Sijoittamisen perusteet

Osakesijoittamisen kymmenen käskyä

1. Osakesijoittaminen ei ole rakettiedettä

Osakesijoittajaminen vaatii tietoa ja taitoa, mutta se ei ole vaikeampaa kuin muutkaan elämänpiirissämme tärkeät toiminnot. Sijoittaminen ei ole rakettitiedettä. Jokainen kykenee omaksumaan menestyksen takaavat keskeiset säännöt.

Aloittelijakin voi lähteä sijoittajaksi vaikka umpimetsästä, kun tarjolla on Pörssihaukan kaltainen täyden palvelun talo, joka tarjoaa kaiken tarpeellisen informaation niin sijoituskohteiden valintaan kuin kauppojen ajoitukseen, ja kaiken lisäksi muutaman kahvikupin hinnalla kuukaudessa.

Sijoittaminen vaatii toki muussa kuin säännöllisessä indeksisijoittamisessa jonkun verran vaivaa, mutta sitä ei pidä säikähtää. Todellinen taito syntyy rutiinin myötä kuten kaikissa lajeissa, mutta keskeisiä sääntöjä kurinalaisesti noudattamalla jokainen menestyy väistämättä, kun aikaa on varattu riittävästi.

Sijoittaja on tunnetun sanonnan mukaan itse pahin vihollisensa. Väite pitää paikkansa. Tärkein syy siihen löytyy sijoittajan vajavaisista tiedoista ja sääntöjen rikkomisesta. Sijoittajan tyypilliset virheet ovat täysin vältettävissä tukevalla tietopohjalla ja strategialla. Onnen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

2. Osakkeet ovat tuottoisin sijoituskohde

Osakkeet ovat sijoittamisen muodoista selvästi tuottoisin oikein toteutettuna. Keskituotto nousee 6-8 prosenttiin pitkällä aikavälillä. Lukema riippuu hiukan tutkimuksen kohteesta ja siitä, onko laskelmassa huomioitu reaalituottoa leikkaava inflaatio. Se vaikuttaa kuitenkin samalla tavalla kaikkien sijoitusten tuottoon, joten inflaatiota ei kannata erikseen murehtia.

Muut sijoituskohteet eivät pääse samoihin tuottoihin laajoissa ja pitkissä tarkasteluissa. Poikkeuksia voi toki olla tilapäisesti tai yksittäisten omistuskohteiden suhteen, kuten poikkeuksellisten arvoesineiden. Niiden tuotot ovat osakkeisiin verrattuna epävarmoja ja useimmiten huonompia.

Osakkeiden keskituotot on laskettu osakeindekseistä, jotka koostuvat suuresta määrästä pörssiyhtiöitä. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Russell 3000 sisältää nimensä mukaisesti kolmetuhatta yhtiötä. Ajallisesti kauimmas ulottuvat tutkimukset on tehty Yhdysvaltojen suurimpien yhtiöiden vanhimmasta indeksistä Dow Jonesista, jonka historia 1800-luvulle asti.

Viimeisen sadan vuoden aikana pääoma olisi Dow Jonesiin sijoittamalla yli 10 000-kertaistunut, kun mukaan lasketaan osingot ja niiden uudelleen sijoittaminen ostamalla lisää samaa indeksiä. Luvut pätevät pääpiirteissään suuriin osakeindekseihin.

Keskituotot koskevat pitkiä aikavälejä, käytännössä vuosikymmeniä. Lyhyillä aikaväleillä tuotot voivat poiketa keskituotosta dramaattisesti molempiin suuntiin pörssien voimakkaiden suhdannevaihtelujen takia.

Muutamien vuosien perspektiivissä ne voivat jäädä pahasti miinuksellekin pörssiromahdusten seurauksena. Toisaalta niiden pohjasta ostetut osakkeet voivat tuottaa sata prosenttia parissa vuodessa.

Suhdannevaihteluiden vuoksi ajoitus vaikuttaa tuottoon. Korkean kurssitason aikana ostetut osakkeet tuottavat huonommin kuin pörssiromahduksista hankitut.

