Osakesalkun ihannehajautus: Osa 1

Yhtiöt voivat hajota kuin kananmunat

Osakesijoittamisessa on kahta riskiä: yhtiö- ja markkinariski. Ensin mainittu tarkoittaa väärien yhtiöiden poimintaa omistukseensa. Valinta osoittautuu ennakoitua kehnommaksi, pahimmassa tapauksessa konkurssiin asti eli koko sijoituksen menettämiseen.

Miedommassa tapauksessa yhtiö kehittyy alle odotusten, jolloin sijoituskin tuottaa huonosti, aiheuttaen mahdollisesti pysyvän tai ainakin hyvin pitkäaikaisen tappion. Siihen voi syynä olla yhtiön heikkouden ohella osakkeen liian korkea hankintahinta. Hyväkin yhtiö on kehno sijoitus, jos siitä erehtyy maksamaan liikaa. (lisää…)


Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: Osa 5

Tuhti osinkosalkku takaa ajan mittaan taloudellisesti huolettoman elämän.

Osinkosarja pääsi hiukan katkeamaan osarirumban vuoksi, mutta jatketaan lopulta.

Osingolla on monia ulottuvuuksia sijoittamisessa, mutta pitkäjänteiselle sijoittajalle se takaa viimekätisen tulovirran salkun kurssikehityksestä riippumatta. Osinko toimii niin säästövaiheessa kuin sijoittamisen loppuvaiheessa eli haettaessa salkusta rahaa kulutukseen - joka on sijoittamisen lopullinen päämäärä.

Osakkeista saa tuottoa vain kahdella tavalla: myymällä sijoituksiaan tai osingoilla. Huomattava osa sijoittajista ja heitä opastavista analyytikoista keskittyy osakekurssin kehitykseen, jonka merkitys realisoituu osaketta myytäessä. Silloin tulovirtaa tavoitellaan lähtökohtaisesti myyntivoitoista.

Mutta miksi myydä osake, jos se on todella hyvä? Ei maajussikaan myy parhaita lypsäviä lehmiään. Mutta toki osakkeen myymisen on keskityttävä, jos se ei tarjoa muuta tulovirtaa - siis osinkoa.

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.


Päivän tulossatoa

Lukkotehdas Assa Abloy on Latourin salkun isoin siivu.

Sijoitusyhtiöiden tulosraporttien lukeminen on hiukan oma taiteenlajinsa, kuten erittelin Investorin osarin yhteydessä. Sama pätee Latouriin. Ne ovat ikään kuin rahastoja, joissa on vielä usein kahdenlaista yritysomaisuutta: pörssiyhtiöitä ja listaamattomia.

Ja kun yhtiöitä on suuri joukko, ja niistäkin ainakin osa koostuu vielä useista yksiköistä tai tytäryhtiöistä, vertailulukujen tarkastelu on aika mutkikasta. Sen vuoksi sijoitusyhtiöiden osarit eivät sisällä samanlaisia tulosraportteja kuin yleensä, vaan lukuja tarkastellaan omissa osioissaan.

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.


Viihdejournalismi ei sovellu sijoitusvihjeeksi

Huterat vihjeet ovat sijoittajalle kuin kehotus pelata lottoa

Kauppalehdessä on tänään sijoitusjuttu, jotka ovat valitettavan tyypillisiä talouslehdissä. Lyhyessä jutussa haastatellaan kolmea sijoitusyhtiön salkunhoitajaa, jotka luettelevat kymmenen yhtiötä muutaman sanan perustein, sekä pari sektoria yhtiöitä edes nimeämättä.

Jutun näkökulma on talouskasvun ja yritysten tuloskunnon oletettu hiipuminen, jonka vastalääkkeeksi salkunhoitajat antavat reseptiosakkeita. Niiden pitäisi kestää hankalatkin ajat.

