Pitkien korkojen pitkät varjot
Tämän ahmatin pöytään on ikävä joutua. Kuva: Pörssihaukka / OpenAI
Valtionlainojen korkotaso heijastuu kaikkialle talouteen, koska ne asettavat pohjan muiden luottojen hinnalle. Kustannusvaikutuksen ohella se vaikuttaa omistuskohteiden hinnoitteluun.
Valtionlainojen korkojen nousu on taloudelle kiperä asia, koska ne muodostavat koko rahoitusjärjestelmän perustan. Yhdysvaltain, Saksan tai Japanin valtionlainoja pidetään markkinoilla niin sanottuna riskittömänä korkona, jonka päälle lähes kaikki muu hinnoitellaan.
Siis yrityslainat, asuntolainat, kulutusluotot, kiinteistösijoitukset – ja lopulta myös osakkeet. Kun valtionbondien korot nousevat, samoin tekee rahan hinta yrityksille, kuluttajille, julkisille hankkeille. (lisää…)
Superhypetetty Palantirkin jo keskellä SaaS-paniikkia
Palantirin arvo on sulanut kilpaa jäiden kanssa. Kuva: Alain Audet, Pixabay
Huimaan nousukiitoon muutama vuosi sitten yltynyt Palantir, puolustusalan rahastojen lemmikki, saa nyt kylmää kyytiä tekoälypelkojen takia. Murentuuko bisnes, vaikea sanoa, mutta ainakin holtittoman korkea hinta liruttaa nyt varomattomien sijoittajien kintuille.
Sijoittajien hyperyhtiöksi nostama ohjelmistokomeetta Palantir Technologies ajautui viime viikolla voimakkaaseen laskuun, kun markkinoilla heräsi pelko tekoälyagenttien mullistavasta vaikutuksesta ohjelmistoyhtiöihin.
Kipinänä toimi Anthropic julkaisema uusi Managed Agents -konsepti, joka tulkittiin uhkaksi perinteisille enterprise-ohjelmistoratkaisuille. Sen tekoälyagentteja voidaan ottaa käyttöön nopeasti ilman raskaita integraatiohankkeita.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Osakkeiden valinnan puntaroinnista, tapaus Rolls Royce
Rolls Roycen modernin maailman keskeinen voimanlähde. Kuva: Kolossos
Ilmailu- ja puolustusteknologia kulkevat käsikkäin. Alan parhaat yhtiöt muistuttavat toisiaan, mutta eroavatkin. Pörssihaukka vertailee kolmea jättiä.
Osakepoiminta on monella tavalla haastavaa. Puntaroimista vaativat lukuisat tekijät, yhtenä niistä yhtiön suhteellinen asema verrokkiensa joukossa.
Pulma tiivistyy vaikkapa lentokonemoottorimarkkinassa, yhdessä maailman keskittyneimmistä teollisuudenaloista. Käytännössä kolme toimijaa – GE Aerospace, Safran ja Rolls-Royce – hallitsevat lähes koko kenttää.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
EU muokkaa epälikvidien rahastojen lunastusta
Tönö & Tontilla likvipula, pahoittelemme viivytystä. Kuva: Pörssihaukka / OpenAI
Vaikeastoi realisoitava omaisuus tuo rahastolle likviditeettiongelman, jos omistajat kaipaavat rahojaan isoina ryppäinä. EU:n direktiivi puuttuu asiakkaiden tasavertaisuuteen, muttei poista itse ongelmaa – jota ei likvideissä omaisuusluokissa kuten ETF:issä ja REIT-kiinteistöyhtiöissä ole.
Euroopan unioni päivittää rahastosääntelyä tavalla, joka paljastaa yhden finanssimarkkinoiden keskeisimmistä rakenteellisista ongelmista: monien rahastojen likviditeetti ei ole sitä, miltä se näyttää.
Uusi direktiivi (2024/927) velvoittaa rahastoyhtiöt ottamaan käyttöön konkreettisia työkaluja tilanteisiin, joissa sijoittajat haluavat lunastaa varojaan samanaikaisesti.
Rahastomarkkinassa on pitkään elänyt rakenteellinen ristiriita. Monet avoimet rahastot tarjoavat sijoittajille mahdollisuuden lunastaa varat päivittäin – vaikka sijoittavat kohteisiin, joita ei voi realisoida nopeasti ilman merkittäviä arvonmenetyksiä. (lisää…)
Iso osa startupeista silkkaa lottoa
Startupeissa on rakettejakin, iso osa nuupahtaa alkumetreille. Kuva: NASA
Pörssitulokkaat ovat usein arpalappuja, koska niiltä tyypillisesti puuttuu keskeisiä sijoittamisen turvaelementtejä, ainakin kannattavuus ja usein liikevaihtokin. Etenkin lääketeollisuuden startupeissa sijoittaja ostaa toiveita ja lupauksia, jotka toteutuessaankin ehtivät usein tuskastuttaa yhtiöiden juostessa omistajien taskulla – kuten kotimainen Faron.
Pörssihaukkaan kysellään aika usein startupeja tai ainakin näkemystä niistä, sopivissa markkinaoloissa listautumiset yleistyvät herättäen innostusta. Lääkealan ja teknologian tulokkaat saavat yleensä erityistä huomiota lähtökohtaisen kasvupotentiaalinsa takia.