Mitä pidempi on sijoitusaika, sen vähäisemmäksi hioutuu ajoituksen merkitys. Useiden vuosien saati vuosikymmenien mitassa se vaikuttaa hyvin vähän, etenkään taitavasti rakennetussa salkussa.

3. Osakkeiden tuotot perustuvat talouskasvuun

Pörssit nousevat aina uusiin ennätyksiin, koska pitkällä aikavälillä yhtiöiden tulokset ja osingonmaksukyky kasvavat. Se perustuu talouskasvuun, joka syntyy alati parantuvasta tuottavuudesta eli talouden kustannustehokkuudesta.

Sen takana on teknologian ja tuotantomenetelmien kehitys. Yritysten rooli on siinä keskeinen, joskaan ne eivät ole sen ainoa tekijä.

Ajoittaiset laskusuhdanteet eivät lopeta pitkän aikavälin talouskasvua. Sitä eivät tee rajuimmatkaan talouskriisit kuin korkeintaan muutamiksi vuosiksi. Osakesijoittajan täytyy luottaa siihen, ja siihen onkin kaikki syyt.

Yritysten omistajana hyödyt talouskasvusta parhaiten, joskaan yksittäisiin yhtiöihin ja osakkeisiin keskituotot eivät automaattisesti päde. Parhaat yhtiöt voivat ylittää moninkertaisesti keskituotot vaikka kuinka kauan. Huonoimmat voivat ajautua konkurssin, jolloin sijoituksen arvo katoaa kokonaan.

Yhtiöiden luonteesta riippuen tuotot voivat myös olla lyhyellä aikavälillä hyvin erilaisia varsinkin kurssikehityksen kannalta. Sykliset yhtiöt ovat riippuvaisia talouden yleisistä suhdanteista eli nousu- ja laskukausista. Niiden tulokset ja samalla osakekurssit heiluvat rajummin kuin vähemmän suhdanneriippuvaisten yhtiöiden, vaikka kyse olisi pitkällä aikavälillä yhtä hyvistä yhtiöistä.

Sijoittajan on pidettävä tiukasti mielessä, että hyvät yhtiöt pärjäävät huonoissakin suhdanteissa, myös sykliset. Parhaat selviävät rajut kriisitkin liki naarmuitta, vaikka osakekurssin sukelluksen perusteella sitä ei arvaisi.

Hyvistä yhtiöistä ei sinänsä ole koskaan pula. Sijoittajan ongelma on vain löytää ne sopivaan hintaan. Se on osaltaan joskaan ei pelkästään sidoksissa talouden ja markkinoiden suhdanteisiin.

4. Osakkeen tuotto kertyy osingoista ja myyntivoitosta

Osakkeenomistajan tuotot koostuvat osingoista ja myyntivoitoista. Osingot juoksevat tilille käteisenä rahana vaatimatta omistajalta toimenpiteitä. Osingot ovat oleellinen osa sijoitustuottoa, yleensä aliarvostettu ja liian vähälle huomiolle jäävä.

Myyntivoitto syntyy vain, jos osakkeen myy voitolla. Kurssin nousu enempää kuin lasku eivät merkitse sinänsä mitään ilman osakkeen myymistä. Vain siten syntyy veronalaista tuloa, paitsi siis osingoista. Osinko- ja myyntitulot ovat pääpiirteissään yhtäläisesti verotettua pääomatuloa, joskin pieni osa osinkotuotoista on verovapaata.

Osakesäästötilillä myyntivoitot ja osingot saa pitää ja sijoittaa verovapaasti – kunnes kotiuttaa sieltä varojaan. Silloin kaikesta voitosta veloitetaan pääomavero, joka on sama kuin arvo-osuustilillä.

Ulkomaisten osakkeiden kohdalla tilanne on muuten sama, mutta jotkut valtiot eivät noudata osinkojen verotuksessa sitä tasaavaa verosopimusta, tai sopimusta ei maiden välillä ole. Se johtaa osinkojen yliverotukseen, koska veroa kantavat sekä yhtiön kotimaa että Suomi.

