Hyvät olosuhteet vauhdittavat elpymistä

Finanssikriisissäkin maailmankauppa sukelsi hurjasti – ja elpyi

Korona on aiheuttanut syvän taantuman, jonka syvyyttä ja kestoa ei kukaan vielä tiedä. Kvartaalitasolla koko maailman bruttokansantuote sukeltaa useita prosentteja. Vuositason vaikutus on arvoitus, ja se riippuu monesta tekijästä.

Alankomaalaisen Groeningenin yliopiston tutkimuksen mukaan liki kymmenen prosentin pudotukset bruttokansantuotteesa ovat vuositasolla harvinaisia. Näin etenkin modernina aikana kehittyneissä talouksissa. Elpymiseen vaikuttavat oleellisesti taloudelliset olosuhteet.

(lisää…)


Fed: elvytyksellä ei rajaa

dollars

Yhdysvaltojen keskuspankki työntää dollareita talouteen vaikka rajattomasti

Yhdysvaltojen keskuspankki Fed toimii kuten jo finanssikriisissä, joskin se kasvattaa arsenaalia tuolloisesta. Fed sitoutui maanantaina tekemään käytännössä kaiken tarvittavan estääkseen taloutta romahtamasta.

Jo valmiiksi valtava elvytyspaketti laajeni yhä. Fed ostaa yritysten, valtion ja kuntien sekä muiden yhteisöjen liikkeeseen laskemia lainoja – kaikkea mahdollista opinto- ja kulutusluotoista alkaen.

Ylärajaa operaatiolla ei ole. Näin kiivasta ja nopeaa ei reagointi ei ollut edes 2008. (lisää…)


Finanssikriisin opetukset koronakriisille 2

Suomi saa Saksan ja monen valtion tapaan lainaa korotta kymmeneksikin vuodeksi

On vaikea tietää, kumpi on lopulta vakavampi isku taloudelle, finanssi- vai koronakriisi. Lyhyellä tähtäimellä ilmeisesti korona, niin syvät ja laajat poikkeusolot se on polkaissut.

Heikosti valmistautunut Italia muistuttaa jo sotatannerta. Yhdysvallat ei ole kokenut vastaavaa edes maailmansodissa, koska taistelut eivät ole koskaan ulottuneet itse Amerikan mantereeseen.

Talousvaikutukset riippuvat monesta tekijästä. Keskeistä on, kuinka nopeasti epidemia asettuu ja poikkeusolot päättyvät.

Kiinassa pahin vaihe saatiin kuriin muutamassa viikossa. Italiassakin raportoitiin ensimmäinen päivä, kun uusia tartuntoja ja kuolemia tuli edellistä vähemmän.

(lisää…)


Finanssikriisin opetukset koronakriisille 1

Pankkipaniikkia ei nyt ole, eikä tule

Jokainen talouskriisi on omanlaisensa. Mutta kaikista löytyy myös yhtäläisyyksiä. Vaikka koronakriisille ja sen polkaisemalle poikkeustilalle ei ole vastaavaa ennakkotapausta, muistuttaa kriisi eräin osin finanssikriisiä 2008-2009.

Merkittäviä erojakin toki on myös taloudellisesti. Silti finanssikriisi käy epäilemättä parhaasta kartasta, kun hahmottaa koronakriisin tulevaisuutta.

Finanssikriisi lähti liikkeelle Yhdysvaltojen subrime-luotoista eli surutta jokaiselle kynnelle kykenevälle jaetuista lainoista. Ne kohdistuivat etenkin asuntoihin, mutta muuhunkin, kuten luottokortteihin.

Subrimen päätön ajatus oli, että etenkään asuntojen luotottamiseen ei liity riskiä kenenkään kohdalla, koska asuntojen hintojen loputon nousu kattaa kaiken. Lainoista tehtiin valtavia paketteja, joita myytiin ympäri maailmaa – ja ne kelpasivat hyvin.
(lisää…)


EKP valmis hätätoimiin

EKP:n pääkonttorissa ei koronaa seurata tumput suorana

Euroopan keskuspankin johtaja Christine Lagarde varoittaa finanssikriisin kaltaisesta shokista, elleivät Euroopan hallitukset toimi tomerasti koronaepidemian katkaisemiseksi. Italiassahan on julistettu poikkeuksellinen liikkumiskielto samaan tapaan kuin teki Kiina, jossa epidemia onkin jo laantumassa.

