Hyvät pelaajat pärjäävät yrityskaupoissakin
Hyvä yhtiö taitaa yrityskaupat kuin Maradona vapaapotkut
Yrityskaupat ovat isoja uutisia finanssimarkkinoilla. Hyvät tai huonot kaupat voivat heiluttaa voimakkaasti yhtiöitä.
Myyjät yleensä hyötyvät, koska ostajan on maksettava kunnon preemio kohteesta – ellei myyjä ole tyhmä. Yleensä ei.
Ostajalle tyhmän leima lyödään otsaan paljon useammin, milloin etu- milloin jälkikäteen.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Hypeyhtiö Nikola hurjien syytösten kohteena
Sijoittajan unelmasta painajaiseksi?
Sähkö- ja vetyautotehdas Nikola on kuulunut alan buumin kuumimpiin osakkeisiin viime kuukausina – joskaan ei enää. Osakekurssi on tullut alas kuin kivi etenkin viime päivinä, kun shortaamiseen erikoistunut amerikkalainen sijoitusyhtiö Hindenburg heitti Nikolan päälle synkkiä syytöksiä.
Hindenburgin raportin mukaan raskaisiin ajoneuvoihin panostava Nikola huijaa sijoittajia loputtomilla valheilla ja väärillä dokumenteilla. Väitteet ovat todella rankkoja. (lisää…)
Rotaatio heiluttaa osakkeiden hintoja
Pääomien kiertoa se on tämäkin
Edellisessä markkinakatsauksessa totesin rotaation olevan se tekijä, joka todennäköisesti tulee muokkaamaan osakkeiden hinnoittelua. Rotaatio tarkoittaa finanssimaailmassa pääomien kiertoa omistusluokkien tai sektorien välillä.
Rotaatiolla viitataan tavallisesti pääomien liukumiseen osakkeiden ja korkopapereiden välillä tai eri osakelajien välillä. Keskityn jälkimmäiseen. (lisää…)
Yllätys tulee aina puskasta
Sijoittajan on pidettävä miinat aina mielessään
Pörssihaukan ydinstrategiaan kuuluu laaja hajautus riskinhallinnan vuoksi. Kuten lukuisissa jutuissa on perattu, yksittäiset yhtiöt voivat kohdata mitä merkillisimpiä vastoinkäymisiä puskasta pamahtaen.
Tästä saatiin viime päivinä korkean profiilin esimerkit, kun Tesla ja Nokia saivat saavillisen jäävettä niskaansa. Jälkimmäinen lasti ei kylläkään yllättänyt muut kuin ehkä Nokian innokkaat omistajat. (lisää…)
Turvamarginaali on osa riskinhallintaa 2
Nokia todistaa yllätysten vauhdista ja turvamarginaalin tarpeesta
Turvamarginaali määrittelee osakkeen mielekkään rajahinnan. Jos se kapuaa yli, ei osake ole ostokelpoinen hintansa takia, vaikka yhtiö houkuttaisi.
Rajahinta voi tietenkin elää suuntaan ja toiseen, ja ajan mittaanhan niin käykin hyvillä yhtiöillä ylöspäin kasvun myötä. Muutoksen voi aiheuttaa myös yllätys, mutta sen pitää olla luonteeltaan pitkäkestoinen.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Turvamarginaali on osa riskihallintaa 1
Turvamarginaalia tarvitsevat niin autot kuin sijoitukset
Osakesijoittaminen sisältää aina riskejä. Sijoitus voi menettää arvonsa kokonaan tai ainakin merkittävästi. Riski on hinta osakemarkkinoiden muita sijoituskohteita paremmista tuotoista.
Riskejä voi hallita muutamilla keskeisillä tavoilla: osakkeiden tarkoilla valintakriteereillä, riittävällä hajautuksella ja turvamarginaalilla. Viimeksi mainittu konsepti on vähiten tunnettu muiden kuin ammattilaisten keskuudessa, vaikka se on kokemattomille erityisen tärkeä elemenetti.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Hajautus suojaa odottamattomalta
Politiikka muodostaa yhden riskin lajin
Tänään raporttinsa antaneen yhdyskuntapalvelujen monipuolisen tuottajan Lassila & Tikanojan tulosta ovat rasittaneet jo jonkin aikaa vastoinkäymiset Venäjällä. Yhtiön voittamat mittavat huoltosopimukset peruttiin maan hallituksen juntatessa sumeilematta urakoita venäläisille yhtiöille.
