Osakesalkun ihannehajautus: Osa 5

Sorppa, virheitä tulee jopa minulle – siksi hajautan

Kapean hajautuksen hyveen harha perustuu sijoittajan kykyjen yliarviointiin. Ja tarkoitan sijoittajia kollektiivina, josta ei ole poikkeuksia kuin valtavalla tuurilla – toki jotkut lotossakin voittavat.

Kapea hajatus edellyttää, että sijoittaja pystyy riittävästi yhtiöihin paneutumalla karsimaan tähtitusinaansa vain kaikkein laadukkaimmat kohteet. Ne, jotka takaavat sekä matalan riskin että korkean tuoton.

Saman logiikan mukaan etenkään piensijoittajalla ei ole aikaa kahlata ja seurata liian suurta määrää yhtiöitä, koska seuranta vaatii niin paljon resursseja. On hinkattava jatkuvasti suurennuslasi kourassa raportteja, uutisia ja markkinoita. Tehtävä toistuvia analyyseja ja reagoitava ajoissa.

Saattaahan se hyvältä ja oikealta kuulostaa. Mutta mitä kapeammin hajautat, sen enemmän joudut puntaroimaan riskejä ja epäonnistumisen mahdollisuutta. Ja sen työläämmäksi sijoittaminen muuttuu – koska virheisiin ei ole varaa.

Eikä millään ennakkoperkauksella voi kartoittaa kaikkia riskejä, likikään. Virheitä ei voi kukaan välttää, mittakaavassa tai toisessa. Ja katastrofaalisten virheiden ehkäisy on kuitenkin sijoittamisessa menestymisen keskeinen edellytys, ehkä tärkein.

Edes Buffett ei ole erehtymätön

Jopa historian ylivertaisin sijoittaja Warren Buffett on tehnyt todella pahoja virheitä, esimerkiksi Tescolla ja Kraft Heinzilla. Edes neron taidot ja kokemus eivät riittäneet riskien ennakoimiseen.

On hän muitakin virheitä tehnyt, harvoin tosin saman mitan. Siitä huolimatta Buffettin sijoitusyhtiö, uskomaton menestystarina Berkshire Hathaway, ei virheisiin ole kaatunut, likikään.

Vastapainoksi hän on tietysti onnistunutkin, latteasti sanottuna. Buffettin sijoitusyhtiö Berkshire Hathaway on markkina-arvoltaan maailman viidenneksi suurin yhtiö. Buffett loi sen tyhjästä.

Virheiden ja onnistumisten suhde on Buffettilla niin hyvä, että kokonaisuus pysyy loistavassa kuosissa. Merkille pantavaa aiheen kannalta on, että Buffett hajauttaa, laajasti. Sen todistaa Berkshiren salkku.

Sijoitusyhtiöiden tyrannosaurus omistaa tällä haavaa melko tarkkaan viisikymmentä pörssiyhtiötä, päälle kasa listaamattomia. Se on Berkshirelle normaali yhtiömääränä. Eikä siihen edes mahdu kuin amerikkalaisia.

Jos sijoittajanero pitää laajaa hajautusta tarpeellisena, kannattaa siitä ottaa varmasti vaari piensijoittajankin.

Pörssihaukalla on Buffettin strategia

Toki suurella sijoitusyhtiöllä on täysin oman mittakaavan resurssit perata yhtiöitä. Tätä lähtöasetelman eroa piensijoittaja ei voi sinänsä muuttaa – paitsi tietysti käyttämällä Pörssihaukan kaltaista asiantuntevaa sijoittajapalvelua, joka seuloo yhtiöt ja ajoitukset asiakkaan puolesta.

Pörssihaukan strategiaa voikin verrata Berkshireen. Valikoi huolella, mutta hajauta laajasti. Sen vuoksi Pörssihaukassa on suosituskohteita kohta viisikymmentä, ja määrä kasvaa edelleen.

