Kannattaako sijoitusvelka? Osa 2
Velkasijoittajan on varauduttava romahduksiin. Kuva: Quinn Dombrowski from Berkeley, USA
Creative Commons Attribution-Share Alike 2.0, Wikipedia Commons.
Osakkeet ovat sinänsä hyvä velkasijoituksen kohde – muun kuin markkinariskin osalta. Se ei kuitenkaan ole varsinainen ongelma kuin tilapäisesti, ja silloinkin vain pakkomyyntitilanteessa, joka on vältettävissä varotoimilla.
Pitkällä aikavälillä osakkeet tuottavat hyvin ja turvallisesti, kun noudattaa riittäviä reunaehtoja. Osakkeita on helppo ostaa ja myydä pienin kustannuksin täsmälleen haluamiaan määriä, mikä on tärkeää riskinhallinan kannalta. (lisää…)
Kannattaako sijoitusvelka? Osa 1
Velka on riskien kanssa tasapainottelua. Kuva: Leandro Inocencio,
CC Attribution-Share Alike 3.0, Wikipedia Commons.
Sijoitusvelan mielekkyyttä ovat tiedustelleet monet jäsenet, ja sitä oli aikomus käsitellä muutenkin. Velkasijoittamista olen harrastanut paljonkin. Kokemukset soveltunevat muillekin, eräin reunaehdoin.
Velka on sijoittamisessa kuten kaikessa taloudessa kaksipiippuinen elementti: hyvä renki, huono isäntä. Velkavipu voi parantaa sijoittajan kuten yrityksenkin tuottoa merkittävästi, mutta riskejä ei pidä vähätellä. (lisää…)
Velkakirjoihin hajautus ei ole ilmainen lounas
Allokointi tuo turvallisuutta, mutta on vaikea laji tuoton kannalta. Kuva: Goldmund100, CC Attribution 3.0, Wikipedia Commons.
Hajautus on osakesijoittamisen ainoa turvallisuustakuu, mutta sen voi ymmärtää myös laajemmin sijoittamisen strategiana: että omistukset hajautetaan eri omaisuuslajeihin. Finanssiomaisuuden kohdalla se tarkoittaa tavallisesti salkun jakamista osakkeisiin ja bondeihin eli velkakirjoihin.
Markkinoiden rytistessä strategia tuntuu viisaalta. Bondien hintahan yleensä nousee osakkeiden sukeltaessa, kun sijoittajat hakeutuvat mahdollisimman matalariskisiin sijoituskohteisiin.
Finanssiomaisuuden hajautusta osakkeisiin ja bondeihin harrastavat ja suosittelevat käytännössä kaikki instituutiot. Silloin puhutaan salkun allokoinnista. (lisää…)
Stockmannin liri ei jää ainoaksi
Kriisit romauttavat valmiiksi huonon velkatasapainon. Kuva: Poussin jean, CC Attribution-Share Alike 3.0, Wikipedia Commons.
Perinteinen kauppatalomme Stockmann hakeutuu yrityssaneeraukseen. Korona runteli asiakasvirran ja velkojen hoito on nykytilanteessa mahdotonta.
Vaikka yrityssaneeraus ei ole vielä konkurssi, sekin saattaa olla edessä. Saneeraukseen tosin pääsevät vain yhtiöt, joiden katsotaan olevan elpymiskelpoisia, mutta prosessin lopputulosta voi vain arvailla. Ei se omistajan kannalta varmasti järin valoisa ole.
Surullinen on itsekin aikoinaan omistamani kauppatalon kohtalo. Toisaalta se on raakuudessaan terveellinen muistutus ongelmaisten yhtiöiden riskeistä sijoituskohteena. (lisää…)
Taseen rooli Pörssihaukan suosituksissa 4
Tupakalla on keskeinen osa Amerikan historiassa. Kuva: Wikipedia Commons.
Perinteisen arvosijoittamisen kriteereillä täytyy keskittyä korkean tasearvon eli P/B-luvun sekä mieluusti matalan velka-asteen osakkeisiin, koska se on turvallista ja takaa parhaat pitkän aikavälin tuotot. Näin voi toki olla, ainakin parhaassa tapauksessa.
Mutta mitään yleispätevää sääntöä siitä ei voi laatia, kaukana siitä. Heikko tasearvo ja velkaan suhteutettu vaatimaton oman pääoman määrä eivät estä yhtiötä tekemästä vankkaa kassavirtaa. Mikä on hyvän sijoituskohteen ensisijainen kriteeri.
Erikoisimpia esimerkkejä tästä löytyy joistakin hyvin vähän pääomaa vaativista ja korkeasti kannattavista yhtiöistä, muun muassa tupakkateollisuudesta. Vaikka kyse on todellakin teollisuudesta eli tehtaita ja muita konkreettisia tuotantofasiliteetteja vaativasta alasta. (lisää…)
Taseen rooli Pörssihaukan suosituksissa 3
Coca-Colan korkea kannattavuus nojaa tunnettuun ja vankkaan brandiin. Kuva: Wikipedia Commons.
Tasearvolla eli P/B-luvulla ei siis ole oleellista merkitystä, ainakin jos yhtiön pääoman tuotto ja kilpailuasema ovat kunnossa. Silloin se kykenee vuolemaan tukevaa kassavirtaa matalammallakin pääomalla, mikä on sijoittajan kannalta vain hyvä.
