Osakesalkun ihannehajautus: Osa 4
Kapea hajautus tuottaa paljon päänvaivaa – toisin kuin usein väitetään.
Leveää hajautusta puolustaa myös riskinhallinnan maantieteellis-poliittinen ulottuvuus. Jokaiseen maahan ja markkina-alueeseen kohdistuu erilaisia riskejä, jotka yleensä ovat luonteeltaan erityisesti poliittisia. Olemme saaneet tästä viime vuosina rutkasti kokemusta brexitin, kauppasotien, monen laidan jytkyvaalien, muun poliittisen sekasorron ja jopa luonnonkatastrofien muodossa.
Vaikka teollisuusmaat ovat yleensä matalariskisiä sijoitusympäristöjä, voivat jo lainsäätäjät ja oikeusjärjestelmä järjestää ikäviä yllätyksiä. Trumpin kauppasodat ovat tästä tuore mittava esimerkki, Venäjä pakotteineen toinen.
Yksittäinen yhtiö voi joutua jo erilaisten myyntirajoitusten, korvauspäätösten ja muiden toimintaehtojen muutosten vuoksi vaikeuksiin. Lääkeyhtiöiden kohdalla se on jopa arkea. Merkittävä lääke on vedettävä viranomaisten päätöksen vuoksi markkinoilta, ja perään saattavat paukahtaa rankat korvaukset.
Yhdysvalloissa keskustellaan nytkin kiivaasti lääketeollisuuden vapaan hinnoittelun rajoittamisesta. Dieselautojen yleistyvät kiellot rassaavat tuottajia. Protektionistiset toimet, joita vaikka Venäjä asetti lukemattomille tuotteille ja tuottajille, voivat tehdä kyseiseen maahan keskittyneiden yhtiöiden elämän todella tukalaksi.
Neuvostoliiton romahdus oli Suomelle toistaiseksi pahinta taloudellista vahinkoa tuottanut poliittinen riski. Kaiken kukkuraksi idänkauppa kaatui samassa raossa 90-luvun kotikutoisen pankkikriisin kanssa, poliittisen virhearvion tuotetta sekin.
Painajainen tuntui useimmista mahdottomalta 80-luvun luottokuplassa ja kulutusjuhlassa. Kunnes krapula iski karmeimmalla tavalla, myös sijoittajiin.
Tusina ei kata edes kaikkia toimialoja
Tällaiset riskit ovat hyvin vaikeita ennakoida. Niitä on mahdollista rajata vain kansainvälisellä hajautuksella. Ja sitä on mahdoton toteuttaa järkevästi, jos salkussa on korkeintaan tusina yhtiötä.
Jo kattava toimialahajautus vaatii salkkuun toistakymmentä toisistaan riippumatonta yhtiötä eri toimialoilta. Kun kriteeriksi lisätään kansainvälinen hajautus, tusina ei riitä alkuunkaan.
Toki toimialat voi poimia eri markkina-alueilta, jolloin tusinakin yhtiötä levittäytyy laajalle. Mutta kyllä se isoja rajoitteita tuo.
Laveastikin määriteltyjä toimialoja on helppo luetella se kaunis tusina. Lonkalta siihen kuuluvat perusteollisuus, kulutushyödyketeollisuus, korkea teknologia, kauppa, tietotekniikka, rahoitus, vakuutus, logistiikka, konsulttipalvelut, kiinteistöt, lääketeollisuus, muu terveydenhuolto, yhteiskuntapalvelut.
Vaikka lista on laaja, se ei ole vieläkään kattava. Siitä puuttuuvat muun muassa energia, rakentaminen ja sijoitusyhtiöt.
Tusinan yhtiön salkkuun pitäisi valita vain yksi yhtiö kultakin toimialalta, jos pitää sitä hajautuskriteerinä. Se olisi hyvin vastenmielinen urakka ainakin minulle.
Erilaisten yhtiöiden vertaaminen on vaikeaa
Vaikkapa laadukkaita tietotekniikkayhtiöitä on tarjolla kasapäin ympäri maailmaa. Minkä juuri yhden niistä valitsen, ja millä perusteella? Suuren vakaan amerikkalaisen Ciscon, joka maksaa tuhtia osinkoa? Paljon pienemmän ruotsalaisen kasvuyhtiön Hexagonin, joka on lajinsa mukaisesti korkeammalle hinnoiteltu?
Jos kelpuutan vain yhden lääkeyhtiön, niin minkä? Pörssihaukan listoilla on – toistaiseksi – kolme amerikkalaista: Abb Vie, Amgen, Johson & Johnson. Kaikilla on omat vahvuutensa, ja hinnoittelunkin osalta mielekkyys vaihtelee ajoittain voimakkaasti.
Amgen oli vielä elokuussa erikoistarjouksessa, muttei enää. Johnson & Johnson on nyt hintansa puolesta paljon houkuttelevampi ottaen vielä huomioon, että se todella suurena ja monipuolisena konsernina on poikkeuksellisen matalariskinen.
Hyvät kulutushyödykeyhtiöt ovat oivallisia sijoituskohteita – mutta jo itse hyödykkeiden valikoima on valtava. Saati niitä tuottavien yhtiöiden.
Jokaisella laatuyhtiöllä on omat erityiset puolensa. Niiden vertaaminen on hyvin vaikeaa, jos on poimittava vain yksi. Kriteereitä voi painottaa niin eri tavoin.
Hyvät nautintoaineiden tuottajat ovat usein vaikeasti vertailtavia sijoituskohteita
Kapean hajautuksen, jota vain tusina yhtiötä edustaa, pitäisi mielestään vähentää sijoittamisen vaivaa. Todellisuudessa se lisää työmäärää – eikä silti poista ongelmaa. Koska riskejä ja mahdollisuuksia on mahdoton kartoittaa etukäteen likikään kattavalla tavalla.
Sarjan osat ovat yksi, kaksi, kolme, neljä ja viisi.