Riskinhallinnan kannalta ylärajaa ei ole. Omassa salkussani on reilusti päälle viisikymmentä yhtiötä, ja määrä on edelleen kasvussa. Osa niistä ei ole vielä Pörssihaukan suosituksissa lähinnä hintavuutensa takia.

Toki riittävän laadukkaiden yhtiöiden raja alkaa tulla jossain vastaan, mutta jo Pörssihaukan aktiivisesti seuraamalla kolmella markkina-alueella Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa on tuhansia pörssiyhtiöitä, ylivoimaisesti suurin osa tietenkin jälkimmäisessä. Laadukas haarukoitava ei hetkeen lopu.

Laaja hajautus edellyttää kyllä sitä, että sijoitukset ostetaan salkkuun pidettäväksi, ei spekuloitavaksi. Se räjäyttäisi työmäärän taivaisiin, koska markkinoiden seuranta on täysipäivästä työtä.

Pörssihaukka tekee sitä tietysti, mutta harvalla siihen on yleensä mahdollisuus. Ja vielä harvemman pienssijoittajan sitä kannattaa tavoitella.

Hyvä yhtiö ei ole työläs

Toki Pörssihaukan ajoitussuositusten avulla jonkin asteen spekulaatiokin mahdollistuu – vaikka Pörssihaukka ei sitä sinänsä suosittele kuin lähinnä voimakkaasti syklisten yhtiöiden kohdalla. Silloinkin puhutaan tavallisesti muutamien vuosien sykleistä.

Hyviä yhtiöitä ei yleensä ottaen tarvitse vekslata, päinvastoin. Ne tuottavat parhaiten osta ja pidä -strategialla. Jos eivät, kyse ei ole hyvästä sijoituskohteesta kuin korkeintaan spekulaation kannalta. Ja se on aivan oma lajinsa.

Hyvät yhtiöt eivät vaadi yletöntä seurantaa. Pörssihaukka tekee sitä tietysti asiakkaidensa puolesta, mutta lähtökohtaisesti jokainen suositusyhtiö on osta-suosituksen jälkeen sellainen, ettei sitä tarvitse enää miettiä, vaan pitää vuodesta toiseen.

Hyvän yhtiön kohdalla vuosikertomusten tarkistaminen riittää. Jos dramaattista ei ole tapahtunut, omistaminen jatkuu kuten ennenkin.

Laajassakin salkussa se ei vaadi lopulta lainkaan kohtuuttomasti vaivaa – kun osaa keskittyä oikeisiin asioihin. Eikä hermostu pitkän aikavälin kannalta epäoleellisista muutoksista.

Salkun jatkuvan vekslaamisen ajatus on lähtöisin niiltä instansseilta, jotka siitä itse hyötyvät – siis pankeilta, välittäjiltä ja heidän sidostoimijoiltaan. Jokaisesta kaupasta kun kilahtaa komissio niiden taskuun.

Hajauttamisesta kannattaa hiukan maksaa

Piensijoittajan onkin vältettävä salkun vekslaamista jo kustannusten vuoksi. Kaupankäynti maksaa, ja erityisen kallista on pienten erien kauppa. Osta ja pidä ei tuo kauppakustannuksia kuin kerran – toki toisen sitten, kun osakkeet myy.

Mutta onneksi kaupankäynti on monilla välittäjillä jo niin halpaa, että kohtalaisen pienelläkin pääomalla voi hajauttaa leveästi. Ja hajauttamista toi tehostaa sijoittajauran pidentyessä ja pääoman karttuessa osinkojen ja säästöjen avulla.

Hajauttamisesta kertyvät komissiot kannattaa maksaa. Joten miksi ei hajauttaa laajasti?

Koska se tuhoaa maksimaalisen tuoton!

Näin usein väitetään. Väitettä ei tue enempää oma kokemus kuin Berkshiren valtava menestystarina.

Sarja jatkuu. Sen aiemmat osat:

Osa 1

Osa 2

Osa 3

Osa 4


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2020 © Pörssihaukka