Oliko kyseessä pelkkä protektionismi vai härski korruptio, vaikea tietää, mutta rehti kilpailu joka tapauksessa potkaistiin nurkkaan. Vastaavaan voi törmätä kaikkialla, mutta etenkin Venäjän kaltaisessa autoritaarisessa yhteiskunnassa. (lisää…)
Laskuri todellisille sijoitustuotoille
Kymppitonnilla liki miljardöörikerhoon 50 vuodessa
Korkoa korolle -tekijä, joka osakesijoittamisessa tarkoittaa osinkojen uudelleen sijoittamista, on tärkeä ja yleensä ylenkatsottu tai unohdettukin vipuvarsi. Valtaosa sijoitussuosittajista keskittyy osakekursseihin ja tavoitehintoihin, ikään kuin osingot olisivat vain mukava pieni mauste sijoittamisen suuressa kuvassa.
Isolle osalle osakkeista osinkotuotto on oleellinen ja ajan mittaan aina tärkeämpi osa tuottoa juuri korkoa korolle – tekijän ansiosta. Osingoilla ostettujen osakkeiden myötä pääoma kasvaa paljon tehokkaammin kuin pelkkä osakekurssi kertoo.
Mitä korkeampi tai vauhdikkaammin kasvava osinko, sen voimakkaampi vipu. Aika vaikuttaa tietenkin myös oleellisesti yhtälössä. (lisää…)
Hajautus on nyt elintärkeää
Kriiseissä jo lähtökohtainen riskinhallinta korostuu
Osakesijoittamisessa – kuten kaikessa sijoittamisessa – on kahta riskiä: yhtiö- ja markkinariski. Näinä dramaattisina aikoina molemmat ovat korkeimmillaan, joten riskinhallinnan merkitys korostuu erityisellä tavalla.
Mahdollisuudetkin ovat toki poikkeukselliset, koska vahvimpienkin yhtiöiden osakekurssit ovat sukeltaneet historiallisessa mitassa. Mutta kurssiromahdus ei sinänsä todista yhtiön olevan halpa.
Se voi olla edelleen pahimmillaan hyvin kallis varsinkin, jos yhtiö on ollut jo ennen kriisiä huterassa kunnossa. Sellaisista ei ole pula varsinkaan nyt.
Riskinhallintaan on onneksi välineet. (lisää…)
Pitääkö olla huolissaan?
Markkinoiden ahdistus on hyvälle sijoittajalle iskun paikka
Lukijakysymys taas omana juttunaan, koska asiat saattavat mietityttää muitakin. Osakekurssit ovat nousseet voimakkaasti toista vuotta, vaikka monet uutiset ovat yhä kielteisiä. Etenkin US-indeksit ja kieltämättä monet Pörssihaukan suositusosakkeetkin ovat hintavia – joskin tilanne korjautuu nyt vauhdilla. Jo perjantaina povaamani volapiikki paahtaa päälle harvinaisenkin rajuna.
Huoleen ei kuitenkaan ole syytä – hyvän laajasti hajautetun osakesalkun kanssa koskaan. Käteiskassaa omaavalle maltillisen hintaisia osakkeita on aina tarjolla Pörssihaukan laajassa valikoimassa.
Ostopaikkoja alkaa taas aueta roppakaupalla moniin osakkeisiin. Koronavirusta ei sovi toki vähätellä, mutta markkinat tapaavat liioitella uhkia rajujen pörssinousujen päälle. Juuri nämä tilanteet tarjoavat mahdollisuuden reippaisiin ylituottoihin. (lisää…)
Jäsenkysymys osakkeiden ostosta eri pörsseistä
Valuuttojen liikkeet ovat mukana monessa pörssissä noteerattujen osakkeiden kursseissa
Hei Heikki, osan isoista jenkkiosakkeista voi ostaa eurooppalaisten pörssien kautta, euroissa. Kuulostaa houkuttelevalta, ettei tarvitse huolehtia valuuttakurssien muutoksista, mutta onko se tosiaan näin yksinkertaista? Mitkä ovat miestäsi plussat ja miinukset, jos ostot tekee muusta kuin natiivipörssistä ?
