Varo velkaisia kasvusyklisiä: tapaus Norwegian

Ylivelkaisten lentoyhtiöiden raatoja riittää historiassa.

Sekä sykliset että kasvuyhtiöt ovat parhaimmillaan loistavia sijoituskohteita, mutta myös pahimpia väärän aikaan ja hintaan ostettuna. Erityisen riskialttiita ovat sykliset kasvuyhtiöt – jos kasvu on rahoitettu velalla. Ja aika usein se kuuluu tämäntyyppisten yhtiöiden kuvaan.

Norjalaisen halpalentoyhtiön Norwegianin tarina finanssikriisin jälkeen on tyypillinen ”mopo lähtee käsistä”. Kymmenen vuotta sitten lama muokkasi muutenkin murrosta kokenutta lentoliikennettä siten, että perinteisten täyden palvelun lentoyhtiöiden asiakkaat siirtyivät laumoina halpakilpailijoille.

Menestyksen juovuttama Norwegian loi hurjan investointiohjelman. Paikallistoimijasta kasvoi Euroopan kolmanneksi suurin lentotyhtiö. 2009 jälkeen liikevaihto on noin kuusinkertaistunut – mutta todella kovaan hintaan. Kuten kertoo osakekurssikin. (lisää…)


Älä pidä osakkeita kollektiivina

Osakkeet liikkuvat ajoittain kuin lammaslauma, mutta ne ovat silti paljon yksilöllisempiä.

Aalto-yliopiston professori Matti Suominen, joka on tutkinut markkinoiden liikkeitä monesta näkökulmasta, pitää ajankohtaa osakkeiden ostamiselle huonona. Keskeinen peruste on korkosykli, joka etenkään Yhdysvalloissa ei vielä ole osakkeiden kannalta optimissa, koska korkojen lasku on vasta aloitettu. Ihanteellista ostopaikkaa, korkosyklin pohjaa, joutuu vielä odottamaan.

Periaatteessa yhdyn Suomisen kantaan. Korkosyklin pohja todellakin on yleensä ottaen paras taite osakkeiden ostolle. Talous vielä matelee, matalien korkojen elvyttävä vaikutus ja velkavivutettu osakesijoittaminen ovat vielä edessä. Yhdysvaltojen korkotasolla on tässä ratkaiseva merkitys dollaripääomien mittakaavan vuoksi.

Mutta korkosyklissä kuten kaikissa makroindikaattoreissa on yksi keskeinen heikkous: ne pitävät osakkeita lammaslauman kaltaisena kollektiivina. Osakepoimijan tilanne on aina paljon mutkikkaampi. (lisää…)


Aika parantaa markkinariskin

Hyvä osakesalkku on kuin metsä: aika takaa tuoton, vaikka olosuhteet vaihtuvat.

Markkinariskiä on käsitelty Pörssihaukassa monessa yhteydessä, mutta aihetta kannattaa kerrata etenkin levottomina aikoina. Niitä olemme saaneet taas maistaa niin talven indeksitason rojahduksen kuin yksittäisten yhtiöiden kohdalla etenkin osaripettymysten yhteydessä.

Osakesijoittamisessa on kahta eri riskiä: yhtiö- ja markkinariski. Yhtiöriski tarkoittaa sortumista huonoihin yhtiöihin. Osakepoiminnassakin tulee väistämättä virheitä, mutta tarkoilla kriteereillä ja laajalla hajautuksella yhtiöriski on lopulta helppo pitää kurissa. Hyvä salkku kestää muutamat virheet.

Markkinariski viittaa osakkeiden voimakkaaseen hintaheiluntaan. Ne tekevät sitä lukemattomissa aikaikkunoissa lukemattomista syistä. Vakaimpienkin yhtiöiden kurssit saattavat rojahtaa helposti kymmeniäkin prosentteja parissa päivässä, viikossa, kuukaudessa tai vuodessa. (lisää…)


Kannattaako stoppareita käyttää?

Treiderit käyttävät stoppareita tappioiden rajaamiseksi.

Jatkan keskustelupalstalla Nokian yhteydessä jo lyhyesti käsiteltyä aihetta, stoppareita. Se siis tarkoittaa stop loss – rajaa, jossa arvopaperi myydään tappioiden minimoimiseksi kurssin pudottua tietyn määrän vastoin odotuksia.

Stopparin voi asettaa myös automaattiseksi toiminnoksi eli ohjelma huolehtii myynnistä, ellei itse sitä ehdi valvoa. Treiderit ja heidän opaskirjansa pitävät stoppareita elintärkeänä pääoman suojelukeinona.

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.


Kurssitilastot ovat nollatietoa

stats

Kurssitilastoja syynäämällä ei sijoittaminen onnistu.