Tällaisia maita ovat tällä hetkellä muun muassa Saksa, Sveitsi, Ranska, Tanska ja Norja. Ne tosin hyvittävät päällekkäisverotuksen, mutta hakuprosessi on työläs piensijoittajan kannalta. Sen vuoksi Pörssihaukka ei anna suosituksia kyseisissä maissa kotipaikkaansa pitävistä yhtiöistä.

Myyntitappiot ovat verovähennyskelpoisia viisi vuotta kaikista pääomatuloista, kuten myyntivoitoista, osingoista ja vuokratuotoista.

5. Osakesijoittaja on omistaja, ei peluri

Pörssiosake on arvopaperi, joka luo ostajalle omistussuhteen kyseiseen yhtiöön. Se ei ole arpalippu, jonka voittonumerot pyörivät villisti pörssissä. Pörssiyhtiön osakkaana olet samassa asemassa kuin omistaisit asunto-osakkeen. Saat kaikki siihen kuuluvat oikeudet.

Omistuksesi koosta riippumatta sinulla on äänivalta yhtiökokouksessa, joskin piensijoittajien äänet niissä harvoin ratkaisevat. Ennen kaikkea osake antaa oikeuden yhtiön voitolliseen tulokseen ja sen mahdollistamaan osinkoon. Niiden vuoksi osakkeita omistetaan.

Pörssikurssit, vaikka tärkeitä ovatkin, saavat nykyisessä sijoituskulttuurissa liikaa huomiota. Ne heijastelevat yhtiön kykyä tehdä voittoa ja jakaa siitä osinkoa eli omistajan palkkaa. Osinko ei sinänsä riipu osakekurssista.

Yhtiöt tuodaan pörssiin eli julkisen omistuksen kohteeksi tavallisesti siinä vaiheessa, kun ne tarvitsevat runsaasti uutta pääomaa liiketoimintansa kehittämiseen. Tilannetta kutsutaan listautumiseksi, jossa yhtiö saa resursseja ja uudet omistajat mahdollisuuden ansaita.

Pörssiyhtiöitä säädellään ja valvotaan tarkasti. Säännöt koskevat muun muassa osakkaiden tasavertaisuutta, kirjanpitoa ja tiedottamista. Rikkomuksia joskus esiintyy kuten jokaisella elämänalueella, mutta sijoittamisen riskit ovat tältä osin vähäiset, ja koskevat aina yksittäistapauksia.

Osakkeen luoma omistussuhde kestää niin kauan kunnes osakkeesta itse luovut tai yhtiö ajautuu konkurssiin. Poikkeustapaus on yhtiön lunastaminen pois pörssistä omistajien enemmistön suostumuksella. Silloin saat omistuksestasi asianmukaisen korvauksen, joka on senhetkistä pörssikurssia korkeampi.

Muuten osaketta voi omistaa maailman tappiin. Siihen ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota. Osingot juoksevat tilille automaattisesti, verottaja ottaa siitä oman siivunsa. Osake ei vaadi hitustakaan aktiivisuutta, ellet itse sitä kaipaa.

Pelisäännöt ovat yleensä ottaen samat kautta maailman. Vain joissakin epävakaissa valtioissa omistamiseen voi tältä osin liittyä riskejä. Vakaiden demokratioiden kohdalla sitä ei tarvitse pelätä, vaikka esimerkiksi verotuskäytännöt saattavat muuttua. Ne ovat kuitenkin suhteellisen pieniä murheita.

6. Pörssi on vapaa kauppapaikka, ei tuomioistuin

Listautumisen jälkeen yhtiöiden osakkeet ovat julkisen kaupan kohteena sille erityisesti luodussa kauppapaikassa, pörssissä. Niitä ostetaan ja myydään kuten mitä tahansa hyödykkeitä. Kaupankäynnin volyymit ovat etenkin suurten yhtiöiden kohdalla valtavia. Osakekaupan vaihdot nousevat maailmanlaajuisesti tuhansiin miljardeihin euroihin vuositasolla.

