Jäsenkysymys osakkeiden ostosta eri pörsseistä
Valuuttojen liikkeet ovat mukana monessa pörssissä noteerattujen osakkeiden kursseissa
Hei Heikki, osan isoista jenkkiosakkeista voi ostaa eurooppalaisten pörssien kautta, euroissa. Kuulostaa houkuttelevalta, ettei tarvitse huolehtia valuuttakurssien muutoksista, mutta onko se tosiaan näin yksinkertaista? Mitkä ovat miestäsi plussat ja miinukset, jos ostot tekee muusta kuin natiivipörssistä ?
Kiitos mielenkiintoisista sivusta ja toimivista vinkeistä!
Henrik
Heikki vastaa:
Kiitos, Henrik, hyvästä kysymyksestä ja kannustavasta palautteesta! Vinkkien toimimisesta olen erityisen ilahtunut, sen mukana sivusto seisoo tai kaatuu. (lisää…)
Pari reunahuomiota FIM:n sijoitusanalyysiin
Pitääkö sijoittajan murehtia väestön harmaantumista?
Suomalaisittain suuren finanssitalon FIM:in päästrategi Lippo Suominen perkasi viime viikolla sijoitusnäkymiä tälle vuodelle ja kauemmaskin. Kauppalehdessäkin uutisoidun analyysin odotukset ovat varovaiset, joskaan eivät varsinaisesti pessimistiset.
Tällaiset makrotason analyysit ovat sijoittajien keskuudessa suosittuja, ja finanssitalot jakavat niitä mielellään raskaimman sarjan talousviisaidensa suulla. Painavaa tietoahan ne lähtökohtaisesti tarjoavat, koska analyysien takana ovat kovapalkkaiset ekonomistit tutkimusaineistoineen.
Lueskelin niitä innokkaasti takavuosina. Nykyään ne eivät hetkauta pätkän vertaa. (lisää…)
Mitä kertoo Dedicaren hurja ralli?
Onks tietoo? Isolla rahalla yleensä kyllä.
Pörssihaukan suositusyhtiön, ruotsalaisen Dedicaren, kurssi sambaa aina vain hullun lailla. Vajaa kuukausi sitten osaketta sai kovan laskurytinän päätteeksi alle 40 kruunulla, tänään kurssi kolkuttaa jo päälle 50 kruunun.
Nousua on plakkarissa tuoreesta pohjasta nelisenkymmentä prosenttia. Toisaalta osake kiskaisi samoihin hintoihin jo kesällä samoilta tasoilta – romahtaakseen taas syksyn mittaan.
Ja vasta vajaa vuosi sitten osake maksoi päälle 70 kruunua. Huipulla hinta huiteli 160 kruunussa vajaa kolme vuotta sitten. Heilunta on siis ollut todella rajua. (lisää…)
Jäsenkysymys kullan hinnasta
Perinteisen turvasataman hinta ei enää kulje tutuimpia polkuja
Matti kysyy:
Seuraatko kullan hintaa? Korreloiko se millään lailla osakemarkkinoiden kanssa? Itse aloittelijana olen näkevinäni kullassa jonkinlaista mittaria, josta voi hahmottaa markkinoiden jännitystilaa.
Tällä hetkellä kulta on kalliimpaa kuin seitsemään vuoteen. Jonkinlaista turvaa sieltä haetaan. Kulta ei sinällään tuota mitään, mutta perinteisesti hädän ja paniikin hetkellä se tuntuisi pitävän arvoaan paremmin kuin osakesijoitukset keskimäärin. (lisää…)
Morningstar ja Investopedia
Morningstarin avainlukupaketti on loistava työkalu sijoittajalle
Jäseniltä on tullut kysymyksiä sijoittajasivustoista, joihin Pörssihaukan jutuissa on linkkejä. Ilmaisia – ja tietysti maksullisia – palveluitahan on paljon, Yhdysvalloissa varsinkin.
Pörssihaukassa linkatuin palvelu on Morningstar, joka tietääkseni on alansa suurin tai ainakin suurimpia sivustoja. Se on erittäin monipuolinen ja hyödyllinen palvelu, jota edelleen saa varsin kattavana maksuttomanakin, mutta siitä on myöskin maksullinen versio. (lisää…)
Jokainen vuosi on mahdollisuus
Hyvää sijoittajaa naurattaa kaikkina aikoina
Vuoden ja vuosikymmenen alussa puntaroidaan tulevaa. Taakse jäänyt vuosi oli kokonaisuudessaan indeksitasolla nousumarkkinaa, vieläpä siten, että se todellakin alkoi harvinaisesti juuri vuodenvaihteessa. Näin kävi useimmissa indekseissä, myös Pörssihaukan osakepoiminnan markkina-alueissa Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
Helsingin pörssi tosin koukkasi elokuussa vielä lähes vuodenvaihteen pohjille, mutta pysyen sen päällä. Monet sykliset yhtiöt kylläkin pohjasivat vasta tuolloin, monet selvästi vuodenvaihdetta alemmalla tasolla.
Toisaalta monet sykliset olivat paahtaneet tuossa vaiheessa jo kauas kyseisistä lukemista. Saati epäsykliset.
