Muutamia uutisia aiheesta – ei siksi, että suosittelisin autobuumiin loikkaamaan mukaan, vaan kasvavina esimerkkeinä kokonaisen teollisuudenalan murroksesta ja samalla sijoitusbuumista. Vastaavaa täytyy hakea vuosituhannen vaihteen teknobuumista.
Sähköautoyhtiöitä tulee pörssiin nyt liki viikottain. Tuorein on Nyseen listautuva kiinalainen Xpeng, joka on saanut satoja miljoonia rahoitusta sikäläiseltä nettikauppajätiltä Alibabalta ja rikkaiden arabimaiden suurrahastoilta. (lisää…)
Rahan olemus on nostanut kiistoja ties kuinka kauan, mutta ainakin modernien valtioiden luovuttua kultakannasta aihe on pysynyt pinnalla. Rahan ymmärtäminen onkin tärkeää sijoittajalle, koska väärin ymmärtäminen voi johtaa katastrofeihin.
Epäluulo valtioiden ylläpitämiä virallisia eli ns. fiat-valuuttoja kohtaan on johtanut jopa kilpailuun keinovaluuttojen muodossa. Niitä löytyy historiasta paljonkin, mutta vasta bitcoin on nostanut keinovaluutat yleisen kiinnostuksen ja sijoittajien ostovimman kohteeksi. (lisää…)
Rahaelvytyksen seurauksen pitäisi olla hallitsematon inflaatio, ainakin periaatteessa. Massiivisesta elvytyksestä on paljonkin tuoretta kokemusta, viimeksi finanssikriisissä.
Se ei kiihdyttänyt inflaatiota ainakaan suurissa talouksissa. Euroalueella inflaatio pysyi liki koko vuosikymmenen alle keskuspankkien kahden prosentin tavoitteen, kuten jutun pääkuva kertoo.
Yksi koronakriisin ulottuvuuksista on sen mahdollinen ja ilmeinen vaikutus hintavakauteen. Sijoittajalle sen heittelyillä on merkitystä paljonkin, molempiin suuntiin. Niin voimakas inflaatio kuin deflaatio tekevät hallaa, joskin eri tavalla.
Tuoreet tiedot kertovat inflaation rysähtäneen alas, Yhdysvalloissa liki nollaan jo. Kun kysyntä katoaa, samoin tekevät hinnat.
Toisaalta kysynnän romahdus saattaa haihtua epidemian hilliintyessä. Inflaatio voi periaatteessa kiihtyä, kun elvytysraha tulvii talouteen. Ja varsinkin, jos samaan aikaan tuotantoketjut yhä pätkivät ja tuotteista syntyy pula. (lisää…)
Jäsenpalaute vinkkasi uutisen juuri esittelynsä loppuun saaneen halpavälittäjän De Giron omistajan vaihtumisesta. Yhtiön ostaa kokonaan samantyyppinen saksalainen Flatex. Kauppa, jota perustellaan synergiaeduilla, sinetöityy tällä tiedolla kuitenkin vasta ensi vuoden puolella.
Perustiedot Flatexista löytyvät Wikipediasta saksaksi. Yhtiö on jo parikymmentä vuotta vanha, kohtalaisen kokenut siis jo halpavälittäjäksi. (lisää…)
Korona on aiheuttanut syvän taantuman, jonka syvyyttä ja kestoa ei kukaan vielä tiedä. Kvartaalitasolla koko maailman bruttokansantuote sukeltaa useita prosentteja. Vuositason vaikutus on arvoitus, ja se riippuu monesta tekijästä.
Alankomaalaisen Groeningenin yliopiston tutkimuksen mukaan liki kymmenen prosentin pudotukset bruttokansantuotteesa ovat vuositasolla harvinaisia. Näin etenkin modernina aikana kehittyneissä talouksissa. Elpymiseen vaikuttavat oleellisesti taloudelliset olosuhteet.
Yhdysvaltojen keskuspankki Fed toimii kuten jo finanssikriisissä, joskin se kasvattaa arsenaalia tuolloisesta. Fed sitoutui maanantaina tekemään käytännössä kaiken tarvittavan estääkseen taloutta romahtamasta.
Jo valmiiksi valtava elvytyspaketti laajeni yhä. Fed ostaa yritysten, valtion ja kuntien sekä muiden yhteisöjen liikkeeseen laskemia lainoja – kaikkea mahdollista opinto- ja kulutusluotoista alkaen.
Ylärajaa operaatiolla ei ole. Näin kiivasta ja nopeaa ei reagointi ei ollut edes 2008. (lisää…)
On vaikea tietää, kumpi on lopulta vakavampi isku taloudelle, finanssi- vai koronakriisi. Lyhyellä tähtäimellä ilmeisesti korona, niin syvät ja laajat poikkeusolot se on polkaissut.
Heikosti valmistautunut Italia muistuttaa jo sotatannerta. Yhdysvallat ei ole kokenut vastaavaa edes maailmansodissa, koska taistelut eivät ole koskaan ulottuneet itse Amerikan mantereeseen.
Talousvaikutukset riippuvat monesta tekijästä. Keskeistä on, kuinka nopeasti epidemia asettuu ja poikkeusolot päättyvät.
Kiinassa pahin vaihe saatiin kuriin muutamassa viikossa. Italiassakin raportoitiin ensimmäinen päivä, kun uusia tartuntoja ja kuolemia tuli edellistä vähemmän.
Jokainen talouskriisi on omanlaisensa. Mutta kaikista löytyy myös yhtäläisyyksiä. Vaikka koronakriisille ja sen polkaisemalle poikkeustilalle ei ole vastaavaa ennakkotapausta, muistuttaa kriisi eräin osin finanssikriisiä 2008-2009.
Merkittäviä erojakin toki on myös taloudellisesti. Silti finanssikriisi käy epäilemättä parhaasta kartasta, kun hahmottaa koronakriisin tulevaisuutta.
Finanssikriisi lähti liikkeelle Yhdysvaltojen subrime-luotoista eli surutta jokaiselle kynnelle kykenevälle jaetuista lainoista. Ne kohdistuivat etenkin asuntoihin, mutta muuhunkin, kuten luottokortteihin.
Subrimen päätön ajatus oli, että etenkään asuntojen luotottamiseen ei liity riskiä kenenkään kohdalla, koska asuntojen hintojen loputon nousu kattaa kaiken. Lainoista tehtiin valtavia paketteja, joita myytiin ympäri maailmaa – ja ne kelpasivat hyvin.
(lisää…)
Euroopan keskuspankin johtaja Christine Lagarde varoittaa finanssikriisin kaltaisesta shokista, elleivät Euroopan hallitukset toimi tomerasti koronaepidemian katkaisemiseksi. Italiassahan on julistettu poikkeuksellinen liikkumiskielto samaan tapaan kuin teki Kiina, jossa epidemia onkin jo laantumassa.
Huomenna kokoustava EKP on Lagarden sanojen mukaan jo valmis hätätoimiin, jotka takaavat rahamarkkinoiden sujuvan toiminnan. Luultavasti paketti sisältää kriisihintaista rahoitusta pankeille, ja muita talouden jäätymisen ehkäiseviä toimia.
Britannian keskuspankki ilmoitti juuri tällaisesta paketista. Vastaavia keskuspankit loivat finanssikriisissä. (lisää…)