Kiitos mielenkiintoisista sivusta ja toimivista vinkeistä!
Henrik
Heikki vastaa:
Kiitos, Henrik, hyvästä kysymyksestä ja kannustavasta palautteesta! Vinkkien toimimisesta olen erityisen ilahtunut, sen mukana sivusto seisoo tai kaatuu. (lisää…)
Pari reunahuomiota FIM:n sijoitusanalyysiin
Pitääkö sijoittajan murehtia väestön harmaantumista?
Suomalaisittain suuren finanssitalon FIM:in päästrategi Lippo Suominen perkasi viime viikolla sijoitusnäkymiä tälle vuodelle ja kauemmaskin. Kauppalehdessäkin uutisoidun analyysin odotukset ovat varovaiset, joskaan eivät varsinaisesti pessimistiset.
Tällaiset makrotason analyysit ovat sijoittajien keskuudessa suosittuja, ja finanssitalot jakavat niitä mielellään raskaimman sarjan talousviisaidensa suulla. Painavaa tietoahan ne lähtökohtaisesti tarjoavat, koska analyysien takana ovat kovapalkkaiset ekonomistit tutkimusaineistoineen.
Lueskelin niitä innokkaasti takavuosina. Nykyään ne eivät hetkauta pätkän vertaa. (lisää…)
Mitä kertoo Dedicaren hurja ralli?
Onks tietoo? Isolla rahalla yleensä kyllä.
Pörssihaukan suositusyhtiön, ruotsalaisen Dedicaren, kurssi sambaa aina vain hullun lailla. Vajaa kuukausi sitten osaketta sai kovan laskurytinän päätteeksi alle 40 kruunulla, tänään kurssi kolkuttaa jo päälle 50 kruunun.
Nousua on plakkarissa tuoreesta pohjasta nelisenkymmentä prosenttia. Toisaalta osake kiskaisi samoihin hintoihin jo kesällä samoilta tasoilta – romahtaakseen taas syksyn mittaan.
Ja vasta vajaa vuosi sitten osake maksoi päälle 70 kruunua. Huipulla hinta huiteli 160 kruunussa vajaa kolme vuotta sitten. Heilunta on siis ollut todella rajua. (lisää…)
Jäsenkysymys kullan hinnasta
Perinteisen turvasataman hinta ei enää kulje tutuimpia polkuja
Matti kysyy:
Seuraatko kullan hintaa? Korreloiko se millään lailla osakemarkkinoiden kanssa? Itse aloittelijana olen näkevinäni kullassa jonkinlaista mittaria, josta voi hahmottaa markkinoiden jännitystilaa.
Tällä hetkellä kulta on kalliimpaa kuin seitsemään vuoteen. Jonkinlaista turvaa sieltä haetaan. Kulta ei sinällään tuota mitään, mutta perinteisesti hädän ja paniikin hetkellä se tuntuisi pitävän arvoaan paremmin kuin osakesijoitukset keskimäärin. (lisää…)
Morningstar ja Investopedia
Morningstarin avainlukupaketti on loistava työkalu sijoittajalle
Jäseniltä on tullut kysymyksiä sijoittajasivustoista, joihin Pörssihaukan jutuissa on linkkejä. Ilmaisia – ja tietysti maksullisia – palveluitahan on paljon, Yhdysvalloissa varsinkin.
Pörssihaukassa linkatuin palvelu on Morningstar, joka tietääkseni on alansa suurin tai ainakin suurimpia sivustoja. Se on erittäin monipuolinen ja hyödyllinen palvelu, jota edelleen saa varsin kattavana maksuttomanakin, mutta siitä on myöskin maksullinen versio. (lisää…)
Jokainen vuosi on mahdollisuus
Hyvää sijoittajaa naurattaa kaikkina aikoina
Vuoden ja vuosikymmenen alussa puntaroidaan tulevaa. Taakse jäänyt vuosi oli kokonaisuudessaan indeksitasolla nousumarkkinaa, vieläpä siten, että se todellakin alkoi harvinaisesti juuri vuodenvaihteessa. Näin kävi useimmissa indekseissä, myös Pörssihaukan osakepoiminnan markkina-alueissa Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
Helsingin pörssi tosin koukkasi elokuussa vielä lähes vuodenvaihteen pohjille, mutta pysyen sen päällä. Monet sykliset yhtiöt kylläkin pohjasivat vasta tuolloin, monet selvästi vuodenvaihdetta alemmalla tasolla.
