• Markkinat
• Sijoituskohteet

Jenkkikatsaus: Punaisten lippujen meri

Bank of America varoittaa tulikuumasta markkinasta, joka ei kuitenkaan kata kaikkia osakkeita. Pörssihaukka näkee tilanteen samoin: markkinan sisäiset erot venyvät valtavaksi, tarjouksiakin löytyy monelta suunnalta. 

Aloitetaanpa jenkkikatsaus siteeraten isoa markkinapeluria: jättipankki Bank of America kehottaa asiakkaitaan kotiuttamaan voittojaan. Markkinaa ei sen mukaan vielä välttämättä uhkaa romahdus, mutta varoitusmerkkien määrä muistuttaa aiempien nousumarkkinoiden loppuvaiheita.

BofA:n mukaan 70 prosenttia sen seuraamista karhumarkkinoiden ennakkovaroittimista on lauennut. Se vastaa historiallista keskiarvoa tilanteissa, joissa markkinat ovat lähestyneet huippujaan.

S&P 500 kilkuttaa tilastollisesti ylihintaisena, kun 17 sen seuraamasta 20 arvostusmittarista siihen viittaa. Kahdeksan mittaria näyttää jopa teknokuplaa kalliimmalta.

Juttu käsittelee sijoituskohteita SP 500, Microsoft, Alphabet, Apple, ADP, Pepsi, IBM, AGNC, Lowe´s, TSCO

Poikkeuksellisen korkeita hintoja löytyy etenkin suosituimmista kasvuosakkeista. Ne jättävät matalasti arvostetut yhtiöt selvästi varjoonsa, mitä BofA pitää merkkinä spekulaation voimistumisesta.

Teknosektorilla ero parhaiden ja heikoimpien osakkeiden välillä on venynyt suurimmaksi sitten helmikuun 2000, juuri ennen dotcom-kuplan puhkeamista. BofA toteaa indeksien vahvan kehityksen peittävän alleen merkittäviä sisäisiä jännitteitä.

Pieni joukko kuumia osakkeita kannattelee markkinaa samalla kun suuri osa jää jälkeen. Ilmiötä ei ole vaikea tunnistaa itse kunkin salkusta.

Harvinaista ristivetoa

Jopa Microsoftin kaltainen markkinoiden kestosuosikki on yhä kaukana viime kesäisestä ATH:staan ja hinnoitellaan tulospohjaisesti aivan viime vuosien haarukkansa alalaitaan. Vaikka jenkki-indeksit paukuttavat ennätyksiä.

Todella harvinainen tilanne. Etenkin kun osa jonkin sortin verrokeista kuten Alphabet ja Apple kulkevat toista tietä juuri nyt. Tällaiseen ei ole helppo varautua.

Nyt tosin nekin jo dippaavat, jälkimmäinen reilustikin. Silti indeksi ei ota kyytiä samassa mitassa. En olisi tätä uskonut hevin näkeväni.

Taas joku IBM loikkii kuin hätääntynyt jänis, tavanomainen ja yllätyksetön laskumarkkina taittuu käsittämättömään +30% ryntäykseen vailla ulkoista syytä. Ja kyse todella vanhasta kohteesta, jonka talous ei tee jyrkkiä liikkeitä.

Ja nyt taas senkin kurssi sakkaa ATH:n pitäväksi testattuaan. Veikkaisin kurssin palaavan liki 200 taalaa – josta osta-leimakin jo irronnee.

Yleistyneet äärimmäiset kurssiliikkeet vihjaavat kasvavasta epävakaudesta. Niitä nähdään usein nousumarkkinan loppuvaiheessa.

Omien ostot laantuneet

Varoitusmerkkejä löytyy myös talouden sisältä. Kuluttajien luottamus aina vain heikentyy, lainakysyntä pehmenee ja luottomarkkinoilla näkyy kasvavaa stressiä.

Myös tekoälyinvestointien kiihtyminen herättää kysymyksiä. BofA:n mukaan hyperskaalaajien investoinnit nousevat vuoden loppuun mennessä lähes sataan prosenttiin niiden operatiivisesta kassavirrasta, luku oli 40 vielä 2023.

Osakkeiden takaisinostot suhteessa markkina-arvoon ovat hidastuneet ja osake- sekä yrityslainatarjonta lisääntynyt. Markkinoille virtaa jatkuvasti lisää arvopapereita samalla kun yritysten oma kysyntä osakkeille laantuu.