Juttu sisältää niin paljon heikkouksia, että kokemattoman sijoittajan puolesta en voi olla suutahtamatta. (lisää…)


Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: Osa 4

Hoplaa! Korkoa korolle -tekijän vipuvarrrella liikkuvat ajallaan isotkin pääomat

Viime vuoden tuloksesta Kesko maksoi osinkoa 2,34 euroa. Kolme tuhatta Keskon osaketta toisivat päälle seitsemän tuhannen euron vuotuisen osinkovirran. Osinkotuotto olisi yli kaksinkertainen suhteessa alkuperäiseen sijoitussummaan pelkillä osingoilla - joka vuosi.  Se olisi tuhti lisä vaikkapa eläkkeeseen.

Ja osinkovirta odotusarvoisesti jatkaisi nousuaan. Ajoittaisesta kompuroinnistaan huolimatta Keskon osinko on kehittynyt hyvin.

Sijoituksen markkina-arvo olisi osakkeen nykyhinnalla jo noin 170 000 euroa - viisikymmenkertainen alkuperäiseen sijoitussummaan verrattuna.

Osakekurssin viisitoistakertaistuminen tänä aikana antaa siten kalpean ja virheellisen kuvan Keskosta sijoituskohteena. Todellinen tuotto on aina! laskettava ottaen huomioon osinko ja korkoa korolle -tekijä. Muut laskutavat ovat vääriä.

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.


Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: Osa 3

Arkinen kauppa on mielikuvia parempi sijoituskohde

Korkoa korolle -tekijä on hektisessä ja kurssikehitykseen keskittyvässä sijoituskulttuurissa ylenkatsottu vipuvarsi, jonka ansiosta äkkiä vilkaistuna vaatimattomat tai ainakin keskinkertaiset sijoituskohteet paljastuvat loistaviksi. Se kuitenkin edellyttää riittävää aikaperspektiiviä ja rahtusen yksinkertaista matematiikkaa.

Korkoa korolle -tekijä toimii parhaiten joko osinkoaan vauhdikkaasti nostavissa tai lähtötasoltaan korkeaa osinkoa maksavissa yhtiöissä. Ihanneosakkeessa ne yhdistyvät. Sellaisten löytäminen on harvinaista, mutta hyvin arkinenkin yhtiö voi tuottaa mehukkaan tuoton, jos siinä on riittävästi molempia elementtejä.

Tällainen on esimerkiksi suomalaisille läpeensä tuttu Kesko. Paljon parempiakin on arvosijoittaja voinut löytää Suomenkin pörssistä, saati isommilta vesiltä. Kesko on kuitenkin sikäli mainio mallikappale, että perinteinen ja hiukan ailahtelevasti menestyvä kauppakonserni tuskin herättää mielikuvaa mainiosta sijoituskohteesta - vakaasta ehkä, mutta luultavasti tylsästä ja keskinkertaisesta.

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.


Osinkotuotot markkinapohjien tasolla

Kun osakkeet ovat halpoja, osinkoja suorastaan sataa

Erilaiset talousindikaattorit antavat ainakin tiettyyn mittaan arvokasta osviittaa talouden tai markkinoiden tilasta ja hinnasta. Yksi tällainen on osakkeiden ja valtionvelkakirjojen eli korkopaperien vertaileva tuottokäyrä.

Nämä kaksi arvopaperiryhmää muodostavat finanssimarkkinoiden rungon. Vahvan talouskasvun aikana raha virtaa osakkeisiin, jolloin kurssit ja arvostuskertoimet nousevat. Korkopapereille käy samaan aikaan päinvastoin.

Laskusuhdanteessa dynamiikka kääntyy toisen suuntaan: osakkeiden kurssit ja arvostuskertoimet putoavat, korkopapereiden nousevat. Ryhmien kulloisenkin hetken keskinäinen suhde valottuu, kun verrataan osakkeiden osinkotuottoa velkapaperien korkotuottoon. Ja nyt ero viittaa markkinan taitteeseen.

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.


Pitäkää hatuistanne kiinni – vai?

Euroopan ostopäälliköt antoivat myrskyvaroituksen, pitääkö paeta?

Monet lehdet uutisoivat Euroopan ja etenkin Saksan teollisuuden ostopäällikköjen tarkasti seuratun ja painoarvoisena pidetyn indeksin valahtaneen kriisitasolle. Lukemat kömpivät kuin eurokriisin pohjamudissa syksyllä 2012.