Pörssissä kauppa on vapaata eli hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan perusteella. Jokainen määrittelee itse kaupalleen syynsä ja hinnoittelunsa. Kenenkään ei ole pakko ostaa tai myydä, jos katsoo hintatason vääräksi.

On tärkeää ymmärtää, ettei pörssi ole tuomioistuin. Se ei jaa hintamuutoksillaan lainvoimaisia ja lopullisia arvioita yhtiöiden todellisesta arvosta.

Ne ovat sijoittajien enemmistön kulloisiakin käsityksiä, joihin vaikuttavat muutkin seikat kuin yhtiöiden taloudellinen todellisuus ja oletukset niistä. Vaikkapa maailmanpolitiikan myllerrykset luovat pelkoa ja vaikuttavat osakkeiden hinnoitteluun.

Pörssien toimintaa säännellään ja valvotaan tarkasti kuten pörssiyhtiöitä. Rikkomuksia ajoittain nousee julki esimerkiksi kurssimanipulaation muodossa, mutta se on harvinaista ja koskee yksittäistapauksia. Sijoittamisen riskeistä ne kuuluvat vähäisimpiin.

7. Osakemarkkinoiden rajut liikkeet kuuluvat sen luonteeseen

Osakkeiden hintojen liikkeet perustuvat pitkällä aikavälillä yritysten tuloksiin. Kollektiivisesti ne kasvavat noususuhdanteessa ja notkahtavat suhdanteen heiketessä. Tulokset eivät indeksitasolla laske kuin korkeintaan muutaman vuoden, yleensä eivät sitäkään.

Osinkojen lasku on indeksitasolla yksittäisten vuosien jaksossakin harvinaista. Vuosikymmenien tasolla osingot eivät ole koskaan laskeneet, vaan aina nousseet. Se pätee jopa hurjasta talouskriisistä ja pörssiromahduksesta kuuluisaan 1930-lukuun.

Yksittäisen yhtiön tilanne voi toki olla aivan toinen molempien tekijöiden osalta. Se on osakepoimijan muistettava.

Lyhyellä aikavälillä osakkeiden hinnat heiluvat monista syistä. Jos vaihtoehtoiset sijoituskohteet kuten velkakirjat tai asunnot tarjoavat hyviä tuottoja, osakkeiden suosio voi heiketä ja hinnoittelu muuttua.

Sijoittajien riskinottohalu vaihtelee. Osaltaan siihen vaikuttaa markkinoilla aina vallitseva epätietoisuus talouden ja yhtiöiden näkymistä. Erityisesti se näkyy korkeasuhdanteen päättyessä.

Talouskasvun hiipuessa osakekurssit sukeltavat voimakkaasti – yleensä paljon rajummin kuin yhtiöiden tuloskunto. Se johtuu suurelta osin sijoittajien hinnoitteluperusteiden muutoksista.

Voimakas kurssiheilunta on normaalia. Pitkäaikaisen sijoittajan on vain totuttava siihen.

Hyvät sijoittajat myös hyötyvät hintaheilunnasta. Osakkeet on paras ostaa alennusmyynnistä. Hinnoittelun ymmärtäminen onkin ratkaisevaa menestyvälle osakepoiminnalle.

8. Markkinoiden heiluntaa on vaikea väistää

Ylivoimaisesti suurin osa osakkeista liikkuu samaa tahtia kuin markkinoiden pääsuunta. Indeksien noustessa ja laskiessa samoin tekevät useimmat osakkeet. Käytännössä kaikissa hajautetuissa salkuissa hintamuutokset kulkevat yhtä jalkaa indeksien kanssa.

Tämä koskee osakkeita kautta maailman, koska markkinoiden ja talouden suhdanteet ovat globaaleja. Osakesalkun sisältö ei siihen vaikuta, vaikka hyvän ja huonon salkun kehitys toki eroavat toisistaan muuten radikaalisti.