Tämä on hyvä muistutus osakepoiminnnan ja indeksisijoittamisen erosta. Vaikka huomattava osa osakkeista liikkuu indeksien kyljessä, varsinkin keskipitkien trendien osalta, kullakin osakkeella ja yhtiöllä on oma dynamikkaansa. (lisää…)
Osakesalkun ihannehajautus: Osa 5
Sorppa, virheitä tulee jopa minulle – siksi hajautan
Kapean hajautuksen hyveen harha perustuu sijoittajan kykyjen yliarviointiin. Ja tarkoitan sijoittajia kollektiivina, josta ei ole poikkeuksia kuin valtavalla tuurilla – toki jotkut lotossakin voittavat.
Kapea hajatus edellyttää, että sijoittaja pystyy riittävästi yhtiöihin paneutumalla karsimaan tähtitusinaansa vain kaikkein laadukkaimmat kohteet. Ne, jotka takaavat sekä matalan riskin että korkean tuoton.
Saman logiikan mukaan etenkään piensijoittajalla ei ole aikaa kahlata ja seurata liian suurta määrää yhtiöitä, koska seuranta vaatii niin paljon resursseja. On hinkattava jatkuvasti suurennuslasi kourassa raportteja, uutisia ja markkinoita. Tehtävä toistuvia analyyseja ja reagoitava ajoissa.
Saattaahan se hyvältä ja oikealta kuulostaa. Mutta mitä kapeammin hajautat, sen enemmän joudut puntaroimaan riskejä ja epäonnistumisen mahdollisuutta. Ja sen työläämmäksi sijoittaminen muuttuu – koska virheisiin ei ole varaa. (lisää…)
Osakesalkun ihannehajautus: Osa 4
Kapea hajautus tuottaa paljon päänvaivaa – toisin kuin usein väitetään.
Leveää hajautusta puolustaa myös riskinhallinnan maantieteellis-poliittinen ulottuvuus. Jokaiseen maahan ja markkina-alueeseen kohdistuu erilaisia riskejä, jotka yleensä ovat luonteeltaan erityisesti poliittisia. Olemme saaneet tästä viime vuosina rutkasti kokemusta brexitin, kauppasotien, monen laidan jytkyvaalien, muun poliittisen sekasorron ja jopa luonnonkatastrofien muodossa.
Vaikka teollisuusmaat ovat yleensä matalariskisiä sijoitusympäristöjä, voivat jo lainsäätäjät ja oikeusjärjestelmä järjestää ikäviä yllätyksiä. Trumpin kauppasodat ovat tästä tuore mittava esimerkki, Venäjä pakotteineen toinen.
Yksittäinen yhtiö voi joutua jo erilaisten myyntirajoitusten, korvauspäätösten ja muiden toimintaehtojen muutosten vuoksi vaikeuksiin. Lääkeyhtiöiden kohdalla se on jopa arkea. Merkittävä lääke on vedettävä viranomaisten päätöksen vuoksi markkinoilta, ja perään saattavat paukahtaa rankat korvaukset. (lisää…)
Talousennusteet kohentuvat, hurraa!?
Sääennusteet ovat talousennusteita paljon luotettavampia
Osuuspankin mukaan pelot Suomen talouden voimakkaasta jarrutuksesta globaalin suhdanteen elimellisenä osana ovat pehmentyneet. Kauppalehden uutisessa OP:n ekonomistit arvioivat maailmantalouden junnaavan yhä vaisussa suhdanteessa, mutta riskikuva on kuitenkin kirkastunut monestakin syystä, tärkeimpinä kovan brexitin pienentynyt todennäköisyys ja kauppasodan laajentumisen väistyminen.
Ennuste ensi vuodelle on silti vaimea, vaikka maailmantalouden odotetaan kasvavan ensi vuonna 2,9 prosenttia. Se olisi hitainta tahtia sitten 2009 finanssikriisin.
Julkaistussa virallisessa makrodatassa on kaksi keskeistä ongelmaa. Raportit katsovat menneeseen, joka on jo ajat sitten hinnoiteltu markkinoilla. Toiseksi, menneen datan pohjalta on vaikea ellei mahdoton tehdä kovinkaan perusteltuja odotuksia tulevasta kehityksestä talouden hyppelehtivän luonteen vuoksi.
Ennusteissa on pohjimmiltaan sama ongelma. Ne katsovat kyllä tulevaisuuteen, mutta toteutuneiden tapahtumien ja tietojen pohjalta. Sikäli ne ovat taakse jääneen makrodatan heijastumia. (lisää…)
Osakesalkun ihannehajautus: osa 3
Boeing on klassinen tapaus laatuyhtiön täysin puskista tulleesta kriisistä
Laaja hajautus tuo toki mukanaan enemmän potentiaalisia kielteisiä yllätyksiä. Mutta kokemukseni on, että monia kymmeniä tarkasti valittuja yhtiöitä sisältävässä salkussa miinojen suhteellinen määrä jää kapeaksi ja kokonaisuutta vaarantamattomaksi.
Kun pettymys tulee vastaan muodossa tai toisessa, voit miettiä suhtautumistasi siihen kaikessa rauhassa. Kun kyse on vain muutamista prosenteista koko salkkusi varallisuudesta, paine ei ole kova, eikä mahdollinen virheliike tuhoisa.
Pettymyksiä tulee, siihen on varauduttava. Mutta suhde jää siedettäväksi, kun monet onnistuneet valinnat niitä kompensoivat. (lisää…)
Saksa vältti taantuman – kuinka reagoida?
