Trump ei pelkää dramatiikkaa
Yhdysvaltojen vetäydyttyä Syyriasta kurdipakolaisista ei ole kohta pula
Viikon dramaattinen maailmanpolitiikan uutinen on Turkin hyökkäys Syyriaan tarkoituksenaan puhdistaa laaja rajaseutu kurditaistelijoista. Operaatiota on osattu odottaa heti, jos Yhdysvallat vetäytyy Syyriasta. Kun Donald Trump päätöksen teki, Turkki ei aikaillut.
Vuosia jatkuneen sodan käänteellä ei ole suoranaista taloudellista merkitystä, mutta joitakin tärkeitä seikkoja se siltäkin osin vahvistaa. Trump ei kaihda isoja päätöksiä. Sodasta vetäytyminen kertalaakilla on yleensä ottaen harvinaista, ja etenkin Yhdysvaltojen pitkässä ulkopolitiikan linjassa.
Tavallisesti tällaiset prosessit toteutetaan vaiheittain niiden hankalan luonteen vuoksi. Näin Yhdysvallat teki vetäytyesssään Irakista sinänsä samoista syistä – se halusi eroon pitkän ja kalliin operaation rasitteista.
Trumpin päätös ei sinänsä ollut äkkinäinen, vetäytymisestä hän on puhunut jo vaalikampanjassaan. Kun Isis on ainakin toistaiseksi kaatunut, Trump ei näe syytä joukkojen läsnäoloon, koska se maksaa.
Liittosuhde ei paljoa paina
Peruste on sinänsä täysin ymmärrettävä. Se kuitenkin asettaa hyvin synkkään valoon Yhdysvaltojen aseman suurena ja mahtavana liittolaisena. Kurdit ovat olleet Isisin vastaisessa sodassa se likaisen työn tekijä, jota ilman järjestöä ei olisi murskattu.
Sitä ei kiistä Trumpkaan. Hän on ylistänyt kurdeja ja heidän rooliaan.
Trump tiesi myös tarkkaan, että Turkki odottaa sormi liipasimella Yhdysvaltojen poistumista. Ja varsinkin tilanteessa, jossa Nato-liittolaiset ovat olleet rajusti napit vastakkain maiden presidenttien solvatessa toisiaan.
Kurdien jättäminen oman onnensa nojaan on kova viesti Yhdysvaltojen liittolaisille. Hänen uhkauksensa liittosuhteiden kustannusten karsimisesta eivät todellakaan ole retoriikkaa.
Siinä riittää miettimistä Yhdysvaltojen selkänojaan luottaneille maille, jos ne ovat vaikkapa Kiinan tai Venäjän paineen kohteena. Tai eurooppalaisille, jotka ovat vuosikymmenet tottuneet pitämään ystävällismielisyyttä ja diplomatiaa suhteiden perustana myös taloudessa.
Trump tekee mitä lupaa
Talouden kannalta merkittävintä onkin se, että Trumpin rajuimmatkin linjaukset on otettava tosissaan. Hän tekee mitä lupaa, noin pääpiirteissään. Eikä hän pelkää dramaattisia ja nopeita liikkeitä.
Ulkoinen kritiikki ei päätöksiin vaikuta. Syyriasta vetäytymistä ovat arvostelleet kovin sanoin hänen lujimmat kannattajansakin republikaanisenaattoreista alkaen, mutta se ei Trumpia hetkauta.
Hyvänä puolena tässä voi pitää sitä, että ainakin Trump toimii kohtalaisen johdonmukaisesti suhteessa puheisiinsa. Sikäli hän ei ole täysin arvaamaton.
Se myös tarkoittaa, että uhkaukset lisätä ammuksia kauppasotaan eivät ole bluffia. Ja vaikka seuraukset olisivat miten kovat, hänen päänsä ei hevin käänny. Se vaatinee äänestäjien raivoisaa buuausta joko gallupien tai varsinaisen vaalin kautta.