Talouslehtien ja sijoittajapalvelujen vakioaineistoon kuuluvat listat tiettyjen ajanjaksojen kurssikehityseroista. Tämä ja tuo osake on noussut tai laskenut vuoden tai alkuvuoden tai kolmen vuoden aikana niin ja niin paljon.

Sijoittajat ahmivat hanakasti tällaisia raportteja vähän kuin juoppo lonii kitaansa kaikkea alkoholilta haiskahtavaa. Todellisuudessa tuollaiset listat ovat yhtä tyhjän kanssa. Niistä on luultavasti enemmän haittaa kuin hyötyä, elleivät ne sisällä myös merkittävää markkinanäkemystä.

Sijoittamisen keskeisiä oppeja on, ettei historia takaa tulevaa. Vaikka pidän yhtiöiden historiaa niiden tärkeimpänä tulevaisuuden indikaattorina, pitää väite määrättyyn mittaan paikkansa. Näin etenkin markkinoiden lyhytaikaisten liikkeiden suhteen. (lisää…)


Naisten pärjääminen sijoittajana ei yllätä

mimmit

Jee, meidän salkut jyrää!

Nordnet julkaisi teettämänsä tutkimuksen, joka kertoo miesten pärjäävän selvästi huonommin sijoittajana heidän asiakkainaan. Viime vuonna naiset kepittivät miehet yli neljän prosentin kaulalla. Ero on valtava, jos kohta vertailuaika on lyhyt.

Tutkimuksen mukaan naiset ottavat osake- ja rahastosijoituksissaan vähemmän riskiä kuin miehet, mutta saavat silti huomattavasti parempaa tuottoa sijoituksilleen. Miehet ottavat paljon hanakammin riskiä.

Kumpikaan tulos ei yllätä. Ne päinvastoin ovat linjassa aiempien tutkimusten ja omien kokemusteni kanssa. (lisää…)


Kannattaako nyt sukeltaa osinkovirtaan?

Kevät tuo monta kivaa

Keväällä ryöppyävät osinkopurot ovat tiedossa hyvissä ajoin.

Keväisin talouslehdissä vilisee juttuja korkean osingon papereista, joista kannattaa nyt napata makoisat tuotot. Ohje on kaksipiippuinen. Hyviä osinkopapereita toki kannattaa hankkia periaatteessa koska tahansa, mutta niidenkin ostojen ajoituksessa pitäisi pyrkiä optimointiin. Ketäpä ei tuottojen kohentaminen kiinnostaisi.

Euroopassa osingot jaetaan yhä valtaosin yhdessä köntässä keväällä. Osingon saa, jos omistaa osakkeen sen irtoamispäivänä. Korkean osingon yhtiöiden kohdalla se tarkoittaa, että osakekurssi reagoi tulevaan osinkoon hyvissä ajoin ennen h-hetkeä.

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.


Vain amatööri jauhaa arvoansasta

Tää on aina niin tätä mun sijoituksissa

Osakekurssin matelu turhauttaa, jos sijoitusstragia on väärä

Sijoittamisen valtavirta keskittyy tänä päivänä osakekursseihin. Niiden nousu ja lasku on useimpien analyytikkojen ja sijoittajamassojen ainoa murhe. Osakekurssien palvominen on tuottanut käsitteen arvoansa, englanniksi ”value trap”. Se tarkoittaa yhtiötä, jonka osakekurssi matelee vastoin yhtiön taloudellista vahvuutta.

Arvoansaan langennut osake on ajatusmallin mukaan surkea sijoitus yhtiön laadusta riippumatta. Osakkeen kroonisen aliarvostuksen mukana jää sijoittajakin nuolemaan näppejään. Moni sijoittaja pitää ajatusta rautaisen loogisena. (lisää…)


Kansa innostuu sijoittamisesta väärään aikaan

Markkinoiden liikkeet nostavat suuria tunteita.

Hyvä sijoittaja ei ahdistu osakkeiden sukelluksesta, vaan innostuu siitä

Sijoittamista kuvitellaan äärimmäisen rationaaliseksi eli järkiperäiseksi toiminnaksi, mutta tunteet hallitsevat sitä enemmän kuin yleensä käsitetään. Tosiasiassa pelko ja ahneus työntävät sijoittajia markkinoille ja sieltä pois paljon tehokkaammin kuin huolelliset analyysit. Se pätee ammattisijoittajiinkin, vaikka harva heistä sen myöntäisi aseella uhatenkaan.

Erityisesti niin sanottu tavallinen kansa eli kokemattomat piensijoittajat ostavat ja myyvät osakkeita pahasti tunteiden vallassa – ja sen takia surullisen usein aivan väärään aikaan. Aloittelevat sijoittavat tekevät tämän virheen lähes aina. (lisää…)


Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2019 © Pörssihaukka