BofA ei kuitenkaan julista katastrofia. Yksittäisistä osakkeista voi yhä löytää mahdollisuuksia, vaikka koko markkina näyttää kalliilta.

Eikä osakkeita tarvitse myydä sokkona, mutta riskit ovat kasvaneet selvästi ja tuotto-odotus heikentynyt. Tämä koskee tietysti etenkin sitä kallista osastoa.

Kaikki ei kallista

Bank of American teesit istuvat saumatta Pörssihaukan viime aikojen arvioihin. Arvostusmittarit paukkuvat tulikuumina, markkinan leveys on heikentynyt, AI-huuma keskittää tuotot harvoihin jättiyhtiöihin.

Samaan aikaan monet osakkeet lojuvat jopa tarjouksessa. Tämä tietysti olettaen, ettei niiden talous ole reippaasti heikentymässä.

Vaikkapa Pörssihaukkaan kohta jonosta nouseva SaaS-sektorin nestori ja osinkokuninkaalliseksi hiljan kruunattu ADP ei ole madellut näin halpana yli kymmeneen vuoteen. Ja ilman tolkullista syytä.

Pepsin P/E vain nippa päälle 20 asettuu sen historian tarjouslaariin. Kuluttajien apatia ja Persianlahden sodan inflatoriset vaikutukset rassannevat bisnestä jonkin verran, mutta defensiivisten ykkösiin nestori silti kuuluu.

Näille ei ole vaikea tyrkyttää osta-leimaa. Kurssit voivat keikkua ilkeästi, mutta liiketoiminnan vakaus ja osakkeen arvostus tekevät kombosta kyllä houkuttelevan tulevaisuuteen katsoen.

Nämäkin detaljit kuvaavat, että kyllä markkina pelkoa ja ahdistusta tulvii. Se ei vain kohdistu kaikkiin yhtiöihin, vaikka perinteiset turvasamatkin sen kohteeksi joutuvat.

Työmarkkina yllätti voimallaan

Spekulaatiivisen ja sekoilevan markkinan oireita ei todellakaan puutu, kuten BofA myös puntaroi. Korkotason nousu on yhä ilmeinen ja isokin riski riippuen tietysti sen kehityksestä.

Kuukauden takainen ryntäys taittui, mikä ei tarkoita riesan kadonneen. Eivät kurssit samaan suuntaan tauotta koskaan liiku, varsinkaan korot ilman todella radikaaleja reaalimaailman tapahtumia.

Sellaisia ei juuri nyt näy, koska Persianlahden sota on tiedossa, joskin mielestäni edelleen liiallisen optimismin ympäröimänä. Se kuten muutama muukin painava tekijä puoltaa inflaation kiihtymistä, sen helpottamista ei tässä kohtaa oikein mikään.

Yhdysvaltain toukokuun työllisyysraporttikin ylitti odotukset selvästi. Toukokuussa luotiin 172 000 uutta työpaikkaa, konsensusennuste oli 80 000.

Tosin työmarkkinan kehitys voi osoittautua hetkelliseksi. Kesäsesonki ja jalkapallon MM-kisat toivat vapaa-aikaan ja ravintoloihin 70 000 työpaikkaa.

Työttömyys pysyi ennakoidusti 4,3 prosentissa, matalana edelleen. Samaan aikaan työvoiman tarjonta supistuu, joten Fedille riittää painetta koronnostoihin.

Terveydenhuolto ja rakentaminen kasvoivat myös, ainakaan jälkimmäistä korkojen nousu ei todellakaan buustaisi. Ja vähittäiskauppa, informaatio ja rahoitus menettivät työpaikkoja.

Sekalaista kuvaa siis. Mutta toistaiseksi odotukset koronnnostoille ovat aika vahvat, varsinkin kun Persianlahdella ratkaisua ei edes vilahda omiin silmiini.

2021? Osittain, pääosin ei

Tilanne tuo mieleen 2021 lopun, joskin selkein eroinkin. Tuolloin nollakorot ruokkivat lähes kaikkea, seassa nousivat SPACit, kannabisosakkeet, sähköautot, meemiosakkeet, kryptot, tappiolliset SaaS-yhtiöt, uusiutuva energia.

Piensijoittajat ryntäsivät apajille usein olemattomalla kokemuksella ja somessa toisiaan kannustaen. Koko riskikäyrä paisui yhtä aikaa keskuspankkien elvytyksen turvin.

2021 oli vaikea löytää halpoja osakkeita mistään, kuten tuolloin toistuvasti tuskailin. Ja uskomatonta kyllä, monet laatuosakkeet ovat pysyneet yhä tuolloisen kurssipiikkinsä alla jopa reilusti!

