Hyvät olosuhteet vauhdittavat elpymistä
Finanssikriisissäkin maailmankauppa sukelsi hurjasti – ja elpyi
Korona on aiheuttanut syvän taantuman, jonka syvyyttä ja kestoa ei kukaan vielä tiedä. Kvartaalitasolla koko maailman bruttokansantuote sukeltaa useita prosentteja. Vuositason vaikutus on arvoitus, ja se riippuu monesta tekijästä.
Alankomaalaisen Groeningenin yliopiston tutkimuksen mukaan liki kymmenen prosentin pudotukset bruttokansantuotteesa ovat vuositasolla harvinaisia. Näin etenkin modernina aikana kehittyneissä talouksissa. Elpymiseen vaikuttavat oleellisesti taloudelliset olosuhteet.
Fed: elvytyksellä ei rajaa
Yhdysvaltojen keskuspankki työntää dollareita talouteen vaikka rajattomasti
Yhdysvaltojen keskuspankki Fed toimii kuten jo finanssikriisissä, joskin se kasvattaa arsenaalia tuolloisesta. Fed sitoutui maanantaina tekemään käytännössä kaiken tarvittavan estääkseen taloutta romahtamasta.
Jo valmiiksi valtava elvytyspaketti laajeni yhä. Fed ostaa yritysten, valtion ja kuntien sekä muiden yhteisöjen liikkeeseen laskemia lainoja – kaikkea mahdollista opinto- ja kulutusluotoista alkaen.
Ylärajaa operaatiolla ei ole. Näin kiivasta ja nopeaa ei reagointi ei ollut edes 2008. (lisää…)
Finanssikriisin opetukset koronakriisille 2
Suomi saa Saksan ja monen valtion tapaan lainaa korotta kymmeneksikin vuodeksi
On vaikea tietää, kumpi on lopulta vakavampi isku taloudelle, finanssi- vai koronakriisi. Lyhyellä tähtäimellä ilmeisesti korona, niin syvät ja laajat poikkeusolot se on polkaissut.
Heikosti valmistautunut Italia muistuttaa jo sotatannerta. Yhdysvallat ei ole kokenut vastaavaa edes maailmansodissa, koska taistelut eivät ole koskaan ulottuneet itse Amerikan mantereeseen.
Talousvaikutukset riippuvat monesta tekijästä. Keskeistä on, kuinka nopeasti epidemia asettuu ja poikkeusolot päättyvät.
Kiinassa pahin vaihe saatiin kuriin muutamassa viikossa. Italiassakin raportoitiin ensimmäinen päivä, kun uusia tartuntoja ja kuolemia tuli edellistä vähemmän.
Finanssikriisin opetukset koronakriisille 1
Pankkipaniikkia ei nyt ole, eikä tule
Jokainen talouskriisi on omanlaisensa. Mutta kaikista löytyy myös yhtäläisyyksiä. Vaikka koronakriisille ja sen polkaisemalle poikkeustilalle ei ole vastaavaa ennakkotapausta, muistuttaa kriisi eräin osin finanssikriisiä 2008-2009.
Merkittäviä erojakin toki on myös taloudellisesti. Silti finanssikriisi käy epäilemättä parhaasta kartasta, kun hahmottaa koronakriisin tulevaisuutta.
Finanssikriisi lähti liikkeelle Yhdysvaltojen subrime-luotoista eli surutta jokaiselle kynnelle kykenevälle jaetuista lainoista. Ne kohdistuivat etenkin asuntoihin, mutta muuhunkin, kuten luottokortteihin.
Subrimen päätön ajatus oli, että etenkään asuntojen luotottamiseen ei liity riskiä kenenkään kohdalla, koska asuntojen hintojen loputon nousu kattaa kaiken. Lainoista tehtiin valtavia paketteja, joita myytiin ympäri maailmaa – ja ne kelpasivat hyvin.
(lisää…)
EKP valmis hätätoimiin
EKP:n pääkonttorissa ei koronaa seurata tumput suorana
Euroopan keskuspankin johtaja Christine Lagarde varoittaa finanssikriisin kaltaisesta shokista, elleivät Euroopan hallitukset toimi tomerasti koronaepidemian katkaisemiseksi. Italiassahan on julistettu poikkeuksellinen liikkumiskielto samaan tapaan kuin teki Kiina, jossa epidemia onkin jo laantumassa.
Huomenna kokoustava EKP on Lagarden sanojen mukaan jo valmis hätätoimiin, jotka takaavat rahamarkkinoiden sujuvan toiminnan. Luultavasti paketti sisältää kriisihintaista rahoitusta pankeille, ja muita talouden jäätymisen ehkäiseviä toimia.
Britannian keskuspankki ilmoitti juuri tällaisesta paketista. Vastaavia keskuspankit loivat finanssikriisissä. (lisää…)
Keskuspankit elvyttävät
Fedin pääjohtaja Jerome Powell osallistuu koronatalkoisiin omilla keinoillaan
Keskuspankit eivät turhan takia hätäkokoustaneet eilen, vaan ne reagoivat yllättävänkin voimakkaasti koronaviruksen aiheuttamaan taloudelliseen uhkaan. Rahapolitiikan höllentämisen tärkein vaikuttaja on aina Yhdysvaltojen keskuspankki Fed, joka laski ohjauskorkonsa puolella prosenttiyksiköllä haarukkaan 1,00 – 1,25 prosenttia.
Fed totesi Yhdysvaltojen talouden perusteiden olevan kunnossa, mutta koronavirus ja matala inflaatio perustelevat pikaisen ratkaisun. Taustalla oli tietysti myös voimakas rahamarkkinapaniikki, vaikka Fed ei yleensä markkinaliikkeisiin viittaa päätöstensä perusteluissa. Merkityksensä niillä varmasti kuitenkin on kovissa myrskyissä.