Toisaalta monet sykliset olivat paahtaneet tuossa vaiheessa jo kauas kyseisistä lukemista. Saati epäsykliset.
Tämä on hyvä muistutus osakepoiminnnan ja indeksisijoittamisen erosta. Vaikka huomattava osa osakkeista liikkuu indeksien kyljessä, varsinkin keskipitkien trendien osalta, kullakin osakkeella ja yhtiöllä on oma dynamikkaansa. (lisää…)
Osakesalkun ihannehajautus: Osa 5
Sorppa, virheitä tulee jopa minulle – siksi hajautan
Kapean hajautuksen hyveen harha perustuu sijoittajan kykyjen yliarviointiin. Ja tarkoitan sijoittajia kollektiivina, josta ei ole poikkeuksia kuin valtavalla tuurilla – toki jotkut lotossakin voittavat.
Kapea hajatus edellyttää, että sijoittaja pystyy riittävästi yhtiöihin paneutumalla karsimaan tähtitusinaansa vain kaikkein laadukkaimmat kohteet. Ne, jotka takaavat sekä matalan riskin että korkean tuoton.
Saman logiikan mukaan etenkään piensijoittajalla ei ole aikaa kahlata ja seurata liian suurta määrää yhtiöitä, koska seuranta vaatii niin paljon resursseja. On hinkattava jatkuvasti suurennuslasi kourassa raportteja, uutisia ja markkinoita. Tehtävä toistuvia analyyseja ja reagoitava ajoissa.
Saattaahan se hyvältä ja oikealta kuulostaa. Mutta mitä kapeammin hajautat, sen enemmän joudut puntaroimaan riskejä ja epäonnistumisen mahdollisuutta. Ja sen työläämmäksi sijoittaminen muuttuu – koska virheisiin ei ole varaa. (lisää…)
Osakesalkun ihannehajautus: Osa 4
Kapea hajautus tuottaa paljon päänvaivaa – toisin kuin usein väitetään.
Leveää hajautusta puolustaa myös riskinhallinnan maantieteellis-poliittinen ulottuvuus. Jokaiseen maahan ja markkina-alueeseen kohdistuu erilaisia riskejä, jotka yleensä ovat luonteeltaan erityisesti poliittisia. Olemme saaneet tästä viime vuosina rutkasti kokemusta brexitin, kauppasotien, monen laidan jytkyvaalien, muun poliittisen sekasorron ja jopa luonnonkatastrofien muodossa.
Vaikka teollisuusmaat ovat yleensä matalariskisiä sijoitusympäristöjä, voivat jo lainsäätäjät ja oikeusjärjestelmä järjestää ikäviä yllätyksiä. Trumpin kauppasodat ovat tästä tuore mittava esimerkki, Venäjä pakotteineen toinen.
Yksittäinen yhtiö voi joutua jo erilaisten myyntirajoitusten, korvauspäätösten ja muiden toimintaehtojen muutosten vuoksi vaikeuksiin. Lääkeyhtiöiden kohdalla se on jopa arkea. Merkittävä lääke on vedettävä viranomaisten päätöksen vuoksi markkinoilta, ja perään saattavat paukahtaa rankat korvaukset. (lisää…)
Talousennusteet kohentuvat, hurraa!?
Sääennusteet ovat talousennusteita paljon luotettavampia
Osuuspankin mukaan pelot Suomen talouden voimakkaasta jarrutuksesta globaalin suhdanteen elimellisenä osana ovat pehmentyneet. Kauppalehden uutisessa OP:n ekonomistit arvioivat maailmantalouden junnaavan yhä vaisussa suhdanteessa, mutta riskikuva on kuitenkin kirkastunut monestakin syystä, tärkeimpinä kovan brexitin pienentynyt todennäköisyys ja kauppasodan laajentumisen väistyminen.
Ennuste ensi vuodelle on silti vaimea, vaikka maailmantalouden odotetaan kasvavan ensi vuonna 2,9 prosenttia. Se olisi hitainta tahtia sitten 2009 finanssikriisin.
