Taseen rooli Pörssihaukan suosituksissa 1

Velkatasapaino on tärkeä joskin hiukan mutkikas tekijä

Jäseneltä tullut kysymys eräiden suositusyhtiöiden velkaantuneisuudesta, korkeista liikearvoista ja oman pääoman niukasta määrästä on sen verran kiintoisa ja sivuston suositusten kannalta tärkeä, että vastaan siihen laajana omana juttunaan.

Tämä lienee tarpeen senkin takia, etten yleensä ylettömästi nosta esiin suositusyhtiöiden tasetta. Siihen on syynsä, joita nyt perkaan.

Kyseessä olivat IBM, Caterpillar ja 3M, sekä toistaiseksi suositusyhtiöihin kuulumaton Coca-Cola. Käsittelen senkin potentiaalisena tulevana kohteena.

Yleensä ottaen en anna taseelle suurta huomiota ilman erityistä syytä. En esimerkiksi juurikaan anna merkitystä tasearvolle eli P/B-luvulle. Tasearvohan mittaa yhtiön oman pääoman määrää suhteessa markkina-arvoon. Klassiset arvosijoittajat Benjamin Grahamista alkaen ovat antaneet sille paljon painoa.

Pääoman tuotto sen määrää tärkeämpi

Näin tein itsekin aikoinaan – mutten enää juurikaan. Kokemukseni mukaan oman pääoman suhteellinen määrä on selvästi huonompi indikaattori kuin pääoman tuotto. Jos pääoma tuottaa huonosti, ei määrällä ole väliä.

Suomalaiset metsäyhtiöt ovat perinteisesti olleet tasearvoiltaan houkuttelevia eli omaisuutta suhteessa pörssiarvooon on paljon. Se ei ole tehnyt vaikka Stora Ensosta kaksista sijoituskohdetta kuin suhdanneluonteisesti.

Pikemminkin kokemukseni on, että tasearvoltaan halvat yhtiöt joutuvat usein tekemään raskaita ja vaatimattomasti tuottavia investointeja. Se kasvattaa omaisuuden kirjanpitoarvoa, mikä ei itsessään sijoittajaa hyödytä.

Omaisuudessa on mieltä vain sen tuottaessa kassavirtaa. ”Cash is king” eli käteinen on kuningas, kuten klassinen sijoitusviisaus kuuluu.

Olen ehdottomasti samaa mieltä. Kassavirta ratkaisee, ei omaisuuden määrä.

Moni ala pärjää vähällä pääomalla

Perinteinen teollisuus vaatii tyypillisesti raskaita tuotantokoneistoja ja suuria pääomia. Sekin voi olla hyvä sijoituskohde, jos omaisuus tuottaa riittävän tehokkaasti.

Mutta varsinkin nykypäivinä monet toimialat pärjäävät suhteellisen pienellä pääomalla. Se pätee tyypillisesti palveluihin ja teknologiaan. Esimerkiksi lääketeollisuudelle ja kaupalle ovat tyypillisiä korkeat tasearvot, koska toimialat eivät perustu raskaita investointeja vaativille tuotantokoneistoille, vaan aivotyölle ja hyvän kilpailuaseman saavuttamiselle.

Jos ne ovat kunnossa, suhteellisen kapealle pääomalle saa korkean tuoton. Tämä on tyypillistä kaikille Pörssihaukan kyseisten toimialojen suositusyhtiöille, ja noin yleensä suosituksille. Matala pääoman tuotto ei kiinnosta.

Kääntöpuoli on se, että vähäinen pääoman tarve altistaa helpommin kilpailulle. Näin on käynyt muun muassa rahapeliyhtiöille. Koska toimiala ei vaadi raskaita investointeja, tulijoita on riittänyt.

Se on ollut Kindredin ongelma. Parhaat yhtiöt kyllä pärjäävät silläkin alalla, mutta katteet voivat joutua koville ainakin siihen asti, kun kilpailu karsii jyvät akanoista.

Lowe´s mallitapaus

Mutta niin kauan kuin korkean pääoman tuoton yhtiöt pärjäävät kilpailussa, vuolevat ne tukevaa kassavirtaa suhteellisesti vähäisellä omaisuuden määrällä. Se on sijoittajan kannalta kaikin tavoin ihanteellista. Yhtiöllä on vankka osingonmaksukyky ja kasvupotentiaali, koska kasvun rahoittaminen on helppoa.

Mitään automatiikkaa tässä ei tietysti ole, mutta parhaat yhtiöt kykenevät kyseiseen yhdistelmään vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Se mahdollistaa vuosikymmeniäkin vuodesta toiseen kasvavan osingon ja samalla yhtiön markkina-arvon jatkuvan reippaankin kasvun.

