Muutama tunti tämän jutun ilmestymisen jälkeen Euroopan keskuspankki tiedottaa tuoreista rahapoliittisista päätöksistä. Markkinoilla on varmasti kovat odotukset. Koron pitäisi painua miinukselle ja valtionvelkojen osto-ohjelman vahvistua. Työpöytäänsä jo putsaileva Mario Draghi, jota saamme kiittää eurokriisin ratkeamisesta, joutui vielä viime metreillä kovaan paikkaan suhdanteen pudottua rajusti.
Elvytystä on tiedossa – mutta jääkö paketti pettymykseksi, vai jopa ylittää odotukset? Talousmediassa spekuloidaan markkinoiden reaktiolla. Päätökset voivat heiluttaa molempiin suuntiin riippuen siitä, millaisia odotuksia niihin on ladattu. Eivät ne varmasti alimitoitetut ole tässä tilanteessa.
Reaktiota on vaikea tietää etukäteen, ehkä muuten kuin teknisen analyysin perusteella. Jos markkina on yliostettu tai -myyty kyseisessä tilanteessa, vastaus on yleensä sen mukainen.
Mutta sekin vaikutus voi haihtua hyvin nopeasti. Kurssien loikka kumpaan suuntaan tahansa voi taittua muutaman päivän tai viikon päästä ilman kummempaa ulkoista syytä.
Paras esimerkki on keväältä 2015, jolloin EKP:n valtaisa elvytyspaketti nosti hillittömän euforian. Osakkeet ampaisivat historiallisen kiivaaseen nousuun. Harva arvasi, että riehan tasaannuttua pörssit lähtivät saman tien laskumarkkinaan, joka päättyi vasta 2016. Yhdysvaltojen tulostaantuma tuli ja kiskoi kurssit alas kaikkialla.
Lyhyeksi jäi se lysti. Toisaalta finanssikriisin syvimmässä vaiheessa keskuspankkien historiallisen armoton globaali elvytyspaketti käänsi talouden ja pörssit – mutta se ei tapahtunut hetkessä. Jo syksyllä 2008 aloitetut toimet purivat kunnolla vasta kevään korvalla 2009, jolloin pörssit taittuivat vahvaan nousuun.
Yleinen tunnelma oli tuolloin yhä synkkä, eikä moni uskonut pörssien nousua muuksi kuin lyhytikäiseksi korjausliikkeksi. Lama oli kuitenkin taittumassa, ja vuoden loppupuolella se näkyi jo reaalitaloudessa. 2010 finanssikriisi oli jo haihtunut painajainen, noin yleensä ottaen.
Entä nyt? Pitäisikö seurata kädet täristen tiedotustilaisuutta ja markkinoiden vastausta?
Se, mikä on markkinoiden hetkellinen reaktio, ei kerro yhtään mitään tulevaisuudesta. Riemu tai pettymys voi kääntyä kohta ylösalaisin. Mutta turha sitä murehtia.
Talous ei ensinnäkään toimi vain keskuspankkien varassa, vaikka tietysti keskuspankkien päätöksillä on merkitystä, paljonkin. Silti rahapolitiikkaa on vaarallista sijoittajan dramatisoida.
EKP on ollut vuosia tehtäviensä tasalla, eurokriisin aikana maksimaalisessa mitassa. On vaikea kuvitella sen sössisivän tässä tilanteessa.
Pörssihaukan suhdannearvioon ja osakenäkemyksiin EKP:n tämänpäiväiset päätökset tuskin mitenkään vaikuttavat. Vielä vähemmän niitä heiluttaa markkinoiden vastaanotto, kumpaan suuntaan kääntyykin.
Veikkaan sen pysyvän aika tyynenä. Mutta oleellista on se, että pääpiirteissään ajat suosivat nyt sijoittajaa.
Laskusuhdanteet eivät kestä ikuisesti. Keskuspankit osaavat hommansa, vaikka markkinat niiden arvostelua rakastavat. Syklisten yhtiöiden laskumarkkina on loppusuoralla tai jo päättynyt.
Mielekkään hintaisia osakkeita on aina tarjolla, mutta varsinkaan tällaisena aikana niitä ei ole vaikea löytää.
Pörssihaukan asiakkuuden uusimisessa on häiriö, joka johtuu EU:n uuden maksudirektiivin teknisestä soveltamisesta. Asiaa hoidetaan, ja ongelman pitäisi poistua aika pian.
Suuret pahoittelut!
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Tervehdys – olen nyt ollut Pörssihaukan peesissä mukana muutamia kuukausia ja teen omalta osaltani ensimmäisen inventaarioni.
Tietoa ja kokemustahan Heikillä on, se on käynyt esille hänen aikaisemmista blogeistaan. Minulla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö hän hallitsisi markkinoiden seurantaa. Kiitettävällä tavalla hän tuo julki myös sen tosiasian, että kukaan ei voi perusteellisenkaan tutkimisen jälkeen tietää tulevaisuutta läheskään ehdottomalla varmuudella. Jos pitkä aika osakemarkkinoilla jotain opettaa, niin ainakin tervettä nöyryyttä.
