Kannattaako sijoitusvelka? Osa 1

Velka on oikotie, joka vaatii taiteilua

Sijoitusvelan mielekkyyttä ovat tiedustelleet monet jäsenet, ja sitä oli aikomus käsitellä muutenkin. Velkasijoittamista olen harrastanut paljonkin. Kokemukset soveltunevat muillekin, eräin reunaehdoin.

Velka on sijoittamisessa kuten kaikessa taloudessa kaksipiippuinen elementti: hyvä renki, huono isäntä. Velkavipu voi parantaa sijoittajan kuten yrityksenkin tuottoa merkittävästi, mutta riskejä ei pidä vähätellä.

Velattomalla ja joutavalla rahalla voi sijoittamiseen suhtautua kohtalaisen huolettomasti riittävällä kärsivällisyydellä. Vastoinkäymiset ovat hyvässä salkussa tilapäisiä, joten niihin auttaa aika.

Periaatteessa tilanne on sama velkarahallakin, mutta se asettaa silti paljon kovemmat vaatimukset. Velkasijoittaja ei saa olla liian optimisti, vaikka se yleensä ottaen on oikea asenne sijoittajalle.

Jos velanhoito käy ylivoimaiseksi, noutaja tulee. Riski nousee pahimmaksi talouskriiseissä, joita on ennen pitkää aina edessä.

Suunnittele huolella

On mietittävä tarkkaan, kuinka suoriutuu lyhennyksistä ja koroista hankalanakin aikana, vaikkapa työttömyyden iskiessä. Tuollainen rako tulee usein vastaan juuri silloin, kun osakkeet matelevat pohjahinnassa ja epävarmuuden luoma hermopaine kasvaa joka suunnasta korkeaksi.

Koronakriisi on tyypillinen tilanne. Jos silloin joutuu myymään omistuksia, niin aika on usein mahdollisimman huono. Pakkokauppaan ei pitäisi koskaan joutua.

Väärin mitoitettu velka voi siihen ajaa. Siksi se vaatii tarkan suunnittelun vähänkään merkittävimmillä summilla.

Jo velan sopiva määrä riippuu monesta tekijästä. Mikä on oman tulotason määrä ja ennustettavuus, lyhennysten aikataulu, korkomenojen heilunta, omien kulujen määrä ja muutosperspektiivi.

Kaikki tekijät vaihtelevat yksilökohtaisesti, eikä niitä kukaan muu voi ratkaista kuin sijoittaja itse. Siksi velkasijoittaminen on vaativaa.

Kestävätkö hermosi?

Tiukka lyhennystahti suhteessa omaan maksukykyyn kiristää hermoja. On luovuttava monesta asiasta tulevien ilojen vuoksi. Se kysyy suurta malttia, kuten sijoittaminen yleensäkin.

Velkasijoittamisessa vaatimus korostuu. Psyykkeen on kestettävä muutamien vuosien välein toistuvat laskumarkkinat, jolloin salkun arvo sulaa velkojen edelleen nakuttaessa.

Kokematon sijoittaja lyö silloin helposti hanskat tiskiin. Tilannetta on ajateltava etukäteen, koska se tulee varmasti vastaan.

Tiukat lyhennykset myös lisäävät riskiä. Tulotason pettäminen luultavasti johtaa osakkeiden pakkomyynteihin.

Lyhennysvapaiden mahdollisuus kannattaa varmistaa etukäteen. Ja toivoa, että pankki pitää siitä kiinni.

Puntaroi korkomenot huolella

Korkomenojen kattaminen on lähtökohtaisesti sijoittamisen helpoin osa, jos lainaa saa riittävän edullisesti – muutenhan se kannattaa unohtaakin. Hyvät osinkopaperit nakuttavat käteistuottoa helposti korkojen verran ja ylikin matalien korkojen aikana.

Nyt korot ovat kellarissa, eivätkä ne sieltä hyvin todennäköisesti nouse vuosiin; aihetta olen perannut artikkelissa Inflaatio, deflaatio? Sen puoleen aika suosii velkasijoittamista, kuten se on tehnyt jo kauan.