Julkaistussa virallisessa makrodatassa on kaksi keskeistä ongelmaa. Raportit katsovat menneeseen, joka on jo ajat sitten hinnoiteltu markkinoilla. Toiseksi, menneen datan pohjalta on vaikea ellei mahdoton tehdä kovinkaan perusteltuja odotuksia tulevasta kehityksestä talouden hyppelehtivän luonteen vuoksi.
Ennusteissa on pohjimmiltaan sama ongelma. Ne katsovat kyllä tulevaisuuteen, mutta toteutuneiden tapahtumien ja tietojen pohjalta. Sikäli ne ovat taakse jääneen makrodatan heijastumia. (lisää…)
Osakesalkun ihannehajautus: osa 3
Boeing on klassinen tapaus laatuyhtiön täysin puskista tulleesta kriisistä
Laaja hajautus tuo toki mukanaan enemmän potentiaalisia kielteisiä yllätyksiä. Mutta kokemukseni on, että monia kymmeniä tarkasti valittuja yhtiöitä sisältävässä salkussa miinojen suhteellinen määrä jää kapeaksi ja kokonaisuutta vaarantamattomaksi.
Kun pettymys tulee vastaan muodossa tai toisessa, voit miettiä suhtautumistasi siihen kaikessa rauhassa. Kun kyse on vain muutamista prosenteista koko salkkusi varallisuudesta, paine ei ole kova, eikä mahdollinen virheliike tuhoisa.
Pettymyksiä tulee, siihen on varauduttava. Mutta suhde jää siedettäväksi, kun monet onnistuneet valinnat niitä kompensoivat. (lisää…)
Saksa vältti taantuman – kuinka reagoida?
Kuluttajat osaltaan kampesivat Saksan talouden rima täristen plussalle
Bloombergin välittämän tiedon mukaan Saksa vältti kuin välttikin kovasti spekuloidun taantuman, joskin rima ankarasti täristen. Kolmannella kvartaalilla Euroopan talousmahti ja kasvun perinteinen moottori sai bkt:nsa nousemaan 0,1 prosenttia. Plussalle jäämisestä vastasivat etupäässä kuluttajat ja julkinen sektori investointeineen.
Tällaisia makrouutisia tavataan pitää sijoittajien kannalta tärkeinä; Pörssihaukan mielestä asia ei ole lainkaan niin. Talouskasvulla tai sen tukehtumisella on toki voimakas vaikutus yhtiöiden tilaan, varsinkin suhdanneherkkien, mutta uutiset eivät sijoittajaa hyödytä monestakaan syystä. (lisää…)
Osakesalkun ihannehajautus: Osa 2
Harva sijoittaja kävelee kapeasti hajautetun salkun nuoralla suupielet korvissa
Laajan hajautuksen tarpeen perustelee ensinnäkin se tosiasia, että yksittäisille yhtiöille ja jopa valtioille voi tapahtua mitä vain. Viime vuosilta on ollut tarjolla mitä tyrmäävintä yllätystä: Volkswagenin huijausskandaali, pohjoismaisten pankkien rahanpesuskandaalit, Nokian Renkaiden testiskandaali, lääkeyhtiöiden vahingonkorvausoikeudenkäynnit, Boeingin koneiden rysähtely tantereeseen, Nokian häpeämätön vaikeuksiensa piilottelu…
Listaa voi jatkaa loputtomiin varsinkin pienissä yhtiöissä. Vaikkapa rakennusyhtiö Lehdon syöksy on tullut omistajille järkytyksenä, vaikka yhtiö on vain sortunut klassiseen vauhtisokeuteen. Se toimi tuoreella konseptilla, kovalla velkavivulla ja liialla riskillä laajentumishimossaan, ja jätti huomiotta suhdanteiden äkkikäännökset. Vastaavia tapauksia on sijoitushistoria pullollaan. (lisää…)
Kannattaako haalia potentiaalisia yritysoston kohteita?
Yrityskaupat voivat tuoda pikavoittoja, mutta asia ei ole yksipiippuinen.
Helsingin pörssistä on ostettu pois nyt tiheään tahtiin yhtiöitä, tuoreimman tarjouksen sai rakennuskonevuokraaja Cramo. Matalasuhdanteessa yrityskaupat yleistyvät, koska pörssiyhtiöitä on mahdollista saada halvalla, toisin kuin suhdanteen huipulla korkeiden markkina-arvojen aikaan.