Itse kriisihän alkoi jo 2011, kun luottamus euron koossa pysymiseen alkoi pahasti rakoilla. Kun samaan aikaan vielä Yhdysvalloissa syntyi vakava poliittinen kädenvääntö velkakaton nostamisesta presidentti Obaman ja republikaanien hallitseman kongressin välillä, markkinat jysäyttivät kunnon pörssiromahduksen ja kohta taantuma kaatuikin päälle.

2012 elettiin kaikkialla Euroopassa vielä ankeissa taantumatunnelmissa. Investoinnit ja taloudellinen aktiviteetti olivat olleet edellisvuodesta asti pahassa laskussa – eli tilanne oli hyvin samanlainen kuin nyt. (lisää…)


Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: Osa 2

Hyvällä yhtiöllä jää investointien jälkeen kakkua omistajillekin.

Jotkut sijoitusviisaat vähättelevät osingon  merkitystä, tai pitävät sitä jopa huonona signaalina. He janoavat voimakasta kasvua, joka ei tee osinkoa järkeväksi omistajan kannalta. Kaikki yhtiön kassavirta kannattaa investoida, koska se tuottaa siten parhaiten.

Teoriassa näin on. Mutta harva vähänkään vanhempi yhtiö on kasvanut pitkään keskimääräistä nopeammin jättämällä osingot maksamatta. Suhteellisen nuoret yhtiöt vielä voivat niin tehdä.

Ennen pitkää vahvaa kassavirtaa kehräävän yhtiön on vaikea löytää niin tehokkaita investointikohteita, että niihin kannattaisi upottaa jokainen lantti. Siinä vaiheessa tuloksesta on riitettävä niin osinkoon kuin investointeihin. Se ei ole paha asia omistajan kannalta.

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.


Pari opetusta Thomas Cookin konkurssista

Turismi on megatrendi, mutta se ei matkatoimistojättiä pelastanut

Brittiläisen matkatoimiston Thomas Cookin konkurssi on opettavainen episodi monella tavalla – ennen kaikkea siitä, mihin sijoittajan ei kannata luottaa. Ei ainakaan ilman kunnollista pureskelua.

Thomas Cook oli todella vanha ja kokenut yhtiö, perustettu lähes kaksi sataa vuotta sitten. Liki kymmenen miljardin euron liikevaihdollaan se oli myös suuri yhtiö, meikäläisten metsäjättien mittaluokkaa. Pörssihaukalle ne ovat vahvoja turvasignaaleja, mutta tapaus muistuttaa, etteivät nekään autaaksi tee. (lisää…)


Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: osa 1

Mitäs ostaisi? Sijoittajalegenda Warren Buffettin laatukriteerit tiivistyvät osinkoon

Kun osakepoimija lähtee valitsemaan salkkuunsa yhtiöitä, on hänellä käytössään lukuisia mahdollisia kriteereitä, joiden merkityksestä alan ammattilaiset ja kirjallisuus antavat kirjavia neuvoja. Yksi painottaa liikevaihdon kasvua, toinen tasearvoa eli P/B-lukua, kolmas vapaata kassavirtaa, neljäs pääoman korkeaa tuottoa, viides markkinajohtajuutta, kuudes teknologiajohtajuutta, seitsemäs megatrendejä, kahdeksas…

Jokainen kykenee perustelemaan väitteensä hyllykilometrillä tutkimuksia ja supersijoittajien kommentteja. Sijoitusviisauden ristitulessa ei ole vaikea kokea itseään tikanheittäjäksi, jonka täytyy osua tuurilla parhaaseen neuvoon. Mitä kokemattomampi sijoittaja on, sen enemmän hän ähisee.

Pörssihaukan yhtiösuositukset nojaavat moneen kriteeriin, mutta yksi nousee yli muiden: yhtiön osinkohistoria. Siihen tiivistyvät kaikki yhtiön keskeiset elementit sijoittajan kannalta.

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.


