Vuosikymmenen viimeisenä päivänä syynäillään taakse jäänyttä palaa historiaa, sijoittajasivustolla sijoittamisen ja talouden näkökulmasta. Monessa mielessä aika oli sijoittajalle hyvä, jopa ruhtinaallinen, mutta sitä sävyttivät myös kriisit ja poikkeusolot.
Vuosikymmenen alkua leimasi 1930-luvun pörssiromahduksen ohella rajuimmasta talouskaaoksesta eli finanssikrisiistä toipuminen. 2010 alussa se oli rahamarkkinoilla ja monin osin reaalitaloudessakin taakse jäänyt painajainen, mutta monet kriisissä raskaasti takkiinsa ottaneet, kuten konkurssiyrittäjät ja työttömäksi jääneet, kärsivät nahoissaan siitä vielä vuosia.
Finanssikriisin monista opetuksista itselleni yleensä mutta etenkin sijoittajana tärkein oli, että ihmiset ja yhteiskunnat kykenevät selviytymään valtavista haasteista niihin huonosti varautuneenakin. Finanssikriisi yllätti mittakaavallaan kaikki, ja se oli kaataa maailmantalouden kenties vuosiksi.
Valtioiden ja keskuspankkien improvisoitujen ja radikaalien poikkeustoimien ansiosta kuiluun putoaminen vältettiin. Toipuminen eteni hämmästyttävän nopeasti kuopan syvyys huomioiden. (lisää…)
Laitan taas jäsenpalautteen erillisenä juttuna, koska aihe on laaja ja kiinnostava, sekä koskee Pörssihaukan ydinteemoja. Ja sopii muutenkin näin vuodenvaihteeseen, kun on aika vilkuilla tulevaa vuotta.
Vuoden loppupuolella katseet itsellä on jo ensi vuoden näkymissä. Olen vasta aloittanut sijoittamisen muutama kuukausi sitten ja Pörssihaukkaa tiukasti seuraten tehnyt osakepoimintaa pääsääntöisesti jenkkimarkkinoille. Ensi vuoden alulle kiinnostasi tehdä kohtuullisen suuri (10k€) panostus johonkin rahastoon.
Olen miettinyt Isharesin SP500-rahastoa, joka on ollut suht turvallinen ja tänä vuonna tuottanutkin harvinaisen hyvin indeksirahastoksi. Miten kestävällä pohjalla SP500:n kasvu enää on ensi vuonna? Onko markkoilla ensi vuonna tulossa romahudus/korjausliike? Kaikki merkit näyttävät siltä..? (lisää…)
Käsittelen jälleen jäsenpalautteen erillään, koska kysymyksiä tuli samana päivänä pari, ja vastaukset laajenevat oman jutun arvoiseksi.
Kiitos jälleen hyvästä yhtiöanalyysistä. Olen tässä pitkin syksyä tutkaillut, että mikä olisi se ensimmäinen ulkomainen yhtiö, johon uskaltaisin sijoittaa pikkuisen siivun. En tunne ulkomaisia yhtiöitä juuri ollenkaan sijoitusnäkökulmasta.
Siksi on ollut mannaa lukea Pörssihaukan analyysejä. Ne ovat selkokielellä kirjoitettuja ja siksi kokemattomankin helppo ymmärtää. (lisää…)
Palautteet ja vastaukset tulevat taas omana juttunaan, osin niiden painoarvon takia, osaltaan siksi, että ne näyttävät kadonneen juttujen perästä. En tiedä ongelman syytä, mutta se selvinnee. Tästä pääsemme onneksi näin, eikä tämä huono järjestely ole yleensäkään laajojen aiheiden osalta.
Hyvää settiä edelleen kirjoitat, kiitos siitä!
Kirjoitit äskettäin, että odotat keskipitkän trendin alaspäin vielä jatkuvan jonkin aikaa. Olet kuitenkin pienen odotusjakson jälkeen nostanut äskettäin ostotiskille eri markkinoilta kaikkiaan 12 yhtiötä – rohkea veto, jos markkinoilla mennään vielä alaspäin.
Ajatteletko, että nuo yhtiöt voivat uida peräti vastavirtaan, vaikka markkinoilla notkahdus alaspäin vielä jatkuisikin vai onko mielessäsi se, että ne ovat jo nyt riittävän edullisia vähänkin pidempiaikaiseen pitoon? Oletko laittanut ostohousut jalkaasi sen vuoksi, että uskot usein toistuvaan loppuvuoden nousuun? (lisää…)
Yhdysvaltojen senaatti antoi tukensa Hong Kongin poliittisia vapauksia vaativille mielenosoituksille, kun Kiinan viranomaisten voimakkaat vastareaktiot ovat muuttuneet väkivaltaisiksi. Kyse on toistaiseksi enemmän symbolisesta tuesta, joka voi kuitenkin muuttua laiksi.