Ja halpaahan yhä monin osin on, varsinkin sykliset laahaavat suurelta osin pohjamudissa. Isot fiksut rahakkaat yhtiöt hyödyntävät tilaisuutta.
Piensijoittajan kannalta yrityskaupat ovat kaksipiippuinen juttu, ja tarkoitan tässä tapauksessa oston kohteeksi päätyvää omaa yhtiötä. Yleensä sitä pidetään lottovoittona, koska tarjouksiin sisältyy preemio eli ostohinta ylittää selvästi osakkeen kyseisen hetken pörssinoteerauksen. Pikavoitto on siis tarjolla.
Tästä syystä monet lehdet, kuten Kauppalehti, listaa innokkaasti potentiaalisia yritysostojen kohteita. Mutta kokonaisuutena tilanne on mutkikkaampi.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Osakesalkun ihannehajautus: Osa 1
Yhtiöt voivat hajota kuin kananmunat
Osakesijoittamisessa on kahta riskiä: yhtiö- ja markkinariski. Ensin mainittu tarkoittaa väärien yhtiöiden poimintaa omistukseensa. Valinta osoittautuu ennakoitua kehnommaksi, pahimmassa tapauksessa konkurssiin asti eli koko sijoituksen menettämiseen.
Miedommassa tapauksessa yhtiö kehittyy alle odotusten, jolloin sijoituskin tuottaa huonosti, aiheuttaen mahdollisesti pysyvän tai ainakin hyvin pitkäaikaisen tappion. Siihen voi syynä olla yhtiön heikkouden ohella osakkeen liian korkea hankintahinta. Hyväkin yhtiö on kehno sijoitus, jos siitä erehtyy maksamaan liikaa. (lisää…)
Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: Osa 5
Tuhti osinkosalkku takaa ajan mittaan taloudellisesti huolettoman elämän.
Osinkosarja pääsi hiukan katkeamaan osarirumban vuoksi, mutta jatketaan lopulta.
Osingolla on monia ulottuvuuksia sijoittamisessa, mutta pitkäjänteiselle sijoittajalle se takaa viimekätisen tulovirran salkun kurssikehityksestä riippumatta. Osinko toimii niin säästövaiheessa kuin sijoittamisen loppuvaiheessa eli haettaessa salkusta rahaa kulutukseen – joka on sijoittamisen lopullinen päämäärä.
Osakkeista saa tuottoa vain kahdella tavalla: myymällä sijoituksiaan tai osingoilla. Huomattava osa sijoittajista ja heitä opastavista analyytikoista keskittyy osakekurssin kehitykseen, jonka merkitys realisoituu osaketta myytäessä. Silloin tulovirtaa tavoitellaan lähtökohtaisesti myyntivoitoista.
Mutta miksi myydä osake, jos se on todella hyvä? Ei maajussikaan myy parhaita lypsäviä lehmiään. Mutta toki osakkeen myymisen on keskityttävä, jos se ei tarjoa muuta tulovirtaa – siis osinkoa. (lisää…)
Päivän tulossatoa
Lukkotehdas Assa Abloy on Latourin salkun isoin siivu.
Sijoitusyhtiöiden tulosraporttien lukeminen on hiukan oma taiteenlajinsa, kuten erittelin Investorin osarin yhteydessä. Sama pätee Latouriin. Ne ovat ikään kuin rahastoja, joissa on vielä usein kahdenlaista yritysomaisuutta: pörssiyhtiöitä ja listaamattomia.
Ja kun yhtiöitä on suuri joukko, ja niistäkin ainakin osa koostuu vielä useista yksiköistä tai tytäryhtiöistä, vertailulukujen tarkastelu on aika mutkikasta. Sen vuoksi sijoitusyhtiöiden osarit eivät sisällä samanlaisia tulosraportteja kuin yleensä, vaan lukuja tarkastellaan omissa osioissaan.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Viihdejournalismi ei sovellu sijoitusvihjeeksi
Huterat vihjeet ovat sijoittajalle kuin kehotus pelata lottoa
Kauppalehdessä on tänään sijoitusjuttu, jotka ovat valitettavan tyypillisiä talouslehdissä. Lyhyessä jutussa haastatellaan kolmea sijoitusyhtiön salkunhoitajaa, jotka luettelevat kymmenen yhtiötä muutaman sanan perustein, sekä pari sektoria yhtiöitä edes nimeämättä.