Syöpälääkettä kehittävä Faron edustaa klassista tapausta. Jo kuusi vuotta pörssissä seilanneena se ei enää varsinainen märkäkorva ole ja sinnitellytkin suurten lupausten varassa, mutta valmista ei vain tule muussa kuin uusien rahoituskierrosten järjestämisessä. (lisää…)
Sähköauto vastatuulessa
Fordin klassikon sähköversio päätyykin teuraaksi. Kuva: Elise240SX, Wikicommons
EU pyörsi polttomoottorien kieltonsa, Ford lopettaa kovin kustannuksin suosikkimallinsa sähköversion tuotannon. Trump tyrmäsi uudestaan tuulivoimapuistot. Opetus sijoittajalle: yllätykset vaanivat, vain hajautus niiltä suojaa.
Taloudessa ja sijoittamisessa täytyy varautua yllätyksiin. Siitä muistuttaa muutama sähköautoihin liittyvä hyvin ristiriitainen uutinen.
Suomesssa sähköauton suosio ylittää ennusteet ja se ohittanee myynnissä polttomoottorin ensi vuonna. Taas EU peruu polttomoottoriautojen tulevan täyskieltonsa ja Ford lopettaa täyssähköisen F-150 Lightningin tuotannon, jonka varaan se oli laskenut paljon.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Elisa on halpa, oikein mitattuna
Kassavirta kunnossa, omistaja kiittää. Kuva: Pörssihaukka / Open AI
Elisa näyttää eräillä mittareilla hintavalta osakkeelta, muttei sillä ratkaisevalla: osinkotuotolla. Päällisin puolin vaisu kehityskin johtuu osaltaan kirjanpidollisesta näköharhasta ja toisaalta Elisan poikkeuksellisesta tasaisuudesta.
Sijoittajien keskusteluryhmissä herää ajoittain keskustelu Elisasta, jonka monet tuomitsevat surkeaksi kohteeksi: kasvaa huonosti, P/E ja P/B korkeat, rajoittunut Suomeen, asiakkaatkin tyytymättömiä.
Kaikissa väitteissä on oma peränsä, toisaalta ne ohittavat keskeisen Elisan piirteen: tuhdin vakaasti nousevan osingon. Elisan oikea arvostusmittari ei ole P/E tai P/B, vaan yksinkertaisesti osinkotuotto ja sen suhde liiketoiminnan kassavirtaan. (lisää…)
Osakeanti ei aina oireile heikkoutta
Pääoman tankkaus voi kuulua kisan terveeseen ytimeen. Kuva: Pörssihaukka / Open AI
Uudet osakeannit ovat pörssiyhtiöissä yleensä hätähuuto, johon ne pakottaa vuotaneen kassan paikkaustarve. Joissakin amerikkalaisissa yhtiömalleissa se on liiketoiminnan peruskuvio johtuen niiden lainsäädännöllisestä asemasta.
Ryhmään kuuluvat Pörssihaukan listalta löytyvät REIT- ja BDC-yhtiöt, jotka tuloverovapautensa vastikkeeksi jakavat liki kaiken tuloksensa osinkoina. Kun kasvua ei voi ruokkia pidättämällä voittoja, täytyy se tehdä ulkoisella rahoituksella. (lisää…)
OST sopii huonosti ulkomaisille osinkotykeille
Verokarhu kohtelee eri tavoin AOT:ta ja OST:ia. Kuva: Pörssihaukka / Midjourney AI
Osakesäästötili sopii viime kädessä huonosti ulkomaisille osinkotykeille, vaikka ennen voittojen kotiutusta se näyttää olevan parempi siinä kuin kotimaisille. Lopullinen verotus kääntää laskelman arvo-osuustilin eduksi.
Suomalaiselle sijoittajalle ulkomaisiin osinko-osakkeisiin sijoittaminen on hyvä tie hajauttaa salkkua ja parantaa tuottoja. On kuitenkin syytä ymmärtää tarkasti, miten osinkojen verotus toimii eri sijoitustileillä.
Ero arvo-osuustilin (AOT) ja osakesäästötilin (OST) välillä on erityisen merkittävä silloin, kun osingot tulevat ulkomaisilta yhtiöiltä, kuten Yhdysvalloista - vaikka Suomella on sen kuten monen maan kanssa toimiva verosopimus.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Hauska mutta vääristävä sijoituskisa
Sijoittamisen fiktiokisassa ei tarvitse puristella näin lujaa. Kuva: Pörssihaukka / Midjourney AI
Kauppalehden sijoituskisa vääristää sijoittamisen todellisuutta, mutta viidestä tonnista kannattaa ilmaista peliä kokeilla. Onnekkain riskipeluri korjaa voiton.
Kauppalehti järjestää sijoituskisan nimellä Unelmasalkku. Siinä kuvitteellinen sata tuhatta sijoitetaan vähintään viiteen eri yhtiöön maksimipainotuksena 25% yhteen positioon. Käteistä saa salkussa olla max. 25%.
Kisa käynnistyy huomenna ja päättyy marraskuun ensimmäisen viikon päätteeksi. Mukaan ehtii 15.10. asti, eikä se edellytä Kauppalehden tilausta. Parhaaseen tuottoon yltänyt voittaa viisi tuhatta euroa puhdasta rahaa. (lisää…)