Osuuspankki on oikeassa Nordean rallista

Eurooppalaisten pankkien ETF-rahasto on kiskonut ylös viime viikot Nordean tapaan

Osuuspankin pääanalyytikko Antti Saari arvioi Kauppalehdessä, että Nordean osakkeen kova nousu ei johdu uuden pääjohtajan Frank Vang-Jensenin nimityksestä, vaan pitkien korkojen voimakkaasta markkinataitteesta ylös. Saari toteaa valtionvelkojen ja pankkiosakkeiden liikkuvan toisiinsa kytkettynä.

Tätähän on myös Pörssihaukka viime päivinä eritellyt, tosin korostaen riippuvuussuhteen koskevan valtaosaa syklisistä osakkeista. Koska pitkät korot ovat suhdanteiden ja yleismarkkinan luotettavimpia mittareita, kulkevat ne käsi kädessä suhdanneriippuvaisten yhtiöiden osakekurssien kanssa. Ja Pörssihaukka on povannut pitkien korkojen pohjakosketusta jo jonkin aikaa.

(lisää…)


Markkinat liikkuvat ennen uutisia

Ruotsalaisten mielestä aika ei olekaan enää niin huono uusille avaimille.

Jatkan edellisen markkinakatsauksen aiheesta kuinka reagoida julkiseen tietoon ja odotuksiin. Pörssihaukan strategiahan on, että uutisiin ja virallisiin tietoihin ei pidä kiinnittää huomiota ilman erityistä syytä, koska tärkeät tiedot ovat suursijoittajilla ennen niiden julkistamista ainakin yleensä. Se on teknisen analyysin yksi kivijaloista.

Iso raha liikuttaa markkinoita, ja noita käänteitä voi tulkita tiettyyn mittaan ennalta teknisestä datasta – joskus hyvinkin tarkasti, joskus toki vähemmän. Uutiset, etenkin taakse jääneet tilastotiedot, eivät merkitse markkinoiden isoille pelureille mitään täysin vanhentuneina.

Tästä oli mallitapaus vaikkapa Saksan teollisuuden tilausten kova pudotus toukokuussa. Vastaavia tilastoja on tarjolla varmasti monesta maasta ja sektorilta, mikä oli hyvin tiedossa jo toukokuussa. Kuinka niin? Koska pörssit putosivat reippaasti toukokuussa. (lisää…)


Osinkojen tuplaverotus on paha riesa

Tuplaverotus on piensijoittajan kannalta rosvousta.

Pörssihaukan tuoreimman suositusyhtiön yhteydessä nousi esiin ulkomaalaisten osinkojen tuplaverotus, joka rasittaa valitettavasti jo sijoittamista monessa valtiossa. Se on etenkin piensijoittajan ongelma yliverotuksen takaisin perimisen työläyden vuoksi.

Suomella on verosopimus erittäin monien maiden kanssa, eikä tällöin ongelmaa ole – jos sopimusta noudatetaan. Tähän on kuitenkin tullut muutoksia viime vuosina useassa muuten sijoittajan kannalta houkuttelevassa valtiossa.

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.


Vauhtisokeus on sijoittajien yleisin tauti

Rakettimaiseen kasvuun luottaminen on yleensä petollista.

Kauppalehden sijoituskolumnisti Henri Elo kiinnittää huomiota vielä muutama vuosi sitten sijoitushittien asemassa olleiden kotimaisten kasvuyhtiöiden tyrmäävän kehnoon kurssikehitykseen. Elo itse listasi kolme vuotta sitten Helsingin pörssin superkasvajat, joita olivat Pihlajalinna, Lehto Group, Consti, Restamax, Verkkokauppa.com, Basware, Affecto ja Digia.

Kaikkien liikevaihto kiipesi kevyesti kaksinumeroisia lukuja. Osa on kyennyt edelleen kasvattamaan liikevaihtoaan, mutta tulokset ja varsinkin pörssikurssit ovat tanssineet toisia tahteja. Kurssikehitys on ollut surkeaa niin absoluuttisesti kuin suhteessa Helsingin pörssiin.

(lisää…)


Toimi ennen muita: tapaus Dedicare

runrunrun!

Sijoittajakin pärjää parhaiten, kun kirmaa muutaman askeleen toisten edellä.