Mutta on varauduttava korkojen muutokseenkin. Pitkään sijoitusaikaan mahtuu yleensä monenlaista korkotasoa, vaikka matalat korot ovatkin luultavasti tulleet jäädäkseen.

Velan marginaali on vielä oma lukunsa. Sekään ei saa olla korkea, muuten se syö tuottoa ja vähentää omaa sitoutumisvalmiutta velkasijoittamiseen.

Kriisit rassaavat jopa osinkoja

Osakkeiden pitkän aikavälin tuottoja, jotka ovat luokkaa seitsemän prosenttia vuodessa, ei saa tuijottaa liikaa sijoitusvelkaa suunnitellessaan. Hyvä salkku tuottaa toki keskimääräistä enemmänkin, mutta etenkin osakekurssien kehitys on kaukana mekaanisesta vuositahdista.

Kriisit pätkivät sitä pahastikin, yleensä iskien puskista koronan tapaan. Montuista kiivetään, mutta pahimmassa tapauksessa se vaatii useamman vuoden.

Osingoilla voi hoitaa vaivatta korot normaaleissa oloissa sitä varten rakennetulla salkulla. Mutta syvissä kriiseissä osingotkin vaarantuvat, kuten korona todisti.

Eivät kaikilla yhtiöillä, mutta osalla kuitenkin – jopa vahvan osinkohistorian omaavilla. Sekin mahdollisuus on otettava huomioon.

Aika suosii nuoria

Kriisit ja laskumarkkinat haihtuvat, mutta harvoin hetkessä. Velkasijoittaja voi tuplata Pörssihaukan suosituksen osakesijoittamisen minimisijoitusajalle, joka on viisi vuotta.

Varaa aikaa mahdollisimman paljon. Sen kuluessa velan ja sijoitusomaisuuden suhde eli tase paranee. Se helpottaa niin henkistä kuin taloudellista painetta.

Mutta se ei tapahdu hetkessä. Ja pörssiromahdukset nakertavat taas tasetta ja hermoja.

Aikatarpeen vuoksi velkasijoittaminen sopiikin parhaiten nuorille. Vuosikymmenien mitassa sijoitusten tuotto kasvaa niin paljon, että sillä on suuri merkitys. Aina taloudelliseen riippumattomuuteen asti.

Arvioi tilanteesi rehellisesti

Nuorten ongelma on elämäntilanteiden heittely yleensä vauhdikkaasti. Esimerkiksi perheen kasvu lisää huomattavasti menoja.

Jaksatko hoitaa sijoituslainaa, kun isompi asunto ja lasten menot nielevät rahaa? Jos et, saatat joutua lunastamaan sijoituksia pahassa raossa. Isot uhraukset valuvat hukkaan.

Mitä epävarmempi on oma tulevaisuus, sitä hankalammin velkasijoittaminen siihen istuu. Omaa elämäntilannetta on kyettävä arvioimaan rehellisesti ja ikäviin vaihtoehtoihin varautuen.

Se ei ole nuoruuden vahvoja puolia. Liiallinen itsevarmuus voi kostautua.

Varttuneella omat reunaehtonsa

Iäkkäämmille velkasijoittaminen sopii kokemukseni mukaan tältä osin paremmin. Kokemus kasvattaa realismia ja varovaisuutta.

Mutta vuodet tuovat myös omia riskejä, kuten työelämästä syrjäytymisen. Viidenkympin täytyttyä se kasvaa suureksi ja vaikeasti hoidettavaksi.

Elämän rajallisuus on toinen rajoite. Varttuneen tulojen vakaus ja alhaiset menot suosivat velanottoa, mutta urakan hedelmistä pitäisi ehtiä nauttiakin.

Riittääkö oma aika ja terveys vuosien velkasijoittamiseen? Liiallinen optimismi on vaarallista siinäkin.

Artikkelin osat kaksi ja kolme.


Vastaa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2020 © Pörssihaukka