Kuluttajat osaltaan kampesivat Saksan talouden rima täristen plussalle
Bloombergin välittämän tiedon mukaan Saksa vältti kuin välttikin kovasti spekuloidun taantuman, joskin rima ankarasti täristen. Kolmannella kvartaalilla Euroopan talousmahti ja kasvun perinteinen moottori sai bkt:nsa nousemaan 0,1 prosenttia. Plussalle jäämisestä vastasivat etupäässä kuluttajat ja julkinen sektori investointeineen.
Tällaisia makrouutisia tavataan pitää sijoittajien kannalta tärkeinä; Pörssihaukan mielestä asia ei ole lainkaan niin. Talouskasvulla tai sen tukehtumisella on toki voimakas vaikutus yhtiöiden tilaan, varsinkin suhdanneherkkien, mutta uutiset eivät sijoittajaa hyödytä monestakaan syystä. (lisää…)
Salkun ihannehajautus: Osa 2
Harva sijoittaja kävelee kapeasti hajautetun salkun nuoralla suupielet korvissa
Laajan hajautuksen tarpeen perustelee ensinnäkin se tosiasia, että yksittäisille yhtiöille ja jopa valtioille voi tapahtua mitä vain. Viime vuosilta on ollut tarjolla mitä tyrmäävintä yllätystä: Volkswagenin huijausskandaali, pohjoismaisten pankkien rahanpesuskandaalit, Nokian Renkaiden testiskandaali, lääkeyhtiöiden vahingonkorvausoikeudenkäynnit, Boeingin koneiden rysähtely tantereeseen, Nokian häpeämätön vaikeuksiensa piilottelu…
Listaa voi jatkaa loputtomiin varsinkin pienissä yhtiöissä. Vaikkapa rakennusyhtiö Lehdon syöksy on tullut omistajille järkytyksenä, vaikka yhtiö on vain sortunut klassiseen vauhtisokeuteen. Se toimi tuoreella konseptilla, kovalla velkavivulla ja liialla riskillä laajentumishimossaan, ja jätti huomiotta suhdanteiden äkkikäännökset. Vastaavia tapauksia on sijoitushistoria pullollaan. (lisää…)
Kannattaako haalia potentiaalisia yritysoston kohteita?
Yrityskaupat voivat tuoda pikavoittoja, mutta asia ei ole yksipiippuinen.
Helsingin pörssistä on ostettu pois nyt tiheään tahtiin yhtiöitä, tuoreimman tarjouksen sai rakennuskonevuokraaja Cramo. Matalasuhdanteessa yrityskaupat yleistyvät, koska pörssiyhtiöitä on mahdollista saada halvalla, toisin kuin suhdanteen huipulla korkeiden markkina-arvojen aikaan.
Ja halpaahan yhä monin osin on, varsinkin sykliset laahaavat suurelta osin pohjamudissa. Isot fiksut rahakkaat yhtiöt hyödyntävät tilaisuutta.
Piensijoittajan kannalta yrityskaupat ovat kaksipiippuinen juttu, ja tarkoitan tässä tapauksessa oston kohteeksi päätyvää omaa yhtiötä. Yleensä sitä pidetään lottovoittona, koska tarjouksiin sisältyy preemio eli ostohinta ylittää selvästi osakkeen kyseisen hetken pörssinoteerauksen. Pikavoitto on siis tarjolla.
Tästä syystä monet lehdet, kuten Kauppalehti, listaa innokkaasti potentiaalisia yritysostojen kohteita. Mutta kokonaisuutena tilanne on mutkikkaampi.
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Osakesalkun ihannehajautus: Osa 1
Yhtiöt voivat hajota kuin kananmunat
Osakesijoittamisessa on kahta riskiä: yhtiö- ja markkinariski. Ensin mainittu tarkoittaa väärien yhtiöiden poimintaa omistukseensa. Valinta osoittautuu ennakoitua kehnommaksi, pahimmassa tapauksessa konkurssiin asti eli koko sijoituksen menettämiseen.
Miedommassa tapauksessa yhtiö kehittyy alle odotusten, jolloin sijoituskin tuottaa huonosti, aiheuttaen mahdollisesti pysyvän tai ainakin hyvin pitkäaikaisen tappion. Siihen voi syynä olla yhtiön heikkouden ohella osakkeen liian korkea hankintahinta. Hyväkin yhtiö on kehno sijoitus, jos siitä erehtyy maksamaan liikaa. (lisää…)
Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: Osa 5
Tuhti osinkosalkku takaa ajan mittaan taloudellisesti huolettoman elämän.
Osinkosarja pääsi hiukan katkeamaan osarirumban vuoksi, mutta jatketaan lopulta.
Osingolla on monia ulottuvuuksia sijoittamisessa, mutta pitkäjänteiselle sijoittajalle se takaa viimekätisen tulovirran salkun kurssikehityksestä riippumatta. Osinko toimii niin säästövaiheessa kuin sijoittamisen loppuvaiheessa eli haettaessa salkusta rahaa kulutukseen - joka on sijoittamisen lopullinen päämäärä.
Osakkeista saa tuottoa vain kahdella tavalla: myymällä sijoituksiaan tai osingoilla. Huomattava osa sijoittajista ja heitä opastavista analyytikoista keskittyy osakekurssin kehitykseen, jonka merkitys realisoituu osaketta myytäessä. Silloin tulovirtaa tavoitellaan lähtökohtaisesti myyntivoitoista.