Pörssihaukan strategian ytimeen kuuluu markkinaliikkeiden ja yhtiöiden arviointi itsenäisesti, piittamatta konsensuksesta ja julkisesta tiedosta. Kun joku tieto tai vihje leviää yleiseen jakeluun, juna meni jo sijoittajan kannalta.

Vastikään saimme tästä esimerkin, kun ruotsalainen talouslehti Dagens Industri kertoi norjalaisen suursijoittajan Obosin hankkineen suuret määrät rakennusyhtiö JM:n osakkeita, vaikka konsensuksen mukaan ankeat ajat rakennusalalla jatkuvat Ruotsissa. JM:n osake oli kiskaissut pohjasta jo jutun tullessa ulos 50 prosenttia.

Nyt ovat vuorossa hoitoalan henkilöstövuokraaja Dedicare ja talouslehti Affärsvärlden. Se hehkutti eilen illalla yhtiön matalaa arvostustasoa ja potentiaalia pitkän aikavälin sijoituskohteena. Jo muutaman viikon reippaassa nousussa ollut osake kiskaisi tänään hurjan lisäspurtin, johon arvovaltaisen Affärsvärldenin jutulla oli varmasti vaikutuksensa.

Affärsvärldenin arvio sisältää jokseenkin kaiken sen, mitä Pörssihaukka yhtiöstä on todennut jo avauspäivästään asti. Pörssihaukan ostosuositus yhtiölle tuli kuitenkin niin pohjasta kuin se on ylipäänsä mahdollista – ja aika ilmeisesti kyseinen pohja jää pysyväksi. (lisää…)


Ostosuosituslistan perusteista

Kymppi!

Ajoituksessa napakymppi on hyvä, joskin vaikea tavoite.

Selvennän hiukan ostosuosituslistan ohjeistuksen perusteita siltä varalta, että ne ovat jääneet epäselväksi. Listalla ovat siis vain Pörssihaukan viralliset suositusyhtiöt, jotka ovat lähtökohtaisesti siellä pysyäkseen maailman tappiin. Näin onnellisesti ei luultavasti aivan kaikkien kohdalla käy, mutta se on tavoite. Hyvillä yhtiöillä on tapana pysyä sellaisina.

Suositusyhtiöt voivat kuitenkin olla ylihintaisia fundamentaalisin perustein ja/tai teknisen analyysin kannalta. Edelliseenkin törmää osakkeen ylikuumentuessa, joskin näitä tapauksia pyrin arvioimaan hyvin varovasti.

Vakaiden yhtiöiden yli- ja alihinnoittelun arviointi ei yleensä ottaen mahdotonta ole, mutta toki yhtiöillä saattaa mennä odotuksia paremmin tai huonommin, jolloin osakkeen hintakin tietysti reagoi sen mukaisesti. Tätä piensijoittajan on mahdoton tietää omien fundamentaalisten tietolähteidensä turvin.

Ostosuositukset perustuvat tekniseen analyysiin, jota on avattu ennen muuta teknisen analyysin ABC:ssa ja markkinakatsauksissa. TA:n tavoitteena on optimaalisten kaupanteon hetkien tunnistaminen.

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.


Osakkeiden hinnoittelun vaikeus ja tärkeys – Osa 1

Osakkeen hinnoittelu ei ole helppoa, muttei onneksi aivan näin hämmentävää.

Käsittelin osakkeiden hinnoittelua äsken lukijapalautteen yhteydessä. Aiheen tärkeyden vuoksi perkaan sitä tarkemmin, koska hinnoittelu on menestyvän sijoittamisen avaintekijä, ja usein menestymättömän yhtä lailla. Jaan jutun osiin sen laajuuden vuoksi.

Hyvistä yhtiöistä ei ole koskaan pula, eikä niiden tunnistaminen sinänsä ole järin vaikeaa. Mutta paraskaan yhtiö ei ole hyvä sijoitus, jos siitä maksaa liikaa. Tuotto jää huonoksi ennen pitkää, kun kurssi laahaa tai sukeltaa, eikä laihaksi jäävä osinkovirta lohduta. Toisaalta hyvin valitun halvan osakkeen tuotto nousee ruhtinaalliseksi.