Huomenna kokoustava EKP on Lagarden sanojen mukaan jo valmis hätätoimiin, jotka takaavat rahamarkkinoiden sujuvan toiminnan. Luultavasti paketti sisältää kriisihintaista rahoitusta pankeille, ja muita talouden jäätymisen ehkäiseviä toimia.

Britannian keskuspankki ilmoitti juuri tällaisesta paketista. Vastaavia keskuspankit loivat finanssikriisissä. (lisää…)


Keskuspankit elvyttävät

Fedin pääjohtaja Jerome Powell osallistuu koronatalkoisiin omilla keinoillaan

Keskuspankit eivät turhan takia hätäkokoustaneet eilen, vaan ne reagoivat yllättävänkin voimakkaasti koronaviruksen aiheuttamaan taloudelliseen uhkaan. Rahapolitiikan höllentämisen tärkein vaikuttaja on aina Yhdysvaltojen keskuspankki Fed, joka laski ohjauskorkonsa puolella prosenttiyksiköllä haarukkaan 1,00 – 1,25 prosenttia.

Fed totesi Yhdysvaltojen talouden perusteiden olevan kunnossa, mutta koronavirus ja matala inflaatio perustelevat pikaisen ratkaisun. Taustalla oli tietysti myös voimakas rahamarkkinapaniikki, vaikka Fed ei yleensä markkinaliikkeisiin viittaa päätöstensä perusteluissa. Merkityksensä niillä varmasti kuitenkin on kovissa myrskyissä.

Rahapolitiikkaa korostetaan usein sijoittamisen avaimena, ja onhan se osaltaan totta. Korkotason rooli ei ole kuitenkaan yksiselitteinen monessakaan mielessä. (lisää…)


Lähi-itä kuumenee, markkina kylmenee

Mahtaako kaverilla jäädä ikävä, kun Irak häätää Yhdysvallat

Pohjoismaissa pörssit ovat tänään kiinni, mutta avoimilla markkinoilla hermoilu kasvaa voimalla Lähi-idän kuumetessa. VIX lähestyy taas 20 pistettä, vaikka jonkun verran siitä vielä jää. Mutta eivät ole indikaattoritkaan vielä tapissa, joten nousuvaraa riittää.

Tokion Nikkei sukelsi liki kaksi prosenttia, niin myös Euro Stoxx 50 ja Saksan DAX-indeksi. Se koukkasi jo marraskuun alun tasolle. Jenkkifutuurit ovat noin prosentin miinuksella. Öljy nousee.

Eikä teknisen analyysin mukaan pudotus ole vielä tässä. Eli kyllä tästä kunnollinen laskeva keskipitkä trendi syntyy. Ja VIX koukannee sinne 20 pisteen nurkille.

Tätä Pörssihaukka povasi hyvissä ajoin. Markkinoiden toiminta on paljon ennustettavampaa kuin usein väitetään, ja varsinkin eräät taloudelliset oppikunnat. (lisää…)


Lähi-idän sodassa toistaiseksi vaarallisin taite

Öljynjalostamoon ei ole vaikea osua hyvällä ilma-aseella

Jemenin huthikapinallisten tekemä isku Saudi-Arabian keskeisiin öljynjalostamoihin on dramaattisin ja vaarallisin taite Lähi-idässä vähään aikaan Syyria pois lukien. Saudien tukemaa Jemenin hallitusta vastaan sotivat huthit saavat tukea Iranilta, joka on saudien ja Yhdysvaltojen pitkäaikainen verivihollinen – saudien kohdalla puhutaan vuosisadoista uskonnollisen valtataistelun vuoksi.

Saudit ovat sunnimuslimien johtava maa, Iran shiiojen. Mutta modernina aikana valtataistelu on luonteeltaan poliittista, ja sen myötä taloudellista ja nyt avoimesti sotilaallistakin.