Mutta miksi myydä osake, jos se on todella hyvä? Ei maajussikaan myy parhaita lypsäviä lehmiään. Mutta toki osakkeen myymisen on keskityttävä, jos se ei tarjoa muuta tulovirtaa - siis osinkoa.
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Päivän tulossatoa
Lukkotehdas Assa Abloy on Latourin salkun isoin siivu.
Sijoitusyhtiöiden tulosraporttien lukeminen on hiukan oma taiteenlajinsa, kuten erittelin Investorin osarin yhteydessä. Sama pätee Latouriin. Ne ovat ikään kuin rahastoja, joissa on vielä usein kahdenlaista yritysomaisuutta: pörssiyhtiöitä ja listaamattomia.
Ja kun yhtiöitä on suuri joukko, ja niistäkin ainakin osa koostuu vielä useista yksiköistä tai tytäryhtiöistä, vertailulukujen tarkastelu on aika mutkikasta. Sen vuoksi sijoitusyhtiöiden osarit eivät sisällä samanlaisia tulosraportteja kuin yleensä, vaan lukuja tarkastellaan omissa osioissaan.
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Viihdejournalismi ei sovellu sijoitusvihjeeksi
Huterat vihjeet ovat sijoittajalle kuin kehotus pelata lottoa
Kauppalehdessä on tänään sijoitusjuttu, jotka ovat valitettavan tyypillisiä talouslehdissä. Lyhyessä jutussa haastatellaan kolmea sijoitusyhtiön salkunhoitajaa, jotka luettelevat kymmenen yhtiötä muutaman sanan perustein, sekä pari sektoria yhtiöitä edes nimeämättä.
Jutun näkökulma on talouskasvun ja yritysten tuloskunnon oletettu hiipuminen, jonka vastalääkkeeksi salkunhoitajat antavat reseptiosakkeita. Niiden pitäisi kestää hankalatkin ajat.
Juttu sisältää niin paljon heikkouksia, että kokemattoman sijoittajan puolesta en voi olla suutahtamatta. (lisää…)
Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: Osa 4
Hoplaa! Korkoa korolle -tekijän vipuvarrrella liikkuvat ajallaan isotkin pääomat
Viime vuoden tuloksesta Kesko maksoi osinkoa 2,34 euroa. Kolme tuhatta Keskon osaketta toisivat päälle seitsemän tuhannen euron vuotuisen osinkovirran. Osinkotuotto olisi yli kaksinkertainen suhteessa alkuperäiseen sijoitussummaan pelkillä osingoilla - joka vuosi. Se olisi tuhti lisä vaikkapa eläkkeeseen.
Ja osinkovirta odotusarvoisesti jatkaisi nousuaan. Ajoittaisesta kompuroinnistaan huolimatta Keskon osinko on kehittynyt hyvin.
Sijoituksen markkina-arvo olisi osakkeen nykyhinnalla jo noin 170 000 euroa - viisikymmenkertainen alkuperäiseen sijoitussummaan verrattuna.
Osakekurssin viisitoistakertaistuminen tänä aikana antaa siten kalpean ja virheellisen kuvan Keskosta sijoituskohteena. Todellinen tuotto on aina! laskettava ottaen huomioon osinko ja korkoa korolle -tekijä. Muut laskutavat ovat vääriä.
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: Osa 3
Arkinen kauppa on mielikuvia parempi sijoituskohde
Korkoa korolle -tekijä on hektisessä ja kurssikehitykseen keskittyvässä sijoituskulttuurissa ylenkatsottu vipuvarsi, jonka ansiosta äkkiä vilkaistuna vaatimattomat tai ainakin keskinkertaiset sijoituskohteet paljastuvat loistaviksi. Se kuitenkin edellyttää riittävää aikaperspektiiviä ja rahtusen yksinkertaista matematiikkaa.
Korkoa korolle -tekijä toimii parhaiten joko osinkoaan vauhdikkaasti nostavissa tai lähtötasoltaan korkeaa osinkoa maksavissa yhtiöissä. Ihanneosakkeessa ne yhdistyvät. Sellaisten löytäminen on harvinaista, mutta hyvin arkinenkin yhtiö voi tuottaa mehukkaan tuoton, jos siinä on riittävästi molempia elementtejä.
Tällainen on esimerkiksi suomalaisille läpeensä tuttu Kesko. Paljon parempiakin on arvosijoittaja voinut löytää Suomenkin pörssistä, saati isommilta vesiltä. Kesko on kuitenkin sikäli mainio mallikappale, että perinteinen ja hiukan ailahtelevasti menestyvä kauppakonserni tuskin herättää mielikuvaa mainiosta sijoituskohteesta - vakaasta ehkä, mutta luultavasti tylsästä ja keskinkertaisesta.
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Osinkotuotot markkinapohjien tasolla
Kun osakkeet ovat halpoja, osinkoja suorastaan sataa
Erilaiset talousindikaattorit antavat ainakin tiettyyn mittaan arvokasta osviittaa talouden tai markkinoiden tilasta ja hinnasta. Yksi tällainen on osakkeiden ja valtionvelkakirjojen eli korkopaperien vertaileva tuottokäyrä.
