Osakkeiden hinnoittelun vaikeus ja tärkeys – Osa 1
Osakkeen hinnoittelu ei ole helppoa, muttei onneksi aivan näin hämmentävää.
Käsittelin osakkeiden hinnoittelua äsken lukijapalautteen yhteydessä. Aiheen tärkeyden vuoksi perkaan sitä tarkemmin, koska hinnoittelu on menestyvän sijoittamisen avaintekijä, ja usein menestymättömän yhtä lailla. Jaan jutun osiin sen laajuuden vuoksi.
Hyvistä yhtiöistä ei ole koskaan pula, eikä niiden tunnistaminen sinänsä ole järin vaikeaa. Mutta paraskaan yhtiö ei ole hyvä sijoitus, jos siitä maksaa liikaa. Tuotto jää huonoksi ennen pitkää, kun kurssi laahaa tai sukeltaa, eikä laihaksi jäävä osinkovirta lohduta. Toisaalta hyvin valitun halvan osakkeen tuotto nousee ruhtinaalliseksi.
Molempia vaihtoehtoja on aina tarjolla, koska markkinoilla on tehottomuutta molempiin suuntiin. Yli- ja alihinnoittelu kuuluvat osakesijoittamisen arkeen.
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Osinkodropit tulevat kuin muuttolinnut
Kun muuttolinnut lehahtavat pohjoiseen, osinkoyhtiöt lähtevät etelään.
Varoittelin innostumasta osakeostoksille osinkojen maksun alla jutussa ”Kannattaako nyt sukeltaa osinkovirtaan?”. Nyrkkisääntö on, ettei kannata, koska markkinat hinnoittelevat jaossa olevat osingot korkeimmilleen juuri irtoamisen alla. Tästä on saatu taas lukemattomia esimerkkejä.
Kohtalaisen poikkeuksetta kuvioon kuuluu, että osingon irrottua osakekurssi lähtee laskuun, joka aika nopeasti on selvästi suurempi kuin irronneen osingon ja sitä edeltäneen huippukurssin ero. Kun osingot jaetaan valtaosin yhä köntässä keväällä, kurssit vaeltavat alas kesälaitumille käytännössä joka vuosi.
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Talousennusteet putoavat – mitä tehdä?
Talousennusteilla on nyt vain yksi suunta.
Analyysitalot pudottavat nyt kilpaa makrotalousennusteita niin Suomessa kuin muualla. Arvovaltaisimpiin lajissa kuuluva Kansainvälinen valuuttarahasto IMF leikkasi maailmantalouden kasvuennustetta reippaammin kuin vuosiin. Kasvua on sen mukaan yhä tulossa, kuten maailmantalouteen sinänsä normaalisti kuuluu heikkoinakin aikoina, mutta vain vähän päälle kolme prosenttia.
IMF:n ennusteen leikkaus on neljäs syksystä alkaen. Suomessakin odotukset putoavat urakalla. Pessimistisimmät arviot odottavan kasvun hidastuvan siten, että kolmen vuoden päästä olemme nollakasvun maastossa.
Kuinka näihin ikäviin ja jopa hyytäviin povauksiin tulee sijoittajan suhtautua?
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Nordnet pelaa härskisti johdannaisilla
Nettiyhtiöt ovat kaikkialla arjessa, mutta sijoittaa niihin ei kannata ainakaan johdannaisilla, vaan oikeilla osakkeilla.
Suomen suurimpiin arvopaperivälittäjiin jo kuuluva Nordnet on pidempään markkinoinut aggressiivisesti johdannaisiaan. Nyt se on lisännyt valikoimaansa suosituimpien yhdysvaltalaisten suuryhtiöiden johdannaiset, koska kaupankäynti itse osakkeilla on vilkastunut. Sijoittajat ovat sinänsä perustellusti kohdistaneet luuppinsa muuallekin kuin Helsingin kapeaan pörssiin.
Tarjouksen täkynä on ilmainen kaupankäynti yli sadan euron kertasummilla. Nordnet vetoaa markkinoinnissa joidenkin yhtiöiden osakkeen korkeaan yksikköhintaan ja omiin erittäin koviin kaupankäyntikustannuksiinsa. Yhdysvaltojen markkinoille ne sitä todella ovat, minimissään viisitoista euroa.
Tässä jo tuoksahtaa pahasti. Kun Nordnet itsekin myöntää veloittavansa raskaasti varsinaisten osakkeiden kaupasta, niin miksei se viilaa omaa komissiotaan? (lisää…)
Makrodatan pohjalta ei kannata sijoittaa
Ylös vai alas? Makrodatan varassa suunnistaminen markkinoilla on aika mahdotonta.
