Hyvät olosuhteet vauhdittavat elpymistä

Finanssikriisissäkin maailmankauppa sukelsi hurjasti – ja elpyi

Korona on aiheuttanut syvän taantuman, jonka syvyyttä ja kestoa ei kukaan vielä tiedä. Kvartaalitasolla koko maailman bruttokansantuote sukeltaa useita prosentteja. Vuositason vaikutus on arvoitus, ja se riippuu monesta tekijästä.

Alankomaalaisen Groeningenin yliopiston tutkimuksen mukaan liki kymmenen prosentin pudotukset bruttokansantuotteesa ovat vuositasolla harvinaisia. Näin etenkin modernina aikana kehittyneissä talouksissa. Elpymiseen vaikuttavat oleellisesti taloudelliset olosuhteet.

Tutkimusta peranneen Economist-lehden mukaan nyt on mahdollisuus yhteen historian pahimmista vuosisukelluksista, ellei epidemiaa saada kuriin ajoissa. Toisaalta kyse on talouslääkkeiden tehosta.

Groeningenin tutkimus löysi viimeisen 60 vuoden ajalta vain kolmetoista tapausta, jossa valtion bkt on vuositasolla laskenut yli viisi prosenttia. Suomi pienenä vientivetoisena maana upposi finanssikriisin pohjassa 2009 seitsemän prosenttia. Se on ennätystasoa, johon ylsi vain Kreikka 2011-2012 velkakriisinsä pohjassa.

Rumaa jälkeä syntyy taas, ja Suomi kyntänee taas pahimmasta päästä taloutemme rakenteen vuoksi. Mutta täällä kuten kaikkialla pudotuksen kesto ja syvyys riippuvat maailmantalouden elpymistahdista.

Toisesta maailmansodasta vauhdilla ylös

Tutkimus paljastaa syvien romahdusten toipumisen vaihdelleen suurestikin. Sotien aiheuttamat lamat ovat kääntyneet yleensä voimakkaaksi pitkäkestoiseksi talouskasvuksi, jos olosuhteet sitä suosivat.

Toisen maailmansodan jälkeen läntisessä Euroopassa oli se tilanne. Kansainvälinen kauppa avattiin sodan uusimisen ehkäisemiseksi. Poliittiset järjestelmät pysyivät terveenä tai muuttuivat pääpiirteissään sellaisiksi fasismin kaaduttua. Yhdysvaltojen taloustuki auttoi jälleenrakennusta.

Epidemian tuottama tuho on vaatimatonta sotiin verrattuna. Tuotantokoneisto, hallinto ja taloussuhteet pysyvät ennallaan. Ja elvytyspaketit ovat nyt historian suurimmat.

Sukellus oli hurja myös 2009

Ongelmana ovat konkurssit, yritysten ja kansalaisten velkaantuminen sekä rajusti noussut työttömyys. Elyvytyksen teho niihin selviää aikanaan. Mutta ei maailman pitäisi muutaman kuukauden rajuunkaan shokkiin kaatua, kun menetyksiä kompensoidaan julkisella velkarahalla.

Samoilla eväillä Yhdysvallat katkaisi finanssikriisin syöksykierteen hämmästyttävän tehokkaasti. Ja tuolloisen pudotuksen syvyys tuskin oleellisesti eroaa nykyisestä. Kvartaalitasolla kasvu meni miinukselle liki kymmenen prosenttia.

Maailmankaupassa sukellus oli parikymmentä prosenttia. Joten kylmää oli kyyti tuolloinkin.

Muttei kestänyt kauan. Ja vastaliike oli hurja myös, kuten artikkelin pääkuva kertoo.

Euroopassa elvytys jäi vajaaksi

Eurooppa epäonnistui elvytyksessä verrattuna Kiinaan ja Yhdysvaltoihin osaltaan varovaisuuden takia, osaltaan pian finanssikriisin jälkeen odottaneen eurokriisin takia. Sellaiseen on valitettavasti edellytykset taas valtioiden velkaantumisen hoidon erimielisyyksien takia.

Mutta raha- ja talouspolitiikaltaan hyvin konservatiivisessa Saksassakin on nyt elvytyksen osalta toinen ääni kellossa kuin finanssikriisissä. Koronan akuutit vaikutukset pelottavat heikäläisiäkin jo velkaantumista ja rahapolitiikan keventämisen seurauksia enemmän.