Nämä kaksi arvopaperiryhmää muodostavat finanssimarkkinoiden rungon. Vahvan talouskasvun aikana raha virtaa osakkeisiin, jolloin kurssit ja arvostuskertoimet nousevat. Korkopapereille käy samaan aikaan päinvastoin.
Laskusuhdanteessa dynamiikka kääntyy toisen suuntaan: osakkeiden kurssit ja arvostuskertoimet putoavat, korkopapereiden nousevat. Ryhmien kulloisenkin hetken keskinäinen suhde valottuu, kun verrataan osakkeiden osinkotuottoa velkapaperien korkotuottoon. Ja nyt ero viittaa markkinan taitteeseen.
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Pitäkää hatuistanne kiinni – vai?
Euroopan ostopäälliköt antoivat myrskyvaroituksen, pitääkö paeta?
Monet lehdet uutisoivat Euroopan ja etenkin Saksan teollisuuden ostopäällikköjen tarkasti seuratun ja painoarvoisena pidetyn indeksin valahtaneen kriisitasolle. Lukemat kömpivät kuin eurokriisin pohjamudissa syksyllä 2012.
Itse kriisihän alkoi jo 2011, kun luottamus euron koossa pysymiseen alkoi pahasti rakoilla. Kun samaan aikaan vielä Yhdysvalloissa syntyi vakava poliittinen kädenvääntö velkakaton nostamisesta presidentti Obaman ja republikaanien hallitseman kongressin välillä, markkinat jysäyttivät kunnon pörssiromahduksen ja kohta taantuma kaatuikin päälle.
2012 elettiin kaikkialla Euroopassa vielä ankeissa taantumatunnelmissa. Investoinnit ja taloudellinen aktiviteetti olivat olleet edellisvuodesta asti pahassa laskussa – eli tilanne oli hyvin samanlainen kuin nyt. (lisää…)
Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: Osa 2
Hyvällä yhtiöllä jää investointien jälkeen kakkua omistajillekin.
Jotkut sijoitusviisaat vähättelevät osingon merkitystä, tai pitävät sitä jopa huonona signaalina. He janoavat voimakasta kasvua, joka ei tee osinkoa järkeväksi omistajan kannalta. Kaikki yhtiön kassavirta kannattaa investoida, koska se tuottaa siten parhaiten.
Teoriassa näin on. Mutta harva vähänkään vanhempi yhtiö on kasvanut pitkään keskimääräistä nopeammin jättämällä osingot maksamatta. Suhteellisen nuoret yhtiöt vielä voivat niin tehdä.
Ennen pitkää vahvaa kassavirtaa kehräävän yhtiön on vaikea löytää niin tehokkaita investointikohteita, että niihin kannattaisi upottaa jokainen lantti. Siinä vaiheessa tuloksesta on riitettävä niin osinkoon kuin investointeihin. Se ei ole paha asia omistajan kannalta.
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Pari opetusta Thomas Cookin konkurssista
Turismi on megatrendi, mutta se ei matkatoimistojättiä pelastanut
Brittiläisen matkatoimiston Thomas Cookin konkurssi on opettavainen episodi monella tavalla – ennen kaikkea siitä, mihin sijoittajan ei kannata luottaa. Ei ainakaan ilman kunnollista pureskelua.
Thomas Cook oli todella vanha ja kokenut yhtiö, perustettu lähes kaksi sataa vuotta sitten. Liki kymmenen miljardin euron liikevaihdollaan se oli myös suuri yhtiö, meikäläisten metsäjättien mittaluokkaa. Pörssihaukalle ne ovat vahvoja turvasignaaleja, mutta tapaus muistuttaa, etteivät nekään autaaksi tee. (lisää…)
Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: osa 1
Mitäs ostaisi? Sijoittajalegenda Warren Buffettin laatukriteerit tiivistyvät osinkoon
Kun osakepoimija lähtee valitsemaan salkkuunsa yhtiöitä, on hänellä käytössään lukuisia mahdollisia kriteereitä, joiden merkityksestä alan ammattilaiset ja kirjallisuus antavat kirjavia neuvoja. Yksi painottaa liikevaihdon kasvua, toinen tasearvoa eli P/B-lukua, kolmas vapaata kassavirtaa, neljäs pääoman korkeaa tuottoa, viides markkinajohtajuutta, kuudes teknologiajohtajuutta, seitsemäs megatrendejä, kahdeksas…
Jokainen kykenee perustelemaan väitteensä hyllykilometrillä tutkimuksia ja supersijoittajien kommentteja. Sijoitusviisauden ristitulessa ei ole vaikea kokea itseään tikanheittäjäksi, jonka täytyy osua tuurilla parhaaseen neuvoon. Mitä kokemattomampi sijoittaja on, sen enemmän hän ähisee.
Pörssihaukan yhtiösuositukset nojaavat moneen kriteeriin, mutta yksi nousee yli muiden: yhtiön osinkohistoria. Siihen tiivistyvät kaikki yhtiön keskeiset elementit sijoittajan kannalta.
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Osuuspankki on oikeassa Nordean rallista
Eurooppalaisten pankkien ETF-rahasto on kiskonut ylös viime viikot Nordean tapaan
Osuuspankin pääanalyytikko Antti Saari arvioi Kauppalehdessä, että Nordean osakkeen kova nousu ei johdu uuden pääjohtajan Frank Vang-Jensenin nimityksestä, vaan pitkien korkojen voimakkaasta markkinataitteesta ylös. Saari toteaa valtionvelkojen ja pankkiosakkeiden liikkuvan toisiinsa kytkettynä.