Saudi-Arabia on Yhdysvaltojen pitkäaikaisin liittolainen Lähi-idässä. Sauditaustaisten terroristien New Yorkin 2001 massamurhan jälkeen välit ajoittain viilenivät, mutta Trump elvytti ne taas huippuunsa. Yhdysvallat on tukenut saudien massiivista sotaa hutheja vastaan, kun muulla länsimaissa sitä on arvosteltu siviiliuhrien valtavan määrän vuoksi. Jemen on pommitettu paikoin kivikauteen.

Yhdysvallat ja saudit syyttävät öljyjalostamoiskusta Irania. Onkin vaikea kuvitella, mistä muualta huthit olisivat saaneet risteilyohjuksia ja lennokkeja. Iran – kuten tietysti moni valtio – on käyttänyt liittolaisiaan omien intressiensä ajamiseen. (lisää…)


Turha hermoilla EKP:n takia

Markkinat seuraamassa keskuspankin tiedotustilaisuutta

Muutama tunti tämän jutun ilmestymisen jälkeen Euroopan keskuspankki tiedottaa tuoreista rahapoliittisista päätöksistä. Markkinoilla on varmasti kovat odotukset. Koron pitäisi painua miinukselle ja valtionvelkojen osto-ohjelman vahvistua. Työpöytäänsä jo putsaileva Mario Draghi, jota saamme kiittää eurokriisin ratkeamisesta, joutui vielä viime metreillä kovaan paikkaan suhdanteen pudottua rajusti.

Elvytystä on tiedossa – mutta jääkö paketti pettymykseksi, vai jopa ylittää odotukset? Talousmediassa spekuloidaan markkinoiden reaktiolla. Päätökset voivat heiluttaa molempiin suuntiin riippuen siitä, millaisia odotuksia niihin on ladattu. Eivät ne varmasti alimitoitetut ole tässä tilanteessa.

(lisää…)


Omistajapolitiikka ei ole yleisen huutoäänestyksen kohde

eieiei

Mielipiteitä saa ilmaista vapaasti, mutta strategiset ratkaisut kuuluvat vain yhtiöille itselleen.

Palaan vielä hiukan Sampoon, jota on arvosteltu monelta suunnalta liian avokätisestä osingonjaosta. Sen selkeä tavoite on pysyä nousujohteisena, kuten se on tehnyt kymmenen vuotta. Sampo ei ole toki ainoa rutinan kohde, vaan osinkojen taivastelu kuuluu yleiseen poliittiseen ja taloudelliseen jargoniin. Sen kärki sojottaa yleensä siihen, että omistajien hyvittelyn sijaan pitäisi keskittyä investoimaan.

Tällaista vatkuttavat patsastelevat ihailtavina moralisteina ja talousviisaina, jotka suomivat lyhytnäköistä itsekkyyttä ja ajattelevat kansantalouden parasta. Investoinnit lisäävät kasvua, työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointia! Suomi ei nouse ilman investointeja! Osingot ovat kuollutta rahaa!

Väitteet ovat keskeisin osin surkuhupaisia ja asiattomia. (lisää…)


Korkoero povaa taantumaa Yhdysvaltoihin

Suojaukset kunnossa

Sijoittajankin on hyvä olla varautunut, jos lunta tuiskuttaa tupaan

Yhdysvaltojen lyhyiden ja pitkien valtionlainojen korkotuoton välinen ero on alimmillaan sitten vuoden 2007 eli hiukan ennen finanssikriisiä. Kolmen kuukauden lainalle saa saman korkotuoton kuin kymmenen vuoden paperille.

Ero käväisi jopa miinuksella hetkellisesti, ja saattaa se tietysti upota vielä syvemmälle pakkasen puolelle. Se on teknisen analyysin perusteella odotettavaakin.

Korkoero kuvaa talouden eri aikaväleihin kohdistuvia odotuksia. Lyhyet korot heijastavat rahapolitiikan tilannetta, pitkät korot inflaatio- ja kasvuodotuksia. Normaalisti lyhyiden ja pitkien korkojen välillä on reilu kuilu.