Jutun näkökulma on talouskasvun ja yritysten tuloskunnon oletettu hiipuminen, jonka vastalääkkeeksi salkunhoitajat antavat reseptiosakkeita. Niiden pitäisi kestää hankalatkin ajat.
Juttu sisältää niin paljon heikkouksia, että kokemattoman sijoittajan puolesta en voi olla suutahtamatta. (lisää…)
Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: Osa 4
Hoplaa! Korkoa korolle -tekijän vipuvarrrella liikkuvat ajallaan isotkin pääomat
Viime vuoden tuloksesta Kesko maksoi osinkoa 2,34 euroa. Kolme tuhatta Keskon osaketta toisivat päälle seitsemän tuhannen euron vuotuisen osinkovirran. Osinkotuotto olisi yli kaksinkertainen suhteessa alkuperäiseen sijoitussummaan pelkillä osingoilla – joka vuosi. Se olisi tuhti lisä vaikkapa eläkkeeseen.
Ja osinkovirta odotusarvoisesti jatkaisi nousuaan. Ajoittaisesta kompuroinnistaan huolimatta Keskon osinko on kehittynyt hyvin.
Sijoituksen markkina-arvo olisi osakkeen nykyhinnalla jo noin 170 000 euroa – viisikymmenkertainen alkuperäiseen sijoitussummaan verrattuna.
Osakekurssin viisitoistakertaistuminen tänä aikana antaa siten kalpean ja virheellisen kuvan Keskosta sijoituskohteena. Todellinen tuotto on aina! laskettava ottaen huomioon osinko ja korkoa korolle -tekijä. Muut laskutavat ovat vääriä. (lisää…)
Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: Osa 3
Arkinen kauppa on mielikuvia parempi sijoituskohde
Korkoa korolle -tekijä on hektisessä ja kurssikehitykseen keskittyvässä sijoituskulttuurissa ylenkatsottu vipuvarsi, jonka ansiosta äkkiä vilkaistuna vaatimattomat tai ainakin keskinkertaiset sijoituskohteet paljastuvat loistaviksi. Se kuitenkin edellyttää riittävää aikaperspektiiviä ja rahtusen yksinkertaista matematiikkaa.
Korkoa korolle -tekijä toimii parhaiten joko osinkoaan vauhdikkaasti nostavissa tai lähtötasoltaan korkeaa osinkoa maksavissa yhtiöissä. Ihanneosakkeessa ne yhdistyvät. Sellaisten löytäminen on harvinaista, mutta hyvin arkinenkin yhtiö voi tuottaa mehukkaan tuoton, jos siinä on riittävästi molempia elementtejä.
Tällainen on esimerkiksi suomalaisille läpeensä tuttu Kesko. Paljon parempiakin on arvosijoittaja voinut löytää Suomenkin pörssistä, saati isommilta vesiltä. Kesko on kuitenkin sikäli mainio mallikappale, että perinteinen ja hiukan ailahtelevasti menestyvä kauppakonserni tuskin herättää mielikuvaa mainiosta sijoituskohteesta – vakaasta ehkä, mutta luultavasti tylsästä ja keskinkertaisesta. (lisää…)
Osinkotuotot markkinapohjien tasolla
Kun osakkeet ovat halpoja, osinkoja suorastaan sataa
Erilaiset talousindikaattorit antavat ainakin tiettyyn mittaan arvokasta osviittaa talouden tai markkinoiden tilasta ja hinnasta. Yksi tällainen on osakkeiden ja valtionvelkakirjojen eli korkopaperien vertaileva tuottokäyrä.
Nämä kaksi arvopaperiryhmää muodostavat finanssimarkkinoiden rungon. Vahvan talouskasvun aikana raha virtaa osakkeisiin, jolloin kurssit ja arvostuskertoimet nousevat. Korkopapereille käy samaan aikaan päinvastoin.
Laskusuhdanteessa dynamiikka kääntyy toisen suuntaan: osakkeiden kurssit ja arvostuskertoimet putoavat, korkopapereiden nousevat. Ryhmien kulloisenkin hetken keskinäinen suhde valottuu, kun verrataan osakkeiden osinkotuottoa velkapaperien korkotuottoon. Ja nyt ero viittaa markkinan taitteeseen.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