Tätähän on myös Pörssihaukka viime päivinä eritellyt, tosin korostaen riippuvuussuhteen koskevan valtaosaa syklisistä osakkeista. Koska pitkät korot ovat suhdanteiden ja yleismarkkinan luotettavimpia mittareita, kulkevat ne käsi kädessä suhdanneriippuvaisten yhtiöiden osakekurssien kanssa. Ja Pörssihaukka on povannut pitkien korkojen pohjakosketusta jo jonkin aikaa.
Markkinat liikkuvat ennen uutisia
Ruotsalaisten mielestä aika ei olekaan enää niin huono uusille avaimille.
Jatkan edellisen markkinakatsauksen aiheesta kuinka reagoida julkiseen tietoon ja odotuksiin. Pörssihaukan strategiahan on, että uutisiin ja virallisiin tietoihin ei pidä kiinnittää huomiota ilman erityistä syytä, koska tärkeät tiedot ovat suursijoittajilla ennen niiden julkistamista ainakin yleensä. Se on teknisen analyysin yksi kivijaloista.
Iso raha liikuttaa markkinoita, ja noita käänteitä voi tulkita tiettyyn mittaan ennalta teknisestä datasta – joskus hyvinkin tarkasti, joskus toki vähemmän. Uutiset, etenkin taakse jääneet tilastotiedot, eivät merkitse markkinoiden isoille pelureille mitään täysin vanhentuneina.
Tästä oli mallitapaus vaikkapa Saksan teollisuuden tilausten kova pudotus toukokuussa. Vastaavia tilastoja on tarjolla varmasti monesta maasta ja sektorilta, mikä oli hyvin tiedossa jo toukokuussa. Kuinka niin? Koska pörssit putosivat reippaasti toukokuussa. (lisää…)
Osinkojen tuplaverotus on paha riesa
Tuplaverotus on piensijoittajan kannalta rosvousta.
Pörssihaukan tuoreimman suositusyhtiön yhteydessä nousi esiin ulkomaalaisten osinkojen tuplaverotus, joka rasittaa valitettavasti jo sijoittamista monessa valtiossa. Se on etenkin piensijoittajan ongelma yliverotuksen takaisin perimisen työläyden vuoksi.
Suomella on verosopimus erittäin monien maiden kanssa, eikä tällöin ongelmaa ole – jos sopimusta noudatetaan. Tähän on kuitenkin tullut muutoksia viime vuosina useassa muuten sijoittajan kannalta houkuttelevassa valtiossa.
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Vauhtisokeus on sijoittajien yleisin tauti
Rakettimaiseen kasvuun luottaminen on yleensä petollista.
Kauppalehden sijoituskolumnisti Henri Elo kiinnittää huomiota vielä muutama vuosi sitten sijoitushittien asemassa olleiden kotimaisten kasvuyhtiöiden tyrmäävän kehnoon kurssikehitykseen. Elo itse listasi kolme vuotta sitten Helsingin pörssin superkasvajat, joita olivat Pihlajalinna, Lehto Group, Consti, Restamax, Verkkokauppa.com, Basware, Affecto ja Digia.
Kaikkien liikevaihto kiipesi kevyesti kaksinumeroisia lukuja. Osa on kyennyt edelleen kasvattamaan liikevaihtoaan, mutta tulokset ja varsinkin pörssikurssit ovat tanssineet toisia tahteja. Kurssikehitys on ollut surkeaa niin absoluuttisesti kuin suhteessa Helsingin pörssiin.
Toimi ennen muita: tapaus Dedicare
Sijoittajakin pärjää parhaiten, kun kirmaa muutaman askeleen toisten edellä.
Pörssihaukan strategian ytimeen kuuluu markkinaliikkeiden ja yhtiöiden arviointi itsenäisesti, piittamatta konsensuksesta ja julkisesta tiedosta. Kun joku tieto tai vihje leviää yleiseen jakeluun, juna meni jo sijoittajan kannalta.
Vastikään saimme tästä esimerkin, kun ruotsalainen talouslehti Dagens Industri kertoi norjalaisen suursijoittajan Obosin hankkineen suuret määrät rakennusyhtiö JM:n osakkeita, vaikka konsensuksen mukaan ankeat ajat rakennusalalla jatkuvat Ruotsissa. JM:n osake oli kiskaissut pohjasta jo jutun tullessa ulos 50 prosenttia.
Nyt ovat vuorossa hoitoalan henkilöstövuokraaja Dedicare ja talouslehti Affärsvärlden. Se hehkutti eilen illalla yhtiön matalaa arvostustasoa ja potentiaalia pitkän aikavälin sijoituskohteena. Jo muutaman viikon reippaassa nousussa ollut osake kiskaisi tänään hurjan lisäspurtin, johon arvovaltaisen Affärsvärldenin jutulla oli varmasti vaikutuksensa.
