Tasearvolla eli P/B-luvulla ei siis ole oleellista merkitystä, ainakin jos yhtiön pääoman tuotto ja kilpailuasema ovat kunnossa. Silloin se kykenee vuolemaan tukevaa kassavirtaa matalammallakin pääomalla, mikä on sijoittajan kannalta vain hyvä.
Velkaantuneisuuttakin kannattaa tarkastella juuri tätä taustaa vasten. Korkea nimellinen velka-aste eli D/E-luku ei ole ongelma, jos velanhoitomenot eli interest covare -luku on turvallinen, ja velka tuottaa hyvin.
Velkaa sinänsä ei tarvitse pelätä, jos yhtiö osaa investoida oikein ja oikeaan aikaan, ja huolehtia velanhoitokyvystään. Tästä löytyy kiintoisia esimerkkejä vaikkapa elintarvike- ja tupakkateollisuudesta.
Maailman suurin ja perinteisin juomayhtiö Coca-Cola, joka ei toistaiseksi kuulu Pörssihaukan suosituksiin osakkeen ylikuumentumisen vuoksi, on velkaantunut viime vuosina aika surutta. Vielä 2000-luvun alkupuolella nettovelattoman yhtiön pitkät velat ovat jo 30 miljardia, samaa tasoa kuin liikevaihto.
D/E-luku on loikannut nollasta 1,5:een. Sekään ei vielä ole korkea taso perinteisillä standardeilla, mutta nousu hätkäyttää. Tällainen kehitys tarvitsee kuitenkin tyypillisesti tarkempaa perkaamista ennen sen dramatisoimista. Miksi velka on noussut, ja mitä siitä voi seurata?
Coca-Colan velkaantumisen syytä en tarkkaan tiedä, mutta halvan rahan aikana vakavaraisetkin yhtiöt saattavat nostaa lainaa normaalien investointien ohella vaikkapa omien osakkeiden ostamiseen. Tai varmistaakseen osinkopolitiikkansa jatkuvuuden.
Tällainen olisi varmasti riskialtista, jos velanhoito vaarantaisi yhtiön vakavaraisuuden. Coca-Colan kohdalla sitä on vaikea nähdä.
Yhtiö saa velkakirjamarkkinoilta pitkäaikaista lainaa muutaman prosentin korolla. Sen velanhoitomenot ovat hyvin matalat verrattuna vapaaseen kassavirtaan, jota Coca-Cola perinteisesti erittäin kannattavana yhtiönä takoo heikompinakin aikoina.
Coca-Cola on tunnetusti Warren Buffetin menestyksen kivijalkoja. Yhtiön perinteisesti huima brandiarvo on mahdollistanut korkean kannattavuuden ja pääoman tuoton. Hinnoitteluvoimaa riittää, vaikka tuotteita itseään on vaikea erottaa halpisverrokeista.
Warren Buffett arvostaa turvallisuutta, jota tuo vapaa kassavirta. Kuva: Pörssihaukka / Midjourney AI
Korkean kannattavuuden myötä vapaa kassavirta on edelleen ruhtinaallista, ja interest coverage -luku erittäin terve.
Kun yhtiöllä on pitkäaikaista velkaa 30 miljardia ja vapaata kassavirtaa vuodessa liki kymmenen miljardia, pelkästään velanhoitoon keskittymällä Coca-Cola suoriutuisi veloistaan joissakin vuosissa.
Se on naurettavan lyhyt aika, kun vertaa vaikka keskimääräisen asuntovelallisen velkataakkaan suhteessa pakollisten menojen jälkeen käteen jääviin tuloihin.
Paljon täytyy tapahtua, että Coca-Colan vakavaraisuus olisi uhattuna. Sitä ennen sen huikea, vuosikymmeniä vuodesta toiseen noussut osinko varmasti on karsinnan kohde.
Varsinaiset velkaongelmat olisivat siinäkin tapauksessa luultavasti vielä kaukana, ja vaatisivat yhtiön taloudellisen luonteen muuttuneen aika radikaalisti. Mahdollista, mutta mielestäni erittäin epätodennäköistä.
Coca-Cola ei kuitenkaan ole toistaiseksi Pörssihaukan suositusyhtiö, koska sen hinta ei ole siihen nyt suosiollinen. Mutta kyllä se halventuu taas ostokelpoiseksi jossain raossa.
(EDIT: Jutun jälkeen Coca-Colan klassinen kilpailija Pepsi nousi Pörssihaukkaan helmikuussa 2021.)
Taseen rooli jatkuu vielä. Seuraavalla kerralla vuorossa Philip Morris, joka on pääomarakenteensa osalta merkillisyys.
Sarjassa on neljä osaa: yksi, kaksi, kolme ja neljä.