Viime päivinä ekonomistit ovat peranneet hiukan helpottuneina tuoreita makrolukuja eri puolilta maailmaa. Ne ovat tarjonneet valon pilkahduksia syksyn ja etenkin joulunseudun synkkiin tilastoihin. Varsinaisia riemunkiljahduksia ei ole kuulunut, mutta varovaista optimismia kuitenkin – ehkä talouden pahimmalta sukellukselta vältytään? Muutama kuukausi sitten uppoaminen vaikutti väistämättömältä.
Makrolukujen kohentuminen oli sinänsä itsestään selvää. Kun pörssit kiskaisivat raikkaasti ylös joulupaniikin jälkeen pari kuukautta kestäneessä rallissa, talouslukujen oli väistämättä täytynyt olla edeltäviä kuukausia oleellisesti parempia.
Rajut markkinaliikkeet suuntaan tai toiseen perustuvat reaalitalouteen. Piensijoittajan kannalta ongelma on, että makrotalousluvut tulevat aina myöhässä. Siksi ei ole huonompaa strategiaa kuin tehdä sijoituspäätökset ajat sitten taakse jääneen makrotilastotiedon perusteella.
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.
Tavoitehinnat ovat oopiumia piensijoittajille
Tavoitehinta on kuin oopiumipelto: kaunis mutta vaarallinen
Uskonto on oopiumia kansalle, lohkaisi kriittinen taloustieteilijä Karl Marx aikoinaan. Hänen oppeihinsa nojaavat yhteiskunnat kokivat konkurssin, mutta ainakin muutamat sanonnat elävät. Tässä tapauksessa tosin korvaan uskonnon tavoitehinnalla ja kansan piensijoittajilla.
Tavoitehinnat ovat valtavirran analyytikkojen käsite, joka viittaa arvioijan odotukseen osakekurssin kehityksestä tietyssä ajassa. Yleensä kyse on vuodesta, joskaan mikään yleisesti säännelty standardi ei aikaikkunaa määritä. Periaatteessa jokainen voi sen asettaa haluamallaan tavalla, jolloin ajan venymiseen voi vedota arvioiden pettäessä.
Tavoitehinta odottaa osakekurssin liikkuvan tietylle tasolle hyvin pitkän ajan sisällä. Se ei ole yhtiön arvonmääritys, jonka perusteella voi arvioida osakkeen ali- tai ylihintaiseksi yhtiön senhetkisen taloudellisen tilanteen puitteissa.
Kulta soveltuu lähinnä spekulaatioon
Tekisit sinäkin jotain hyödyllistä!
Maailma on täynnä sijoittajia, jotka pitävät kultaa jumalaisen varmana omistuskohteena. Yhden sanonnan mukaan käteinen on kuningas, mutta kulta ikuista. Sinänsä hauska lohkaisu viittaa Warren Buffettin tunnettuun sijoitusstrategiaan, jossa yrityksen vahva kassavirta eli liiketoiminnasta kertyvä käteinen takaa sijoituksen tuoton. Buffet tunnettaan myös kriittisestä asenteestaan kultaan, mikä on sijoittajapiireissä melko poikkeuksellista. (lisää…)
Pörssien rumba kumpuaa pelosta ja epävarmuudesta
Pelkokerroin näyttäisi tässä markkinassa piakkoin nousevan
Miksi pörssit kaikkine instrumentteineen heiluvat ajoittain niin voimakkaasti? Tehokkaiden markkinoiden teoria, jota valtavirran taloustietelijät suosivat, väittää markkinoiden toimivan niin järkiperäisesti ja matemaattisen tarkasti, että arvopaperien hinnat ovat aina oikeat.
Lyhytkin kokemus markkinoista kertoo ihan muuta. Kaikki omistuskohteet, joista etenkin osakkeet kiinnostavat useimpia sijoittajia, loikkivat levottomina aikoina kursseiltaan hillittömästi. Jo päivätason muutokset saattavat olla useita prosentteja.
Finanssikriisin rajuimmissa pyörteissä olen nähnyt suurten osakeindeksien rytisevän kymmenen prosenttia alas yhtenä päivänä – ja seuraavana saman verran ylös. Muutaman kuukauden aikana jokseenkin vakaiden yhtiöiden kurssit saattavat heitellä kymmeniä prosentteja suuntaan ja toiseen. (lisää…)