Affärsvärldenin arvio sisältää jokseenkin kaiken sen, mitä Pörssihaukka yhtiöstä on todennut jo avauspäivästään asti. Pörssihaukan ostosuositus yhtiölle tuli kuitenkin niin pohjasta kuin se on ylipäänsä mahdollista – ja aika ilmeisesti kyseinen pohja jää pysyväksi. (lisää…)
Ostosuosituslistan perusteista
Ajoituksessa napakymppi on hyvä, joskin vaikea tavoite.
Selvennän hiukan ostosuosituslistan ohjeistuksen perusteita siltä varalta, että ne ovat jääneet epäselväksi. Listalla ovat siis vain Pörssihaukan viralliset suositusyhtiöt, jotka ovat lähtökohtaisesti siellä pysyäkseen maailman tappiin. Näin onnellisesti ei luultavasti aivan kaikkien kohdalla käy, mutta se on tavoite. Hyvillä yhtiöillä on tapana pysyä sellaisina.
Suositusyhtiöt voivat kuitenkin olla ylihintaisia fundamentaalisin perustein ja/tai teknisen analyysin kannalta. Edelliseenkin törmää osakkeen ylikuumentuessa, joskin näitä tapauksia pyrin arvioimaan hyvin varovasti.
Vakaiden yhtiöiden yli- ja alihinnoittelun arviointi ei yleensä ottaen mahdotonta ole, mutta toki yhtiöillä saattaa mennä odotuksia paremmin tai huonommin, jolloin osakkeen hintakin tietysti reagoi sen mukaisesti. Tätä piensijoittajan on mahdoton tietää omien fundamentaalisten tietolähteidensä turvin.
Ostosuositukset perustuvat tekniseen analyysiin, jota on avattu ennen muuta teknisen analyysin ABC:ssa ja markkinakatsauksissa. TA:n tavoitteena on optimaalisten kaupanteon hetkien tunnistaminen.
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Osakkeiden hinnoittelun vaikeus ja tärkeys – Osa 1
Osakkeen hinnoittelu ei ole helppoa, muttei onneksi aivan näin hämmentävää.
Käsittelin osakkeiden hinnoittelua äsken lukijapalautteen yhteydessä. Aiheen tärkeyden vuoksi perkaan sitä tarkemmin, koska hinnoittelu on menestyvän sijoittamisen avaintekijä, ja usein menestymättömän yhtä lailla. Jaan jutun osiin sen laajuuden vuoksi.
Hyvistä yhtiöistä ei ole koskaan pula, eikä niiden tunnistaminen sinänsä ole järin vaikeaa. Mutta paraskaan yhtiö ei ole hyvä sijoitus, jos siitä maksaa liikaa. Tuotto jää huonoksi ennen pitkää, kun kurssi laahaa tai sukeltaa, eikä laihaksi jäävä osinkovirta lohduta. Toisaalta hyvin valitun halvan osakkeen tuotto nousee ruhtinaalliseksi.
Molempia vaihtoehtoja on aina tarjolla, koska markkinoilla on tehottomuutta molempiin suuntiin. Yli- ja alihinnoittelu kuuluvat osakesijoittamisen arkeen.
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Osinkodropit tulevat kuin muuttolinnut
Kun muuttolinnut lehahtavat pohjoiseen, osinkoyhtiöt lähtevät etelään.
Varoittelin innostumasta osakeostoksille osinkojen maksun alla jutussa ”Kannattaako nyt sukeltaa osinkovirtaan?”. Nyrkkisääntö on, ettei kannata, koska markkinat hinnoittelevat jaossa olevat osingot korkeimmilleen juuri irtoamisen alla. Tästä on saatu taas lukemattomia esimerkkejä.
Kohtalaisen poikkeuksetta kuvioon kuuluu, että osingon irrottua osakekurssi lähtee laskuun, joka aika nopeasti on selvästi suurempi kuin irronneen osingon ja sitä edeltäneen huippukurssin ero. Kun osingot jaetaan valtaosin yhä köntässä keväällä, kurssit vaeltavat alas kesälaitumille käytännössä joka vuosi.
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Talousennusteet putoavat – mitä tehdä?
Talousennusteilla on nyt vain yksi suunta.
Analyysitalot pudottavat nyt kilpaa makrotalousennusteita niin Suomessa kuin muualla. Arvovaltaisimpiin lajissa kuuluva Kansainvälinen valuuttarahasto IMF leikkasi maailmantalouden kasvuennustetta reippaammin kuin vuosiin. Kasvua on sen mukaan yhä tulossa, kuten maailmantalouteen sinänsä normaalisti kuuluu heikkoinakin aikoina, mutta vain vähän päälle kolme prosenttia.
IMF:n ennusteen leikkaus on neljäs syksystä alkaen. Suomessakin odotukset putoavat urakalla. Pessimistisimmät arviot odottavan kasvun hidastuvan siten, että kolmen vuoden päästä olemme nollakasvun maastossa.
Kuinka näihin ikäviin ja jopa hyytäviin povauksiin tulee sijoittajan suhtautua?
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Nordnet pelaa härskisti johdannaisilla
Nettiyhtiöt ovat kaikkialla arjessa, mutta sijoittaa niihin ei kannata ainakaan johdannaisilla, vaan oikeilla osakkeilla.
Suomen suurimpiin arvopaperivälittäjiin jo kuuluva Nordnet on pidempään markkinoinut aggressiivisesti johdannaisiaan. Nyt se on lisännyt valikoimaansa suosituimpien yhdysvaltalaisten suuryhtiöiden johdannaiset, koska kaupankäynti itse osakkeilla on vilkastunut. Sijoittajat ovat sinänsä perustellusti kohdistaneet luuppinsa muuallekin kuin Helsingin kapeaan pörssiin.