Yksittäiset osakkeet saattavat johonkin mittaan kulkea eri tahtia indeksien kanssa, mutta yleistä se ei ole. Varsinkin rajut myyntipaniikit eli pörssiromahdukset iskevät samaan aikaan kaikkiin osakkeisiin.

Edes niin sanotut defensiiviset eli suhdannevapaat sektorit, joita edustavat muun muassa terveydenhuolto ja kuluttajahyödykkeet, eivät ole suojassa rajuilta markkinaliikkeiltä paniikin vallatessa markkinat. Kokonaisuutena niiden osakkeet kyllä putoavat laskusuhdanteissa vähemmän – jos yhtiöt ovat laadukkaita.

Ainoa realistinen tapa välttää voimakkaat kurssipudotukset on osakkeiden myyminen ennen romahdusta. Laji on erittäin vaikea kokeneillekin, ja se tuottaa kaupankäyntikustannuksia – sitä enemmän, mitä laajemmin salkku on hajautettu.

Johdannaiset, joilla on mahdollista suojautua kurssipudotuksilta, ovat erittäin vaikeita ja riskialttiita vakuutuksia. Pörssihaukka ei niitä suosittele kenellekään muuhun kuin tietoisesti riskihakuiseen pelaamiseen siitä nauttiville. Tämä koskee varsinkin kokemattomia sijoittajia.

Vaikka markkina-analyysit kuuluvat Pörssihaukan keskeisiin palveluihin, niiden tarkoituksena on ennen kaikkea hyvien ostomahdollisuuksien arviointi. Aktiivinen salkunhoito myymällä ja ostamalla taitavasti suhdanteiden mukana on toki paras mahdollinen strategia, mutta sen vaikeusastetta ei pidä aliarvioida.

Laskusuhdanteet ovat sinänsä normaali osa talouden kiertokulkua, eivät poikkeustila, eivätkä ne koskaan kestä mittaansa enempää. Pitkäaikaisen sijoittajan kannattaa suhtautua viileästi markkinoiden myllerryksiin. Kurssivoitot enempää kuin -tappiot eivät todellistu ennen kuin sijoituksen myyt.

Väärillä myyntipäätöksillä on helppo tehdä pahaa tuhoa vuosien säästämisurakalle markkinapaniikeissa. Hyvien yhtiöiden kurssit toipuvat. Turvallisen osakesalkun omistajan ei tarvitse kurssien heiluntaa murehtia.

9. Sijoittamisen riskit ovat hallittavissa

Osakesijoittamisessa on kahta eri riskiä: yhtiö- ja markkinariski. Molempia voi hallita, eikä se ole edes vaikeaa.

Yhtiöriski tarkoittaa sortumista huonoihin yhtiöihin. Ne eivät tee tulosta, tai tekevät sen kehnosti. Huonojen yhtiöiden karttaminen on osakepoiminnan ensimmäinen ehto.

Pörssihaukalla on tiukat kriteerit yhtiöilleen. Niillä tulee olla pitkä laadukas taloushistoria. Sellaiset kohteet harvoin joutuvat pysyviin vaikeuksiin.

Sitäkin tapahtuu, ja jokaiselle osakepoimijalle tulee arviovirheitä, jopa historian parhaalle sijoittajalle Warren Buffettille. Siksi osakesijoittamisen toinen tärkeä riskinhallinnan keino on hajautus.

Kun salkussa on riittävästi osakelajeja eli yksittäisiä yhtiöitä turvallisilla painotuksilla, väärien valintojen riski kaventuu ratkaisevasti. Riittävässä hajautuksessa se katoaa kokonaan.

Laajassa salkussa yksittäiset virheet kompensoituvat positiivisilla yllätyksillä. Vain kokonaisuus ratkaisee. Se on hajautuksen tehtävä.

Rahoitusteoreetikot pitävät ihanteellisena hajautuksen määränä tusinaa yhtiötä. Pörssihaukka suosittelee vähintään 15 yhtiön hajautusta, jossa yhdenkään painoarvo ei saa nousta yli 20 prosentin muuten kuin kurssinousun kautta.