Hong Kong on Kiinan johdolle äärimmäisen tulenarka aihe. Käytännössä itsenäisenä kaupunkivaltiona Britannian siirtomaahallinnon alla vuosikymmeniä elänyt alue on perinteisesti osa Kiinaa, joskin tosiasiallisesti irtautunut siitä niin poliittisesti kuin kulttuurisesti pitkän eron aikana. (lisää…)
Pörssihaukan jäsenten kommentit julkaistaan ja niihin vastaan tavallisesti kyseisen jutun yhteydessä, mutta joskus saatan tehdä niistä erillisen jutun. Tällä kertaa julkaisen ne sekä että, koska Matin palaute oli niin valaiseva ja osuu Pörssihaukan ydinteemoihin.
Matti kommentoi artikkelia ”Kannattaako haalia potentiaalisia yritysoston kohteita” 12.11. Vastaukseni löytyy perästä. (lisää…)
Viikon dramaattinen maailmanpolitiikan uutinen on Turkin hyökkäys Syyriaan tarkoituksenaan puhdistaa laaja rajaseutu kurditaistelijoista. Operaatiota on osattu odottaa heti, jos Yhdysvallat vetäytyy Syyriasta. Kun Donald Trump päätöksen teki, Turkki ei aikaillut.
Vuosia jatkuneen sodan käänteellä ei ole suoranaista taloudellista merkitystä, mutta joitakin tärkeitä seikkoja se siltäkin osin vahvistaa. Trump ei kaihda isoja päätöksiä. Sodasta vetäytyminen kertalaakilla on yleensä ottaen harvinaista, ja etenkin Yhdysvaltojen pitkässä ulkopolitiikan linjassa. (lisää…)
Donald Trumpin kanssa ei elämä pääse yksitoikkoiseksi. Tai miten sen ottaa – Ukrainan presidentin kiristäminen oman edun saamiseksi istuu yllätyksettä Trumpin skandaalien sarjaan. Mutta virkarikossyyte presidentille ei ole ihan arkea tai läpihuutojuttu enempää Yhdysvalloille kuin Trumpille. Tilanteen vakavuuden näkee jo hänen ahdistuneesta raivostaan kameroiden edessä.
Prosessin etenemistä on vaikea povailla, mutta varmastikaan Kiovagate ei ole tyhjänpäiväinen ilmianto. Muuten demokraatit eivät olisi Trumpin kaatamiseen lakitietä lähteneet. Kuplaksi osoittautuva syyte sataisi Trumpin laariin.
Joka tapauksessa Trumpin erottamiseen prosessi tuskin johtaa. Se vaatii taakseen kaksi kolmasosaa kongressista, joten monen republikaanin olisi asetuttava johtajaansa vastaan. Sitä tuskin näemme kuin siinä tapauksessa, että puolueen eliitti kokisi Trumpista tulleen taakan ja riskin omalle uralle. (lisää…)
Britannian korkeimman oikeuden päätös parlamentin lomauttamisen laittomuudesta on paha takaisku pääministeri Boris Johsonille. Sen seuraukset eivät vain luultavasti tässä farssitrillerissä kehity toivotunlaiseksi sopimusta haluavien kannalta. Johnson ilmoitti heti, että hän ei hae jatkoaikaa neuvotteluille, mikäli sopimusta ei synny jo ovelle kolkuttavaan määräpäivään mennessä.
Parlamentti siis sai lopulta itseään niskasta kiinni puolueloikkauksia myöten estääkseen sopimuksettoman brexitin. Siitä se sääti lain, jota hallitus ei aio noudattaa.
Korkeimman oikeuden yksimielinen päätös on vankka viesti siitä, että oikeuslaitos aikoo huolehtia lakien noudattamisesta. Mutta paljon ei sillä vielä ratkea. (lisää…)
Ostosuosituslistassa on tapahtunut tekninen edistys: suositusyhtiöiden esittelyn saa auki klikkaamalla yhtiön nimeä. Alkuperäisten mallisalkkuyhtiöiden kohdalla aukeaa koko salkku, mutta sieltä ne löytyvät helposti viiden seasta.
Listassahan on jo paljon kyseisten mallisalkkujen ulkopuolella olevia yhtiöitä, joiden esittelyjä on joutunut penkomaan hakusanalla, ellei ole niitä ehtinyt ilmestymishetkellä lukea. Hakusanoilla taas tulee esiin suuri joukko tekstejä jo siksi, että kaikki ovat ostosuosituslistoissa. (lisää…)