Tarjouksen täkynä on ilmainen kaupankäynti yli sadan euron kertasummilla. Nordnet vetoaa markkinoinnissa joidenkin yhtiöiden osakkeen korkeaan yksikköhintaan ja omiin erittäin koviin kaupankäyntikustannuksiinsa. Yhdysvaltojen markkinoille ne sitä todella ovat, minimissään viisitoista euroa.
Tässä jo tuoksahtaa pahasti. Kun Nordnet itsekin myöntää veloittavansa raskaasti varsinaisten osakkeiden kaupasta, niin miksei se viilaa omaa komissiotaan? (lisää…)
Makrodatan pohjalta ei kannata sijoittaa
Ylös vai alas? Makrodatan varassa suunnistaminen markkinoilla on aika mahdotonta.
Viime päivinä ekonomistit ovat peranneet hiukan helpottuneina tuoreita makrolukuja eri puolilta maailmaa. Ne ovat tarjonneet valon pilkahduksia syksyn ja etenkin joulunseudun synkkiin tilastoihin. Varsinaisia riemunkiljahduksia ei ole kuulunut, mutta varovaista optimismia kuitenkin – ehkä talouden pahimmalta sukellukselta vältytään? Muutama kuukausi sitten uppoaminen vaikutti väistämättömältä.
Makrolukujen kohentuminen oli sinänsä itsestään selvää. Kun pörssit kiskaisivat raikkaasti ylös joulupaniikin jälkeen pari kuukautta kestäneessä rallissa, talouslukujen oli väistämättä täytynyt olla edeltäviä kuukausia oleellisesti parempia.
Rajut markkinaliikkeet suuntaan tai toiseen perustuvat reaalitalouteen. Piensijoittajan kannalta ongelma on, että makrotalousluvut tulevat aina myöhässä. Siksi ei ole huonompaa strategiaa kuin tehdä sijoituspäätökset ajat sitten taakse jääneen makrotilastotiedon perusteella.
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Tavoitehinnat ovat oopiumia piensijoittajille
Tavoitehinta on kuin oopiumipelto: kaunis mutta vaarallinen
Uskonto on oopiumia kansalle, lohkaisi kriittinen taloustieteilijä Karl Marx aikoinaan. Hänen oppeihinsa nojaavat yhteiskunnat kokivat konkurssin, mutta ainakin muutamat sanonnat elävät. Tässä tapauksessa tosin korvaan uskonnon tavoitehinnalla ja kansan piensijoittajilla.
Tavoitehinnat ovat valtavirran analyytikkojen käsite, joka viittaa arvioijan odotukseen osakekurssin kehityksestä tietyssä ajassa. Yleensä kyse on vuodesta, joskaan mikään yleisesti säännelty standardi ei aikaikkunaa määritä. Periaatteessa jokainen voi sen asettaa haluamallaan tavalla, jolloin ajan venymiseen voi vedota arvioiden pettäessä.
Tavoitehinta odottaa osakekurssin liikkuvan tietylle tasolle hyvin pitkän ajan sisällä. Se ei ole yhtiön arvonmääritys, jonka perusteella voi arvioida osakkeen ali- tai ylihintaiseksi yhtiön senhetkisen taloudellisen tilanteen puitteissa.
Kulta soveltuu lähinnä spekulaatioon
Tekisit sinäkin jotain hyödyllistä!
Maailma on täynnä sijoittajia, jotka pitävät kultaa jumalaisen varmana omistuskohteena. Yhden sanonnan mukaan käteinen on kuningas, mutta kulta ikuista. Sinänsä hauska lohkaisu viittaa Warren Buffettin tunnettuun sijoitusstrategiaan, jossa yrityksen vahva kassavirta eli liiketoiminnasta kertyvä käteinen takaa sijoituksen tuoton. Buffet tunnettaan myös kriittisestä asenteestaan kultaan, mikä on sijoittajapiireissä melko poikkeuksellista. (lisää…)
Pörssien rumba kumpuaa pelosta ja epävarmuudesta
Pelkokerroin näyttäisi tässä markkinassa piakkoin nousevan
Miksi pörssit kaikkine instrumentteineen heiluvat ajoittain niin voimakkaasti? Tehokkaiden markkinoiden teoria, jota valtavirran taloustietelijät suosivat, väittää markkinoiden toimivan niin järkiperäisesti ja matemaattisen tarkasti, että arvopaperien hinnat ovat aina oikeat.
Lyhytkin kokemus markkinoista kertoo ihan muuta. Kaikki omistuskohteet, joista etenkin osakkeet kiinnostavat useimpia sijoittajia, loikkivat levottomina aikoina kursseiltaan hillittömästi. Jo päivätason muutokset saattavat olla useita prosentteja.
Finanssikriisin rajuimmissa pyörteissä olen nähnyt suurten osakeindeksien rytisevän kymmenen prosenttia alas yhtenä päivänä – ja seuraavana saman verran ylös. Muutaman kuukauden aikana jokseenkin vakaiden yhtiöiden kurssit saattavat heitellä kymmeniä prosentteja suuntaan ja toiseen. (lisää…)