Näin Heikki kirjoitti syyskuun 4. Päivänä: ”Aika ilmeisesti tämän laskevan keskipitkän trendin viimeiset hermoilut ovat nyt takana, ellei kauppasota tarjoa uusia synkkiä käänteitä.”
Niin, kukapa meistä niitä Donaldin seuraavien öiden aamutunteina kirjoittamia tviittejäkään voi lähteä arvuuttelemaan. Kursseihin ne kuitenkin vaikuttavat.
Koen erittäin tärkeänä, että Pörssihaukka ei vain anna jotain suosituslistoja, vaan jakaa meille runsaasti perusteltua sijoitustietoa. Reilusti Heikki kirjoittaa merkeistä, joita hän itse on seuraillut. Marraskuun 6. päivän artikkeli pitkien korkojen ja pörssikurssien suhteesta oli maistuvaa luettavaa. Ei huolta siitäkään, että ”Toivottavasti pitkä juttu ei uuvuttanut” – ei uuvuttanut. Anna tulla vain lisää noin perusteellisia ja selkeitä esityksiä. Pohjois-Karjalan kasvattina tiedät hyvin, että tukevaa lanttukukkoakin syödään vähitellen ja sulatellaan rauhassa. Myös kirjoituksesi VIX-indikaattorista jää elämään sijoitusmuistiini; sulatellaan sitäkin vielä.
Pidän tämänkaltaisesta arvioinnista, jossa tarjotaan pikemminkin mahdollisuuksia kuin ehdottomia totuuksia. Näin pörssihaukka kirjoitti: ”Yksi volapiikki vielä vaikuttaa mahdolliselta, mutta kuukauden kestänyt laskeva keskipitkä trendi on nyt kohtalaisen varmasti taitteessa.” Tietty epävarmuus osoittaa sen, että kirjoittajalla on kokemuksen antamaa tietoa markkinoiden yllättävistäkin käyttäytymisistä.
Tuollainen on tervettä pohdintaa tämän hetken epävarmassa markkinatilanteessa – se haastaa meidät lukijat tekemään myös omia arvioitamme! Siinä on pörssihaukalle haastetta: tuodessaan esille todennäköisyyksiä ja myös teknisestä analyysistä vetämiään johtopäätöksiään, sen arvioiden mukaan sijoittamisen pitäisi keskimäärin joka tapauksessa tuottaa voittoa.
Ja lopuksi se tärkein inventaarioni tulos: olen sijoittanut USA:n ja Ruotsin markkinoille Pörssihaukan vinkeillä ja kaikki ostokseni ovat mukavasti plussalla. Näin hyvää tulosta en missään nimessä odota jatkossa, mutta toki voiton puolelle olisi Heikin vinkeillä päästävä pitkässäkin juoksussa. Elän pörssihaukan siivellä tällä hetkellä vielä koejaksoa, joten olen arkana epävarmassa markkinatilanteessa tehnyt myös lyhytaikaista kauppaa, yhtiönä oli Pörssihaukan suosittelemaa Cedar Fair. Mahdollisten verojenkin jälkeen pieni positioni tuotti sen verran, että kyllä sillä voitolla ravintolassa voi Cedar Fairin laskuun monet lounaat käydä syömässä!
P.S. ”Turha hermoilla EKP:n takia ” oli sitä taattua Pörssihaukan settiä.
Kiitos, Eero, perusteellisesta ja myönteisestä palautteesta!
Varmuuttahan ei todellakaan mistään ole, taloudessa ja markkinoilla jos muuallakaan, mutta sijoittamisessa voi kokemukseni mukaan pärjätä keskimääräistä paremmin tiettyjen kriteerin avulla. Markkinoiden ja talouden liikkeillä on lainalaisuuksia, jotka toteutuvat tietyillä todennäköisyyksillä. Pitkä kokemus on sen opettanut, jos senkin, että yllätyksiäkin aina tulee.
Teknisen analyysin etu kuitenkin on, että se yleensä ottaen vähentää yllätysten määrää, jos indikaattoreita osaa lukea. Taivaallista totuutta ne eivät tarjoa, mutta kyllä ne hyödyllistä tietoa pääpiirteissään antavat välineitä käyttämään tottuneelle.
Sama pätee yhtiöiden valintaan. Yllätyksiä ei voi välttää, mutta hyvät yhtiöt tuppaavat sellaisina pysymään, jos ei selkeästi ole syytä muuta odottaa. Sen takia Pörssihaukka keskittyy kokeneisiin yhtiöihin. Se vähentää kokemukseni mukaan oleellisesti ikäviä yllätyksiä etenkin pitkällä aikavälillä. Ja se on hyvän sijoittajan ainoa oikea perspektiivi, vaikka onhan nopeampaakin kauppaa ainakin kiintoisaa joskus harrastaa.
Olen erittäin tyytyväinen, että suosituksista on ollut apua! Oma odotukseni tietysti on, että ne pelaavat jatkossakin. Yhtiöt pääsevät suosituksiin vain vahvoilla rekordeilla, ja sikäli kun ostojen ajoitukset osuvat noin osapuilleen, niin pitäisi tuloksen olla myönteistä jatkossakin.
Kiitän hauskasta lanttukukkovertauksesta, se on suurta herkkuani, jota patakukkoversiona laitan usein!