Dynamiikasta on parhaita esimerkkejä rautakauppaketju Lowe´s. Korkoa korolle -tekijä huomioiden eli osingot aina uudelleen sijoittamalla siihen sijoitettu kymmenen tuhatta dollaria on kasvanut 50 vuodessa 150 miljoonaksi.

Kymmenen tuhatta oli toki 50 vuotta sitten jättimäinen raha, mutta satanen ei. Silläkin olisi pääoma kasvanut kärsivällisesti odottaen 1,5 miljoonaksi.

Osakekurssi ja osinko jo kertovat oleellisen

Kuulostaa mätäkuun jutulta – hikinen rautakauppaketju! Mutta se on totta.

Tätä kuten muitakin todellisia tuottoja voi tutkailla tällä sivustolla, kun laittaa kaupankäyntitunnuksen ja vekslaa aikajänteitä. Se toimii vain amerikkalaisilla riittävän suurilla yhtiöillä. Esitten palvelua tuonnempana tarkemmin, mutta se on kyllä hyvin helppokäyttöinen.

 

Usko huviksesi, tämä grafiikka on totta

Lowe´sin osake maksoi 1970-luvun taittessa noin 0,10 dollaria, kun se nyt maksaa noin 120 dollaria. Ja tämän ajan se on pulittanut omistajilleen joka vuosi edellistä korkeampaa osinkoa.

Nyt se on jo päälle kaksi dollaria vuodessa eli yli 20-kertainen verrattuna osakkeen tuolloiseen hintaan. Sekin kertoo jo oleellisen, vaikka korkoa korolle -tekijän koko teho selviää vain erillisellä laskelmalla.

Näin toimii kroonisesti korkea pääoman tuotto, kun yhtiö kykenee pitämään ja parantamaankin kilpailuasemaansa. Odotan Lowe´sin yltävän samaan jatkossakin.

Yhtä paratiisimaisia tuottoja ei kenties kannata odottaa, kun yhtiö on jo niinkin mittavaksi kasvanut. Mutta ei Lowe´s 50 vuotta sittenkään mikään horjuva startup enää todellakaan ollut.

Taseaarvo hämää

Näin siitä huolimatta, että Lowe´sin P/B-luku on järkyttävän korkea, samoin muutkin arvostustasot näennäisesti varsin hintavat. Näihin moni sijoittaja kiinnittää huomiota tässä tapauksessa väärällä tavalla.

Ne hämäävät, koska myös Lowe´sin etenkin oman mutta myös sijoitetun eli velkaan suhteutetun pääoman tuottoaste on korkea. Sikäli kun näin jatkuu, pysyy Lowe´s loistavana pitkän aikavälin sijoituskohteena.

Osaltaan Lowe´sin ja monen muun vastaavan yhtiön korkea oman pääoman tuotto johtuu suhteellisesti hyvin korkeasta velan määrästä. Koska kauppa ei luonteensa mukaisesti tarvitse mittavia omaisuusmassoja, päinvastoin, näyttää sen velka-aste pelottavalta, suorastaan tyrmäävältä.

Oman omaisuuden ja velan suhdetta kuvaa D/E-luku (debt to equity). Sen terveenä rajana pidetään usein noin kahta, kun se nousee Lowe´silla kahdeksaan. Moni sijoittaja juoksisi tuollaisen lukeman kuulleessaan kieli vyön alla karkuun.

Velanhoito ongelmatonta

Mutta Lowe´sin velkaa ei kannatakaan suhteuttaa sen omaan pääomaan, vaan kassavirtaan ja velanhoitokykyyn. Näiden lukujen osalta kyseessä on erittäin terve yhtiö.

Lowe´sin velanhoitomenot eivät ole kuin luokkaa kymmenen prosenttia sen liikevoitosta. Se on hyvin vähän tasaisesti korkeaan kannattavuuteen kykenevälle yhtiölle. Velanhoitomenojen suhteellista määrää kuvaava, alimmalta riviltä löytyvä interest coverage -luku onkin Lowe´silla melkein kymmenen.

Velanhoitomenot eivät Lowe´sia rassaa

Mitä korkeampi interest coverage-luku, sen vähäisemmat suhteelliset velanhoitomenot. Lowe´silla ei ole näillä kehityskaarilla hitustakaan velkaongelmaa. Tietysti se edellyttää liiketoiminnan pysyvän osapuilleen entisissä raameissaan.

Mutta kun yhtiö on siihen kyennyt vuosikymmeniä, käytännössä perustamisestaan 1946 asti, niin Pörssihaukan odotusarvo sille pysyy todella korkeana.

 

Sarjassa on neljä osaa: yksi, kaksi, kolme ja neljä.

 


Vastaa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2020 © Pörssihaukka