Molempia vaihtoehtoja on aina tarjolla, koska markkinoilla on tehottomuutta molempiin suuntiin. Yli- ja alihinnoittelu kuuluvat osakesijoittamisen arkeen.

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.


Osinkodropit tulevat kuin muuttolinnut

kevättä pukkaa

Kun muuttolinnut lehahtavat pohjoiseen, osinkoyhtiöt lähtevät etelään.

Varoittelin innostumasta osakeostoksille osinkojen maksun alla jutussa ”Kannattaako nyt sukeltaa osinkovirtaan?”. Nyrkkisääntö on, ettei kannata, koska markkinat hinnoittelevat jaossa olevat osingot korkeimmilleen juuri irtoamisen alla. Tästä on saatu taas lukemattomia esimerkkejä.

Kohtalaisen poikkeuksetta kuvioon kuuluu, että osingon irrottua osakekurssi lähtee laskuun, joka aika nopeasti on selvästi suurempi kuin irronneen osingon ja sitä edeltäneen huippukurssin ero. Kun osingot jaetaan valtaosin yhä köntässä keväällä, kurssit vaeltavat alas kesälaitumille käytännössä joka vuosi.

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.


Talousennusteet putoavat – mitä tehdä?

Alas vaan

Talousennusteilla on nyt vain yksi suunta.

Analyysitalot pudottavat nyt kilpaa makrotalousennusteita niin Suomessa kuin muualla. Arvovaltaisimpiin lajissa kuuluva Kansainvälinen valuuttarahasto IMF leikkasi maailmantalouden kasvuennustetta reippaammin kuin vuosiin. Kasvua on sen mukaan yhä tulossa, kuten maailmantalouteen sinänsä normaalisti kuuluu heikkoinakin aikoina, mutta vain vähän päälle kolme prosenttia.

IMF:n ennusteen leikkaus on neljäs syksystä alkaen. Suomessakin odotukset putoavat urakalla. Pessimistisimmät arviot odottavan kasvun hidastuvan siten, että kolmen vuoden päästä olemme nollakasvun maastossa.

Kuinka näihin ikäviin ja jopa hyytäviin povauksiin tulee sijoittajan suhtautua?

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.


Nordnet pelaa härskisti johdannaisilla

Sijoittajan muistilista?

Nettiyhtiöt ovat kaikkialla arjessa, mutta sijoittaa niihin ei kannata ainakaan johdannaisilla, vaan oikeilla osakkeilla.

Suomen suurimpiin arvopaperivälittäjiin jo kuuluva Nordnet on pidempään markkinoinut aggressiivisesti johdannaisiaan. Nyt se on lisännyt valikoimaansa suosituimpien yhdysvaltalaisten suuryhtiöiden johdannaiset, koska kaupankäynti itse osakkeilla on vilkastunut. Sijoittajat ovat sinänsä perustellusti kohdistaneet luuppinsa muuallekin kuin Helsingin kapeaan pörssiin.

Tarjouksen täkynä on ilmainen kaupankäynti yli sadan euron kertasummilla. Nordnet vetoaa markkinoinnissa joidenkin yhtiöiden osakkeen korkeaan yksikköhintaan ja omiin erittäin koviin kaupankäyntikustannuksiinsa. Yhdysvaltojen markkinoille ne sitä todella ovat, minimissään viisitoista euroa.

Tässä jo tuoksahtaa pahasti. Kun Nordnet itsekin myöntää veloittavansa raskaasti varsinaisten osakkeiden kaupasta, niin miksei se viilaa omaa komissiotaan? (lisää…)


Makrodatan pohjalta ei kannata sijoittaa

Makroekomisti mietiskelee tulevaisuutta

Ylös vai alas? Makrodatan varassa suunnistaminen markkinoilla on aika mahdotonta.

Viime päivinä ekonomistit ovat peranneet hiukan helpottuneina tuoreita makrolukuja eri puolilta maailmaa. Ne ovat tarjonneet valon pilkahduksia syksyn ja etenkin joulunseudun synkkiin tilastoihin. Varsinaisia riemunkiljahduksia ei ole kuulunut, mutta varovaista optimismia kuitenkin – ehkä talouden pahimmalta sukellukselta vältytään? Muutama kuukausi sitten uppoaminen vaikutti väistämättömältä.