Korkoero on tutkimusten mukaan kaikkein luotettavin suhdanneindikaattori. Ja nyt se povaa taantumaa. (lisää…)


Osakesäästötili parantaa piensijoittajan asemaa

Sentistä toinen ja kolmaskin

Korkoa korolle – tekijä toimii maksimaalisesti ilman osinkojen väliverotusta.

Kalkkiviivoilla kaatunut hallitus sai onneksi vietyä maaliin oppositiosta kovaa – ja enimmäkseen aiheetonta – kritiikkiä osakseen saaneen osakesäästötilin. Se toteutuu ensi vuoden alusta alkaen.

Osakesäästötilin sisällä olevia, lähtöpääomaltaan korkeintaan 50 000 euron varojen tuottoja ei veroteta ennenkuin ne kotiutetaan tililitä. Myyntivoittoja ja osinkoja voi siis sijoittaa uudelleen maksamatta väliveroa kuten tähän asti.

Pörssihaukka suosittelee kärsivällistä osinkosijoittamista, jossa osingot sijoitetaan takaisin osakkeisiin. Korkean osingon osakkeita, jotka ovat mainioita sijoituskohteita yleensä ottaen, vuosittainen osinkovero on rasittanut pahasti. Sen poistuminen on uudistuksen avainetu. (lisää…)


Hyvä mutta hutera päätös brittiparlamentilta

Mahtaako tästä kukaan toipua

Theresa May, oletan?

Britannian parlamentti äänesti sen puolesta, ettei maa eroa EU:sta missään oloissa ilman sopimusta. Se osoittaa kansanedustajien ja oletettavasti kansankin enemmistön pitävän taloudellista itsemurhaa huonona tienä. Valitettavasti sinänsä positiivinen tulos ei paljoakaan hälvennä brexitin sakeaa sumua.

Ensinnäkin äänestys meni tarkalle. Voitto irtosi numeroin 321 – 278. Marginaali on vain reilut kymmenen prosenttia äänestäneistä. Se ei lupaa hyvää varsinaisen sopimuksen toteutumiselle.

Brittien ongelma koko eroprosessin ajan on ollut näkemysten jyrkkä hajaantuminen. Suhtautuminen EU:hun ja sen kanssa yhteistoiminnan ehtoihin on suuri silppusäkki. Ja demokratiassa sopimusten taakse pitää saada enemmistö. (lisää…)


Trumpin budjetti ei ole talousmiehen käsialaa

Minä tein sen taas!

Presidentin itseluottamus ei ole automaattisesti talouden turboahdin

Donald Trumpin budjettiesitys ei yllätyksiä tarjonnut, vaan jo vaalikampanjasta asti tuttuja linjauksia, joita hän onkin jo tarmokkaasti toteuttanut parin vuoden aikanaan. Ainakin Trump toimii lupaustensa mukaan. Meriitti sekin poliitikolle.

Niin liikemies kuin Trump onkin, ei budjettia voi pitää talous edellä laadittuna. Lähihistorian näkökulmasta se nostaa enemmänkin huolia, etenkin sijoittajan silmin.

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita/uudista jäsenyys.


Turkin kotitekoinen taantuma muistuttaa sijoittamisen riskeistä

Komea silta, mutta komea on taantumakin

Istanbulin massiiiviset rakennushankkeet olivat osa Turkin rajua talousdopingia

Niin makaa kuin petaa. Ei voi syödä kakkua ja säästää sitä. Ilmaisia lounaita ei ole. Juhli tänään, maksa huomenna.

Sanonta poikineen tulvii mieleen, kun Turkin taloudellisella seikkailupolitiikalla itse aiheutetusta taantumasta tuli karua todellisuutta. Kansantuote sukelsi reippaasti miinukselle. Edellisvuoden vertailuluvusta pudotusta kertyi kolme prosenttia.

Taantuma oli tilauksessa siitä asti, kun tyranniksi itsensä nostanut presidentti Recep Tayyip Erdogan aloitti kaikkien järkevien talousoppien vastaisen kasvuohjelmansa joitakin vuosia sitten. Ainoa tavoite oli Suuren Johtajan kansansuosion varmistaminen. (lisää…)


Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2020 © Pörssihaukka