Velkakirjoihin hajautus ei ole ilmainen lounas

Allokointi tuo turvallisuutta, mutta on vaikea laji tuoton kannalta

Hajautus on osakesijoittamisen ainoa turvallisuustakuu, mutta sen voi ymmärtää myös laajemmin sijoittamisen strategiana: että omistukset hajautetaan eri omaisuuslajeihin. Finanssiomaisuuden kohdalla se tarkoittaa tavallisesti salkun jakamista osakkeisiin ja bondeihin eli velkakirjoihin.

Markkinoiden rytistessä strategia tuntuu viisaalta. Bondien hintahan yleensä nousee osakkeiden sukeltaessa, kun sijoittajat hakeutuvat mahdollisimman matalariskisiin sijoituskohteisiin.

Finanssiomaisuuden hajautusta osakkeisiin ja bondeihin harrastavat ja suosittelevat käytännössä kaikki instituutiot. Silloin puhutaan salkun allokoinnista.

Pankit muuttavat ahkerasti allokaatiota bondien ja osakkeiden välillä. Ilmeisesti varsin monet asiakkaista neuvoja noudattavat.

Bondien, ja nimenomaan valtionvelkakirjojen, pitämistä osana salkkua pidetään hyvänä stategiana ennen kaikkea turvallisuuden takia. Koska osakkeiden ja bondien hinnat liikkuvat päinvastaisiin suuntiin, tuotto pysyy varmana ja tasaisena.

Bondien pitkät tuotot surkeita

Vaikuttaa järkevältä. Ja tiettyä turvallisuutta allokaatio toki tarjoaa. Mutta tämä yleisesti suositeltu strategia on hyvin kyseenalainen monestakin syystä.

Ensinnäkin bondien pitkän aikavälin tuotot ovat surkeat osakkeisiin verrattuna. Ei rahan lainaaminen valtioille tietenkään voi pärjätä tuottavalle liiketoiminnalle. Asiaa on tutkittu paljon, ja tulokset ovat yksiselitteiset.

Lyhyinä jaksoina bondit toki tuottavat ajoittain osakkeita paremmin, kun tarkastelemme kurssikehitystä ainakin indeksitasolla. Laskumarkkinat ja lyhyemmät romahdukset ovat noita pätkiä. Mutta pitkällä aikavälillä bondit ovat heikko kohde.

ETF:ien avulla korkosijoittaminen on teknisesti helppoa tänä päivänä, mutta niistä saa helposti kuvan myös lajin ongelmista. Isharesin euroalueen valtionvelkoihin sijoittavan  ETF:n tuotto finanssikriisin jälkeen on jäänyt alle 50 prosentin.

Valtioille lainaamisen pitkän aikavälin tuotto on vaatimaton

Hyvin toki käteiseen verrattuna, mutta kehnosti hyvään osakesalkkuun. Ja sellaisen kanssa voi  suhtautua omistuksiin pelkällä kärsivällisyydellä. Antaa ajan tehdä työnsä, niin vaikeimmatkin suhdanteet taittuvat.

Ajoitusten osuttava

Väärin ajoitettu allokointi heikentää salkun tuottoa. On osuttava markkinoiden taitteisiin. Allokoinnista ei voi siis hyötyä ilman kovan luokan treiderin taitoja.

Tämänhän pankit esimerkiksi väittävät osaavansa allokaatiosuosituksiaan antaessaan. Mutta sivustaseuraajan kokemukseni mukaan ne eivät ole siinä hyviä.

Bondien painoa tyypillisesti lisätään vasta osakkeiden sukellettua. Ja osakkeiden taas nousun jo kestettyä aikansa.

On toki helppo ajatella, että bondit on ostettava ajoissa ja myytävä markkinoiden sukeltaessa. Pidät niitä vain siihen asti. Mutta kun sukellukset alkavat, mistä tiedät niiden päättyneen?

Markkinat heiluvat aina

Koronamarkkinapaniikki on historian pahimpia, mutta kesti toistaiseksi vain kuukauden. Nyt osakkeet ovat korjanneet ylös jo samaisen kuukauden. Sitä markkinat tekevät – heiluvat, ja rajusti juuri kriiseissä.

Bondienkin hinta heittelehtii kaikkien arvopapereiden tavoin. Tammikuusta maaliskuun alkuun rahaston arvo nousi, kunnes se taas sukelsi myyntipaniikin kohdistuessa kaikkeen mahdolliseen.

Joten miten allokaatiota harrastavan pitäisi tehdä juuri nyt? Myydä osakkeita ja ostaa bondeja – vai toisinpäin? Se riippuu siitä, jatkuuko osakkeiden lasku tuonnempana.

Aina on vastassa sama pähkäily. Markkinat eivät koskaan pysy paikallaan.

Allokointiin ei ole muuta vastausta kuin treidaamisen ajoittaminen jollain perusteella. Se on hyvin vaativa laji, joka myös vaatii jatkuvaa seurantaa ja aktiivisuutta.

Kaupankäynti maksaa

Allokoinnnin muutokset myös lisäävät kaupankäyntikustannuksia. Piensijoittajalle rasite on erityisen korkea etenkin siinä tapauksessa, että salkku koostuu yksittäisistä yhtiöistä.

Bondien lisääminen tarkoittaa osakkeiden vähentämistä ja päinvastoin. Komissiot nousevat useimmilla välittäjillä todella korkeiksi suhteessa pääomaan.

Ja on joka kerta päätettävä, mitä osakkeita vähentää ja minkä verran. Se on hirveän vaativa ja hintava urakka varsinkin laajasti hajauttavalle piensijoittajalle.

Markkinoiden reaaliaikainen seuranta yhtiökohtaisesti on toki Pörssihaukan peruspalvelu. Bondeihin sijoittamisessa on silti liikaa ongelmia.

Korkotuotot vitsi, osingot eivät

Yksi niistä on osakkeiden myynnistä seuraava osinkojen menetys. Nyt osingot ovat toki haavoittuvat ja eräin osin tilapäisesti menetetty. Mutta se on harvinainen tilanne, jota oli mahdoton tietää etukäteen.

Lisäksi jenkkiyhtiöille on tyypillistä jakaa osinkoa neljä kertaa vuodessa osinkoa, jopa kuukausittain. Ja parhaat osinkokoneet eivät ole tästäkään kriisistä vielä hätkähtäneet.

Bondien omat korkotuotothan ovat nykyään vitsi. Nythän ne paukahtivat monen valtion kohdalla jo miinukselle.

Kyseisen ETF:n korkotuotto jää reilusti alle prosenttiin, vaikka paljon sijoituksista painottuu euroalueen riskipitoisimpiin maihin kuten Italiaan ja Espanjaan. Ei Ranskaakaan aivan riskittömäksi voi laskea.

Velkakirjat ovat vaikea kohde. Allokointi ei ole ilmainen lounas, kaukana siitä.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2020 © Pörssihaukka