Makrolukujen kohentuminen oli sinänsä itsestään selvää. Kun pörssit kiskaisivat raikkaasti ylös joulupaniikin jälkeen pari kuukautta kestäneessä rallissa, talouslukujen oli väistämättä täytynyt olla edeltäviä kuukausia oleellisesti parempia.

Rajut markkinaliikkeet suuntaan tai toiseen perustuvat reaalitalouteen. Piensijoittajan kannalta ongelma on, että makrotalousluvut tulevat aina myöhässä. Siksi ei ole huonompaa strategiaa kuin tehdä sijoituspäätökset ajat sitten taakse jääneen makrotilastotiedon perusteella.

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys.


Tavoitehinnat ovat oopiumia piensijoittajille

Tavoitehintoja muhimassa

Tavoitehinta on kuin oopiumipelto: kaunis mutta vaarallinen

Uskonto on oopiumia kansalle, lohkaisi kriittinen taloustieteilijä Karl Marx aikoinaan. Hänen oppeihinsa nojaavat yhteiskunnat kokivat konkurssin, mutta ainakin muutamat sanonnat elävät. Tässä tapauksessa tosin korvaan uskonnon tavoitehinnalla ja kansan piensijoittajilla.

Tavoitehinnat ovat valtavirran analyytikkojen käsite, joka viittaa arvioijan odotukseen osakekurssin kehityksestä tietyssä ajassa. Yleensä kyse on vuodesta, joskaan mikään yleisesti säännelty standardi ei aikaikkunaa määritä. Periaatteessa jokainen voi sen asettaa haluamallaan tavalla, jolloin ajan venymiseen voi vedota arvioiden pettäessä.

Tavoitehinta odottaa osakekurssin liikkuvan tietylle tasolle hyvin pitkän ajan sisällä. Se ei ole yhtiön arvonmääritys, jonka perusteella voi arvioida osakkeen ali- tai ylihintaiseksi yhtiön senhetkisen taloudellisen tilanteen puitteissa.

(lisää…)


Kulta soveltuu lähinnä spekulaatioon

Tekisit sinäkin jotain hyödyllistä!

Maailma on täynnä sijoittajia, jotka pitävät kultaa jumalaisen varmana omistuskohteena. Yhden sanonnan mukaan käteinen on kuningas, mutta kulta ikuista. Sinänsä hauska lohkaisu viittaa Warren Buffettin tunnettuun sijoitusstrategiaan, jossa yrityksen vahva kassavirta eli liiketoiminnasta kertyvä käteinen takaa sijoituksen tuoton. Buffet tunnettaan myös kriittisestä asenteestaan kultaan, mikä on sijoittajapiireissä melko poikkeuksellista. (lisää…)


Pörssien rumba kumpuaa pelosta ja epävarmuudesta

Vuoristorata on volatiliteeetin toine nimi

Pelkokerroin näyttäisi tässä markkinassa piakkoin nousevan

Miksi pörssit kaikkine instrumentteineen heiluvat ajoittain niin voimakkaasti? Tehokkaiden markkinoiden teoria, jota valtavirran taloustietelijät suosivat, väittää markkinoiden toimivan niin järkiperäisesti ja matemaattisen tarkasti, että arvopaperien hinnat ovat aina oikeat.

Lyhytkin kokemus markkinoista kertoo ihan muuta. Kaikki omistuskohteet, joista etenkin osakkeet kiinnostavat useimpia sijoittajia, loikkivat levottomina aikoina kursseiltaan hillittömästi. Jo päivätason muutokset saattavat olla useita prosentteja.

Finanssikriisin rajuimmissa pyörteissä olen nähnyt suurten osakeindeksien rytisevän kymmenen prosenttia alas yhtenä päivänä – ja seuraavana saman verran ylös. Muutaman kuukauden aikana jokseenkin vakaiden yhtiöiden kurssit saattavat heitellä kymmeniä prosentteja suuntaan ja toiseen. (lisää…)


Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2019 © Pörssihaukka