Nyt spekulaatio keskittyy kapeaan kattaukseen, toisaalta kohtuuhintaan löytyy yhä tavaraa. Siksi tilanne muistuttaa ehkä enemmän vuotta 1999 kuin vuotta 2021: markkinassa on erittäin kuuma ydinalue, sen ympärillä paljon normaalisti hinnoiteltuja osakkeita.

Toinen ero on korkotaso. Vuonna 2021 riskitön korko oli käytännössä nolla, nyt Yhdysvaltain 10-vuotinen korko on edelleen liki viittä prosenttia.

Vaihtoehtoiskustannus on aivan eri luokkaa kuin viisi vuotta sitten. Eikä halpa raha tulvi markkinoilla.

Rotaatio vai ei – vastaus kyllä

Ainakin yhteen kysymykseen saimmekin jo jonkin verran vastausta. AI- ja puolijohdesektorin notkahdus ei ajanut rahaa käteiseksi tai valtionlainoihin.

Sitä virtasi pankkeihin, vakuutusyhtiöihin, teollisuuteen, REITeihin, energiaan ja moniin muihin pitkään alisuoriutuneisiin sektoreihin. Ja nekin, joiden kurssi ei noussut, selvisivät usein vähäisellä niiauksella.

Se on täysin eri ilmiö kuin esimerkiksi keväällä 2022. Silloin lähes kaikki putosi yhtä aikaa.

Nyt markkina vaikuttaa toimivan kuten pitääkin järkiperäisesti. Jos AI-suosikit kirkuvat kalleuttaan niin ainakin osa pääomasta etsii vaihtoehtoja.

Ja vaihtoehtoja todella löytyy. Monessa tapauksessa sijoittaja saa edelleen 5–10 % kassavirtaa tai osinkotuottoa odottaessaan.

Vaikkapa AGNC kilkuttaa nykykyrssilla 14% osinkoa. Ei toki riskitön lappu vaihtelevassa korkoympäristössä, mutta asuntolainojen kalleus tuo sille etunsakin.

Toki aidoissa paniikeissa ensimmäinen reaktio on lähes aina ”myy kaikki”. VIX ampuu ylös ja korrelaatiot lähestyvät yhtä. Silloin myös halvat osakkeet kärsivät.

Mutta jos kyse on vain siitä, että markkina alkaa vähitellen kyseenalaistaa AI-sektorin tuottoja ja 50–100 P/E-kertoimia, järkevin lopputulos on rotaatio eikä romahdus.

Huumat tulevat ja menevät

Markkinoiden huumaantuminen on ajaton ja alati toistuva ilmiö. Lähihistoria tarjoaa siitä makean esimerkin vaikkapa harvinaisten maametallien eli REE:n buumista ja sen lopahduksesta, josta Leevin kaksiosaisen jutun avaus toisena artikkelina.

Buumit ja niiden puhkeaminen kuuluvat talouden ja sijoittamisen arkeen, etenkin jälkimmäisen. Sijoittajien palava into äkkirikastua milloin minkä trendin perässä toistuu ja toistuu taatusti maailman tappiin.

2021 somesijoittajat lanseerasivat meemiosakkeiden riskeistä piittaamattomaan sijoittamiseen käsitteen YOLO – you live only once eli elät vain kerran. Se istuu minkä tahansa aikakauden hypesijoittamiseen.

Tekoäly ei sinänsä ole millään muotoa kupla, siitä noussut kohu hyvinkin. Aiheesta lisää vielä tällä viikolla.

Ostosuosituksiin ei juuri muutoksia tullut, osa osakkeista sitä liki jo liippaa, vaikkapa äsken perattu Lowe´s ja sen verrokki Tractor Supply. Molemmat jo todella halpoja, liiketoiminta ei toki parhaassa hapessaan.

Mutta nekin kuvaavat, ettei punaisia lippuja ainakaan hinnoittelun puolesta tarvitse joka suuntaan heiluttaa, päinvastoin. Etenkin tukevaa osinkovirtaa kaipaavalle tavarasta ei tule pula, mikä merkataan AI-huumaan myönteiseksi sivuvaikutukseksi.

Markkinakatsauksia tulee tavallista useammin, koska osaririntamalta pahimmat kiireet jäivät. Myös muuta materiaalia tietenkin, kesä on vaisua sesonkia taloudessa laajasti ottaen, mutta monilla aikaa lueskella työpaineen hellittäessä.

---