Velkaantuneisuuttakin kannattaa tarkastella juuri tätä taustaa vasten. Korkea nimellinen velka-aste eli D/E-luku ei ole ongelma, jos velanhoitomenot eli interest covare -luku on turvallinen, ja velka tuottaa hyvin.
Velkaa sinänsä ei tarvitse pelätä, jos yhtiö osaa investoida oikein ja oikeaan aikaan, ja huolehtia velanhoitokyvystään. Tästä löytyy kiintoisia esimerkkejä vaikkapa elintarvike- ja tupakkateollisuudesta. (lisää…)
Taseen rooli Pörssihaukan suosituksissa 2
Vuonna 1911 perustettu IBM velkaantui ostaessaan Red Hatin, mutta ongelmataso on yhä kaukana. Kuva: Wikipedia Commons.
Periaatteessa on tietysti aina turvallisinta, jos yhtiön velka-aste on laadukas myös suhteessa omaisuuden määrään. Mutta se ei sinänsä poista velkariskiä, jos yhtiön kassavirta ja velanhoitokyky ovat vajavaiset. Omaisuuden tarjoama turvapuskuri voi paljastua harhaksi.
Olen aikoinaan ollut muutamissa konkursseissa, joissa yhtiöillä oli paljon velkaa, mutta myös paljon omaisuutta. Kyseessä olivat laivayhtiöt ja finanssikriisin aika. Yhtiöiden kassavirta oli kehnossa kunnossa, tulos miinuksella ja osakekurssit romahtaneet.
Väärään aikaan kasvuun haalittu velka painoi raskaasti, mutta laskeskelin omaisuuden määrän turvaavan sijoituksen. Veloille löytyi reaalista katetta konkreettisena omaisuutena, laivoina. Yhtiöiden P/B-luvut olivat hyvin houkuttelevat osakekurssin sukellettua pohjamutaan.
(lisää…)
Taseen rooli Pörssihaukan suosituksissa 1
Velkatasapaino on tärkeä, joskin hieman mutkikas tekijä. Kuva: Poussin jean, CC Attribution-Share Alike 3.0, Wikipedia Commons.
Jäseneltä tullut kysymys eräiden suositusyhtiöiden velkaantuneisuudesta, korkeista liikearvoista ja oman pääoman niukasta määrästä on sen verran kiintoisa ja sivuston suositusten kannalta tärkeä, että vastaan siihen laajana omana juttunaan.
Tämä lienee tarpeen senkin takia, etten yleensä ylettömästi nosta esiin suositusyhtiöiden tasetta. Siihen on syynsä, joita nyt perkaan.
Kyseessä olivat IBM, Caterpillar ja 3M, sekä toistaiseksi suositusyhtiöihin kuulumaton Coca-Cola. Käsittelen senkin potentiaalisena tulevana kohteena. (lisää…)
Sisäpiirien myynnit ovat hankala indikaattori
Sisäpiirikauppoja kailotetaan tärkeinä uutisina, mutta niiden merkitystä on helppo liioitella. Kuva: Wikipedia Commons.
Sisäpiirin kaupat ovat monien mielestä tärkeä indikaattori osakepoiminnassa, molempiin suuntiin. Kun yhtiön johto ostaa tai myy osakkeitaan etenkin suuria määriä, on se loogisesti viesti parasta tietoa hallitsevien näkemyksestä yhtiön suunnasta ja osakkeen hinnoittelusta.
Monessa tapauksessa näin saattaa olla. Logiikka toimii etenkin yhtiön avainhenkilöiden haaliessa isolla kouralla voimakkaasti pudonnutta osaketta tilanteessa, jossa yleinen käsitys yhtiön näkymistä on pessimistinen. Jos yhtiön johto luottaa omaansa, on se parhaita mahdollisia signaaleja hyvästä tuotto-odotuksesta.
Avainhenkilöstön mittavat myynnit ovat paljon moniselkoisempia, koska niiden taustalta voi löytyä hyvin sekalaisia motiiveja. Pörssihaukan suositusyhtiön Hexagonin pitkäaikaisen johtajan Ola Rollénin tuore suurkauppa kuuluu tällaisiin tapauksiin. (lisää…)
Goldman Sachsin suositukset jälkijunassa
Hyvä startti on tärkeä myös sijoittamisessa. Kuva: Sander.v.Ginkel, CC Attribution-Share Alike 3.0, Wikipedia Commons.
Sijoittajapalvelu ei voi pärjätä ilman itsenäisyyttä. Se pätee myös tällaiseen puitteiltaan vaatimattomaan, jos kohta sitäkin kunnianhimoisempaan palveluun. Toisia peesaamalla joutuu väistämättä perässähiihtäjäksi.
Tästä syystä en anna käytännössä koskaan painoa ulkopuolisille arvioille, vaikka ne saattavat kiinnostaa tai parhaassa tapauksessa kohdistaa huomion aiemmin tuntemattomaan tai ainakin omassa näkökentässä paitsioon jääneeseen yhtiöön. Arviot on kuitenkin tehtävä aina ja vain omin nokkinensa.
Lähtökohdan etu havainnollistui analyysitaloista arvovaltaisimpiin kuuluvan Goldman Sachsin nostaessa ydinsuosituksiinsa kolme terveydenhuoltoalan yhtiötä, joista kaksi on ollut Pörssihaukan suositusyhtiöitä jo reilusti ennen viime kuukausina koettua rajua kurssinousua. (lisää…)