Hyvä niin, koska finanssikriiisin perusteella elvytyksen vaillinaisuus on pahin virhe. Tämä oli myös 1930-luvun globaalin suurlaman opetus. Julkinen pihtaaminen talouskriisissä vain kiihdyttää sitä.

Saksan kokemukset sadan vuoden takaisesta hyperinflaatiosta tapahtuivat aivan toisissa oloissa. Inflaation kiihtymisen riski on nyt olematon viimeisten vuosikymmenien perusteella. Siitä enemmän tuonnempana.

Parempaakin jo näkyy

Kriisin kestoa joudumme edelleen arpomaan, mutta hyviä merkkejä on jo muuallakin kuin epidemiaa vastaan tehokkaammin toimineessa Aasiassa. Tanskan pääministerin mukaan maa voisi palailla arkeen jo tässä kuussa pääsiäisestä alkaen – jos epidemia talttuu viime päivien tahdilla.

Tanska aloitti kovat rajoitukset Euroopassa ensimmäisenä, ja sikäläiset ovat myös toimineet omaehtoisesti poikkeusolojen ehdoilla. Se näyttää kannattaneen.

Suomessakin tilanne on jo hiukan parempaan päin. Epidemia leviää hitaammin.

Poikkeusoloja on purettava asteittain, mutta sitä mukaa arki palaa ilman ihmettä kohtalaisen lyhyen katkoksen jälkeen – ainakin sotiin verrattuna. Kun vain konkurssiaalto ja kansalaisten kassakriisit saadaan minimoitua.

Työttömyyspiikki suhdanteen pohjilla

Työttömyys on valitettavasti sitkaasti parantuvia taloustauteja, mutta kyllä sekin kriisien helpottaessa lähtee laskuun. Yhdysvalloissa työttömyyspiikit ovat osuneet aika tarkkaan taantumien lopputaitteeseen. Ilmiö on yleismaailmallinen.

Taantumat harmaalla palkilla – työttömyys pohjaa niiden viime vaiheessa

Työttömyys on talouden tekijöistä hitaimmin liikkuva. Sen lähtiessä alas talouskasvu ja varsinkin pörssit ovat jo vauhdissa.

Tämä on sijoittajalle tärkeä tieto. Työttömyys on ehdottomasti niin sanottu laahaava indikaattori.

Muutkin tilastot ja uutiset markkinoiden jäljessä

Hitautensa vuoksi tilastot ylipäänsä laahaavat markkinoiden jäljessä. Kun ne varmistavat elpymisen olevan käynnissä, se on jo hinnoiteltu arvopapereihin.

Finanssikriisin markkinapohjassa 2009 maaliskuussa aika tarkkaan yksitoista vuotta sitten reaalitalouden tilanne näytti yhtä lohduttomalta kuin nyt. Elvytys kuitenkin oli tehoamassa, ja pörssit reagoivat siihen paljon ennen tilastoja.

Maaliskuun taitteessa suuri osa osakkeista pohjasi kaikkialla. Uutisten ja tilastojen perusteella sitä oli mahdoton tulkita.

Molemmat olivat yhtä synkkiä kuin nyt. Sellaisina ne pysyvät tälläkin kertaa vielä siinä vaiheessa, kun talouden suunta on jo kääntynyt.


2 thoughts on "Hyvät olosuhteet vauhdittavat elpymistä"

  1. teija sanoo:

    Hyvä artikkeli.

    Itse kyllä veikkaan, että pohjat eivät vielä olleet tässä vaikka uutistulva onkin pari viikkoa sitten maailmanloppua lietsovasta jo selkeästi parantunut.
    Seuraavana ongelmana on globaali lama.

    1. Heikki Ikonen sanoo:

      Kiitos, Teija!

      Pohjat eivät välttämättä ja luultavasti olleetkaan vielä, mutta pointtini olikin lähinnä se, että uutisvirrasta sitä ei voi päätellä.

      Kova taantuma on päällä, sen kesto on nyt suurin kysymysmerkki. Aiheesta lisää teknisten analyysien yhteydessä. Ja muutenkin, kun ajat ovat tällaiset.

Vastaa

Sijoituskohteet
Yleistä taloudesta
Muut
Pörssihaukka somessa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2024 © Pörssihaukka