Keskuspankit elvyttävät
Fedin pääjohtaja Jerome Powell osallistuu koronatalkoisiin omilla keinoillaan
Keskuspankit eivät turhan takia hätäkokoustaneet eilen, vaan ne reagoivat yllättävänkin voimakkaasti koronaviruksen aiheuttamaan taloudelliseen uhkaan. Rahapolitiikan höllentämisen tärkein vaikuttaja on aina Yhdysvaltojen keskuspankki Fed, joka laski ohjauskorkonsa puolella prosenttiyksiköllä haarukkaan 1,00 – 1,25 prosenttia.
Fed totesi Yhdysvaltojen talouden perusteiden olevan kunnossa, mutta koronavirus ja matala inflaatio perustelevat pikaisen ratkaisun. Taustalla oli tietysti myös voimakas rahamarkkinapaniikki, vaikka Fed ei yleensä markkinaliikkeisiin viittaa päätöstensä perusteluissa. Merkityksensä niillä varmasti kuitenkin on kovissa myrskyissä.
Rahapolitiikkaa korostetaan usein sijoittamisen avaimena, ja onhan se osaltaan totta. Korkotason rooli ei ole kuitenkaan yksiselitteinen monessakaan mielessä.
Korkojen suhde pörsseihin mutkikas
Monen yhtiön kassavirta on tasainen ja velanhoitomenot matalat, heitti ohjauskorko prosentin suuntaan tai toiseen. Osakekursseihin korkotaso tuppaa vaikuttamaan, mutta sekin on mutkikasta.
Korkeasuhdanteessa korot nousevat hiljalleen, mutta talouden ja tulosten kasvaessa osakekurssit eivät siitä piittaa, vaan marssivat ylös yritysten hyvän tuloskunnon mukana. Korot eivät silloin pelota.
Suhdanteen huipulla korkosyklikin on huipussaan – kunnes talouden hiipuessa sekin lähtee alas. Mutta silloin pörssit ovat jo sukeltaneet.
Näin kävi viimeksikin. Pörssit tulivat alas jo 2018, korkosykli taittui rytinän jälkeen.
Matalat korot suosivat ostamista
Yleensä ottaen osakkeille hyvä ostopaikka on toki korkosyklin pohja, ainakin syklisten osakkeiden. Edellinen korkosykli lähti nousuun 2016 nousumarkkinan alkaessa.
Korkojen lasku alkoi 2019, kun laskumarkkina oli jo liikkeellä. Keskuspankkeja odottanut myöhästyi.
Nyt olemme siis edelleen laskevassa korkosyklissä. Pitäisikö odottaa, josko korot vielä laskevat?
Laskeva korkosykli kestää historiassa tyypillisesti muutaman vuoden
Kokemukseni mukaan se on hyödytöntä monesta syystä. Ensinnäkään ohjaskorkojen sykliä ei voi varmuudella tietää.
Historiassa laskeva korkosykli ei kylläkään ole kestänyt kuin vuoden pari. Finanssikriisin jälkeinen vuosikymmen on nollakorkoineen suuri katkos perinteessä. Mutta se oli valtava poikkeusolo.
Korkotasoa turha suuresti murehtia
Korkosykli taittui jo toista vuotta sitten, joten ei sen pään enää kovin kaukana pitäisi olla. Ja vaikkapa olisikin, ei osakepoimijan kannata korkokäyrään törsätä ylettömästi energiaa.
Hyviä yhtiöitä on tarjolla kaikissa korkosykleissä sopivaan hintaan jo osinkotuotolla mitattuna. Vakaiden osinkotykkien ostoissa ei kurssimuutoksia yleensäkään pitäisi tuijottaa, jos osakkeen vain sopivaan hintaan saa.
Osakekurssin heitot ovat silloin sivuseikka. Kurssi merkitsee vain osaketta ostettaessa ja myytäessä.
Eivätkä kaikki osakkeet liiku yhdenmukaisesti pitkissä trendeissä, vaikka useat niin toki tekevät. Osa Pörssihaukan suositusyhtiöistä on paukutellut kovia uusia kurssiennätyksiä vuoden aikana, osa vasta tekee lähtöä laskumarkkinansa pohjamudasta.
Lowe´sia ei korkotaso hetkauta
Vaikkapa taas vaihteeksi osta-suosituksen saanut rautakauppaketju Lowe´s ei ole paljoa ohjauskorosta piitannut, vaikka vähittäiskauppana sen olettaisi olevan hyvinkin herkkä korkotasolle.
Lowe´sin liiketoiminta on puksuttanut hyvin tasaisesti. Korkotason vaikutusta siitä on vaikea löytää.
Lowe´sin luvuista saa korkojen heiluntaa etsimällä etsiä
Eipä korkotasoa löydä osakekurssistakaan. Se elää kyllä voimakkaasti, etenkin suhteessa yhtiön liiketoiminnan suureen vakauteen, mutta korkojen perusteella Lowe´sia on vaikea ostaa tai myydä.
Ja jos korkotasolle antaakin painoa, niin nythän se joka tapauksessa suosii osakkeita. Matalat korot eivät yleensä ottaen ole koskaan huono rako osakesijoittajalle, päinvastoin.
Kiina palailee jo arkeen
Keskuspankkien huolestuneisuuteenkaan ei mielestäni kannata kiinnittää huomiota. Koronavirus on ikävä tapaus, mutta jo voimakkaasti osakkeiden hinnassa. Kun keskuspankeistakin taas irtoaa hymyjä, kurssit ovat karanneet ajat sitten taivaalle.
Toiseksi, koronaepidemia on jo Kiinassa hilliintymässäkin, vaikka uusia tartuntoja yhä ilmaantuu. Mutta Economist-lehden mukaan Kiina on palailemassa varovasti arkeen taudin pahiten vaivaamilla alueillakin.
Suljettuja tehtaita on avattu ja tuotanto elpyy, joskin matalalla tasolla vielä. Olot ovat yhä poikkeukselliset suojatoimineen, mutta suunta kohti normaalia.
Monta mutkaa on varmasti vielä edessä, mutta ei tämäkään krsiisi ikuisesti kestä.