Rahapolitiikkaa korostetaan usein sijoittamisen avaimena, ja onhan se osaltaan totta. Korkotason rooli ei ole kuitenkaan yksiselitteinen monessakaan mielessä. (lisää…)
Lähi-itä kuumenee, markkina kylmenee
Mahtaako kaverilla jäädä ikävä, kun Irak häätää Yhdysvallat
Pohjoismaissa pörssit ovat tänään kiinni, mutta avoimilla markkinoilla hermoilu kasvaa voimalla Lähi-idän kuumetessa. VIX lähestyy taas 20 pistettä, vaikka jonkun verran siitä vielä jää. Mutta eivät ole indikaattoritkaan vielä tapissa, joten nousuvaraa riittää.
Tokion Nikkei sukelsi liki kaksi prosenttia, niin myös Euro Stoxx 50 ja Saksan DAX-indeksi. Se koukkasi jo marraskuun alun tasolle. Jenkkifutuurit ovat noin prosentin miinuksella. Öljy nousee.
Eikä teknisen analyysin mukaan pudotus ole vielä tässä. Eli kyllä tästä kunnollinen laskeva keskipitkä trendi syntyy. Ja VIX koukannee sinne 20 pisteen nurkille.
Tätä Pörssihaukka povasi hyvissä ajoin. Markkinoiden toiminta on paljon ennustettavampaa kuin usein väitetään, ja varsinkin eräät taloudelliset oppikunnat. (lisää…)
Lähi-idän sodassa toistaiseksi vaarallisin taite
Öljynjalostamoon ei ole vaikea osua hyvällä ilma-aseella
Jemenin huthikapinallisten tekemä isku Saudi-Arabian keskeisiin öljynjalostamoihin on dramaattisin ja vaarallisin taite Lähi-idässä vähään aikaan Syyria pois lukien. Saudien tukemaa Jemenin hallitusta vastaan sotivat huthit saavat tukea Iranilta, joka on saudien ja Yhdysvaltojen pitkäaikainen verivihollinen – saudien kohdalla puhutaan vuosisadoista uskonnollisen valtataistelun vuoksi.
Saudit ovat sunnimuslimien johtava maa, Iran shiiojen. Mutta modernina aikana valtataistelu on luonteeltaan poliittista, ja sen myötä taloudellista ja nyt avoimesti sotilaallistakin.
Saudi-Arabia on Yhdysvaltojen pitkäaikaisin liittolainen Lähi-idässä. Sauditaustaisten terroristien New Yorkin 2001 massamurhan jälkeen välit ajoittain viilenivät, mutta Trump elvytti ne taas huippuunsa. Yhdysvallat on tukenut saudien massiivista sotaa hutheja vastaan, kun muulla länsimaissa sitä on arvosteltu siviiliuhrien valtavan määrän vuoksi. Jemen on pommitettu paikoin kivikauteen.
Yhdysvallat ja saudit syyttävät öljyjalostamoiskusta Irania. Onkin vaikea kuvitella, mistä muualta huthit olisivat saaneet risteilyohjuksia ja lennokkeja. Iran – kuten tietysti moni valtio – on käyttänyt liittolaisiaan omien intressiensä ajamiseen. (lisää…)
Turha hermoilla EKP:n takia
Markkinat seuraamassa keskuspankin tiedotustilaisuutta
Muutama tunti tämän jutun ilmestymisen jälkeen Euroopan keskuspankki tiedottaa tuoreista rahapoliittisista päätöksistä. Markkinoilla on varmasti kovat odotukset. Koron pitäisi painua miinukselle ja valtionvelkojen osto-ohjelman vahvistua. Työpöytäänsä jo putsaileva Mario Draghi, jota saamme kiittää eurokriisin ratkeamisesta, joutui vielä viime metreillä kovaan paikkaan suhdanteen pudottua rajusti.
Elvytystä on tiedossa – mutta jääkö paketti pettymykseksi, vai jopa ylittää odotukset? Talousmediassa spekuloidaan markkinoiden reaktiolla. Päätökset voivat heiluttaa molempiin suuntiin riippuen siitä, millaisia odotuksia niihin on ladattu. Eivät ne varmasti alimitoitetut ole tässä tilanteessa.
Omistajapolitiikka ei ole yleisen huutoäänestyksen kohde
Mielipiteitä saa ilmaista vapaasti, mutta strategiset ratkaisut kuuluvat vain yhtiöille itselleen.
Palaan vielä hiukan Sampoon, jota on arvosteltu monelta suunnalta liian avokätisestä osingonjaosta. Sen selkeä tavoite on pysyä nousujohteisena, kuten se on tehnyt kymmenen vuotta. Sampo ei ole toki ainoa rutinan kohde, vaan osinkojen taivastelu kuuluu yleiseen poliittiseen ja taloudelliseen jargoniin. Sen kärki sojottaa yleensä siihen, että omistajien hyvittelyn sijaan pitäisi keskittyä investoimaan.
Tällaista vatkuttavat patsastelevat ihailtavina moralisteina ja talousviisaina, jotka suomivat lyhytnäköistä itsekkyyttä ja ajattelevat kansantalouden parasta. Investoinnit lisäävät kasvua, työpaikkoja, verotuloja ja hyvinvointia! Suomi ei nouse ilman investointeja! Osingot ovat kuollutta rahaa!
Väitteet ovat keskeisin osin surkuhupaisia ja asiattomia. (lisää…)