Hajautuksen tulee kohdistua eri toimialoihin ja mieluusti talousalueisiinkin. On vaarallista sijoittaa ylituottoa tavoitellen kapeasti ja varsinkin trendikkäisiin kohteisiin – kuten teknokupla etenkin osoitti 2000-luvun taitteessa ja uudestaan koronaelvytysraha tulviessa markkinoille 2020-2022.

Hajautuksella ei ole ylärajaa. Luotettavien yhtiöiden seuraaminen ei ole niin työlästä kuin väitetään. Vuosiraporttien tarkastus riittää.

Markkinariski tarkoittaa osakekurssien ajoittaista sukellusta. Siihen on paras lääke riittävä sijoitusaika. Pörssihaukan suosittelema minimiaika osakesijoituksille on kolme vuotta, eikä sekään välttämättä riitä markkinariskin poistamiseen.

Viisi vuotta ja sitä pidempi sijoitusaika poistaa markkinariskin hyvin hajautetussa salkussa. Ja se, ettei osakkeita koskaan myy laskusuhdanteessa saati paniikissa. Se vaatii hyviä hermoja ja kärsivällisyyttä.

Osakkeen arvo ja hinta eivät ole sama asia. Yhtiön todellisen arvon määrittely ei ole helppoa kenellekään. Markkinat voivat tehdä siinä suuriakin virheitä.

Osakekurssin nousu tai lasku ei etenkään lyhyellä aikavälillä kerro mitään siitä, oletko tehnyt hyvän tai huonon sijoituksen. Säännöllisesti toistuvat markkinapaniikit ovat enemmän psykologisia kuin reaalitaloudellisia ilmiöitä.

Osakesijoittaminen on maratonia. Tuotot saattavat osakekurssien noustessa kavuta onnistuneella ajoituksella jo muutamassa vuodessa rutkasti, mutta menestymisen tärkein elementti on silti aika.

Jos sijoitusaikasi on vuosikymmeniä, mittavaan varallisuuden kasvuun yltää parhaassa tapauksessa vähemmälläkin pääomalla.

10. Osakesijoittaminen on teknisesti helppoa

Osakesijoittamista varten tarvitset arvo-osuustilin tai osakesäästötilin, jonne siirrät rahaa. Tilejä tarjoavat pankit ja arvopaperivälittäjät.

Välittäjät toimivat sinänsä samalla tavalla, mutta kustannuksissa ja palveluissa on eroja. Kaupankäynnistä veloittavat kaikki, ja useimmat arvopapereiden säilyttämisestä. Kustannuksilla on sijoittamisessa yleistä mielikuvaa suurempi merkitys, joten välittäjiä kannattaa vertailla.

On myös syytä hahmottaa huolella oma sijoitusstrategiansa. Harvoin kauppaa tekevälle kaupankäynnin välityspalkkioilla on vähäinen merkitys, jos säilytys on ilmaista. Aktiiviselle kaupankävijälle tilanne on toisinpäin.

Osakekauppa on netissä teknisesti helpompaa ja nopeampaa kuin laskujen maksaminen verkkopankissa. Osakkeet ovat äärimmäisen likvidiä omaisuutta, eli omistuksen voi ostaa ja myydä sekunnissa, ainakin vähänkään suuremmat yhtiöt.

Ota huomioon, että osakkeiden hinnat liikkuvat koko ajan, joskus todella vauhdikkaasti, jopa prosenttikaupalla muutamassa minuutissa. Sitä tapahtuu etenkin voimakkaan kurssiheilunnan aikana ja yhtiöiden raporttien yhteydessä.

Kun olet päättänyt kaupasta, aseta osto- tai myyntimääräys sen verran väljästi suhteessa tarjoustasoihin, että kauppa varmasti toteutuu. Teet silti kaupan aina oikeaan hintaan: ostaessasi saat halvimman tarjouksen ja myydessäsi taas parhaan tarjouksen kyseisellä hetkellä.

Pörssihaukkaan voi tutustua kaksi viikkoa ilmaiseksi ja sitoumuksetta.

---