Kannattaako haalia potentiaalisia yritysoston kohteita?

Yrityskaupat voivat tuoda pikavoittoja, mutta asia ei ole yksipiippuinen.

Helsingin pörssistä on ostettu pois nyt tiheään tahtiin yhtiöitä, tuoreimman tarjouksen sai rakennuskonevuokraaja Cramo. Matalasuhdanteessa yrityskaupat yleistyvät, koska pörssiyhtiöitä on mahdollista saada halvalla, toisin kuin suhdanteen huipulla korkeiden markkina-arvojen aikaan.

Ja halpaahan yhä monin osin on, varsinkin sykliset laahaavat suurelta osin pohjamudissa. Isot fiksut rahakkaat yhtiöt hyödyntävät tilaisuutta.

Piensijoittajan kannalta yrityskaupat ovat kaksipiippuinen juttu, ja tarkoitan tässä tapauksessa oston kohteeksi päätyvää omaa yhtiötä. Yleensä sitä pidetään lottovoittona, koska tarjouksiin sisältyy preemio eli ostohinta ylittää selvästi osakkeen kyseisen hetken pörssinoteerauksen. Pikavoitto on siis tarjolla.

Tästä syystä monet lehdet, kuten Kauppalehti, listaa innokkaasti potentiaalisia yritysostojen kohteita. Mutta kokonaisuutena tilanne on mutkikkaampi.

***

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.


2 thoughts on "Kannattaako haalia potentiaalisia yritysoston kohteita?"

  1. Matti Mertojoki sanoo:

    Itselläni märkäkorvaisena ”sijoittajana” oppimuskokemukset Biotiestä takavuosilta. Sitä voitaneen verrata tämän päivän startuppeihin. Biotie kehitti nalmefeenia (kauppanimenä nykyään Selincro) alkoholismin hoitoon. Monet piti sitä ”tenbaggerina”, jonka isot lääkefirmat hetikohta ostaa omakseen. Lupaukset lääkkeelle oli kovat, mutta aikataulu vaan venyi venymistään ja alussa lupailtu supertuote paljastui teholtaan hyväksi lähinnä silloin, jos potilaalla oli sopivat geenit.

    Yhtiön kassa tyhjeni ja se turvautui osakeanteihin useampaan kertaan. Jopa suunnattuihin sellaisiin. Kun lääkemyynnit alkoi, niin kaikki odotti hinnan raketoivan. No ei raketoinut. Melkein kaikki Biotien omistajat odotti tätä hetkä ja osakkeen myyjiä oli enemmän kuin ostajia ja hinta laski entisestään.

    Oikeassa elämässä tällaisella lääkkeellä menee useampi vuosi, ennenkuin se saavuttaa kohdeyleisönsä ja ylipäätään lääkärit oli ynseitä jakamaan toimintatavaltaan totutusta poikkeavaa alkoholismilääkettä. Lääkärit kun suosii alkoholismin hoidossa yhä kerrasta poikki metodia tarvittaessa Antabuksella avitettuna. Selincron ja vastaavien humaltumisen hyvän olon tunnetta vaimentavien lääkkeiden myynti on yhä varsin pienimuotoista. Yhtiön kassa ammotti tyhjyyttään ja osa lääkekehityslinjoista pistettiin jäihin.

    Viimein Acorda osti yhtiön kehitteillä olevine lääkkeineen (mm. lääkekehityslinjan Parkisonin tautiin). Halvalla meni. Acorda iski kiinni huonossa hapessa olevaan saaliiseen. Mutta hyvä ylipäätään, että iski. Biotie oli rankasti veloissa ja olisi tarvinnut lisää rahaa.

    Jos biotietä olisi ostanut tuurilla juuri ennen Acordan tarjousta, niin olisi tehnyt hyvänkin tilin. Itse ostin lottolapun liian aikaiseen ja turskaa tuli. Toisaalta olisi kyllä voinut huonomminkin käydä. Paljon tuli tuosta opittua niin startuppien, pörssikauppojen kuin lääkekehityksen sekä lääkebisneksenkin puolelta. Oppirahat tuli maksettua.

    Jatkossa jätän moiset jännä-laput suosiolla ostamatta. Jos lääkefirmaa ostan, niin en paljoakaan laske kehitteillä olevien tuotteiden tai kenties tulossa olevien yrityskauppojen varaan.

    1. Heikki Ikonen sanoo:

      Kiitos valaisevasta kommentista Matti!

      Ja osanotto turskasta. Itselleni ehti kertyä muutama vastaava kokemus juuri nuorista yhtiöistä – ei niinkään hypetetyistä vaan liialliseen velkariskiin kasvuahneuttaan sortuneista. Tulos silti sama.

      Tällaiset kokemukset ovat olleet yksi Pörssihaukan perustamisen syitä ja sen strategian kivijalkoja. Minähän en edes seuraa kovin nuoria yhtiöitä, johtuen juuri siitä, että niiden riskien arviointi on hyvin vaikeaa alan ja yhtiön perinpohjin tuntevallekin, saati ulkopuoliselle piensijoittajalle.

      Yllätyksiä voi pompata mistä tahansa nurkasta. Lehto ja Robbit ovat hyviä esimerkkejä. Kaikki näytti niin hyvältä vielä vähän aika sitten.

      Lääkeyhtiöihin todella liimataan usein hirveää hypeä, juuri pieniin tulokkaisiin kuvaamallasi tavalla. Lääkkeiden supertarinat ovat harvinaisia pienyhtiöiden toteuttamana, mutta lupaukset niistä uppoavat sijoittajiin.

      Mutta jos yhtiöt ovat yhden muhivan lupauksen varassa, kyse on aivan lotosta. Jossa kertoimet ovat valmiiksi surkeat sen hypen takia.

      Valtamedia suosii tällaisen hypen levitystä, koska sillä saa helposti lukijoita. Menestystarinat ovat kaiken viihteen himotuinta aineistoa. 

      Se on todella vastuutonta, kun kyseessä on sijoittajille suunnattu media. Toisaalta tuskinpa kyseiset toimittajatkaan sijoittamisesta oikeasti paljoa ymmärtävät.

      Olen aivan samaa mieltä, että tuotekehittelystooreihin ei kannata tuijottaa lääkeyhtiöiden kohdalla. Lääkkeitä tulee kyllä jos yhtiö on osaava, turha niitä miettiä, vaan katsoa kuinka se on tähän asti pärjännyt.

      Pörssihaukan suosituslääkeyhtiöt on valitttu juuri tällä pohjalla. Kyseessä ovat vuosia pärjänneet yhtiöt, joilla on muutamia lääkeyhtiöille tyypillisiä ongelmia juuri nyt, mutta myös potentiaalia. Osakkeet ovat olleet hyvinkin halpoja vuoden aikana, siten myös lupaavia sijoituskohteita.

      Mutta se ei perustu yksittäisiin lääkkeisiin. Niitä on oltava enemmän, ja luottamus siihen, että lisää tulee ajan mittaan. Sitä on hyvän lääkeyhtiöin liiketoiminnan arki.

      Hyvien ja nimenomaan luotettavien yhtiöiden tuotevalikoima on niin leveä, että se sisältää nousupotentiaalia, jos kohta aina myös pettymyksiä. On katsottava pitkän aikavälin kokonaisuutta. Se minimoi virheet, joiden välttäminen on sijoittajana pärjäämisen avainasioita.

      Heikki

Vastaa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2020 © Pörssihaukka