Osakesalkun ihannehajautus: Osa 5
Sorppa, virheitä tulee jopa minulle – siksi hajautan
Kapean hajautuksen hyveen harha perustuu sijoittajan kykyjen yliarviointiin. Ja tarkoitan sijoittajia kollektiivina, josta ei ole poikkeuksia kuin valtavalla tuurilla – toki jotkut lotossakin voittavat.
Kapea hajatus edellyttää, että sijoittaja pystyy riittävästi yhtiöihin paneutumalla karsimaan tähtitusinaansa vain kaikkein laadukkaimmat kohteet. Ne, jotka takaavat sekä matalan riskin että korkean tuoton.
Saman logiikan mukaan etenkään piensijoittajalla ei ole aikaa kahlata ja seurata liian suurta määrää yhtiöitä, koska seuranta vaatii niin paljon resursseja. On hinkattava jatkuvasti suurennuslasi kourassa raportteja, uutisia ja markkinoita. Tehtävä toistuvia analyyseja ja reagoitava ajoissa.
Saattaahan se hyvältä ja oikealta kuulostaa. Mutta mitä kapeammin hajautat, sen enemmän joudut puntaroimaan riskejä ja epäonnistumisen mahdollisuutta. Ja sen työläämmäksi sijoittaminen muuttuu – koska virheisiin ei ole varaa. (lisää…)
Osakesalkun ihannehajautus: Osa 4
Kapea hajautus tuottaa paljon päänvaivaa – toisin kuin usein väitetään.
Leveää hajautusta puolustaa myös riskinhallinnan maantieteellis-poliittinen ulottuvuus. Jokaiseen maahan ja markkina-alueeseen kohdistuu erilaisia riskejä, jotka yleensä ovat luonteeltaan erityisesti poliittisia. Olemme saaneet tästä viime vuosina rutkasti kokemusta brexitin, kauppasotien, monen laidan jytkyvaalien, muun poliittisen sekasorron ja jopa luonnonkatastrofien muodossa.
Vaikka teollisuusmaat ovat yleensä matalariskisiä sijoitusympäristöjä, voivat jo lainsäätäjät ja oikeusjärjestelmä järjestää ikäviä yllätyksiä. Trumpin kauppasodat ovat tästä tuore mittava esimerkki, Venäjä pakotteineen toinen.
Yksittäinen yhtiö voi joutua jo erilaisten myyntirajoitusten, korvauspäätösten ja muiden toimintaehtojen muutosten vuoksi vaikeuksiin. Lääkeyhtiöiden kohdalla se on jopa arkea. Merkittävä lääke on vedettävä viranomaisten päätöksen vuoksi markkinoilta, ja perään saattavat paukahtaa rankat korvaukset. (lisää…)
Talousennusteet kohentuvat, hurraa!?
Sääennusteet ovat talousennusteita paljon luotettavampia
Osuuspankin mukaan pelot Suomen talouden voimakkaasta jarrutuksesta globaalin suhdanteen elimellisenä osana ovat pehmentyneet. Kauppalehden uutisessa OP:n ekonomistit arvioivat maailmantalouden junnaavan yhä vaisussa suhdanteessa, mutta riskikuva on kuitenkin kirkastunut monestakin syystä, tärkeimpinä kovan brexitin pienentynyt todennäköisyys ja kauppasodan laajentumisen väistyminen.
Ennuste ensi vuodelle on silti vaimea, vaikka maailmantalouden odotetaan kasvavan ensi vuonna 2,9 prosenttia. Se olisi hitainta tahtia sitten 2009 finanssikriisin.
Julkaistussa virallisessa makrodatassa on kaksi keskeistä ongelmaa. Raportit katsovat menneeseen, joka on jo ajat sitten hinnoiteltu markkinoilla. Toiseksi, menneen datan pohjalta on vaikea ellei mahdoton tehdä kovinkaan perusteltuja odotuksia tulevasta kehityksestä talouden hyppelehtivän luonteen vuoksi.
Ennusteissa on pohjimmiltaan sama ongelma. Ne katsovat kyllä tulevaisuuteen, mutta toteutuneiden tapahtumien ja tietojen pohjalta. Sikäli ne ovat taakse jääneen makrodatan heijastumia. (lisää…)
Osakesalkun ihannehajautus: osa 3
Boeing on klassinen tapaus laatuyhtiön täysin puskista tulleesta kriisistä
Laaja hajautus tuo toki mukanaan enemmän potentiaalisia kielteisiä yllätyksiä. Mutta kokemukseni on, että monia kymmeniä tarkasti valittuja yhtiöitä sisältävässä salkussa miinojen suhteellinen määrä jää kapeaksi ja kokonaisuutta vaarantamattomaksi.
Kun pettymys tulee vastaan muodossa tai toisessa, voit miettiä suhtautumistasi siihen kaikessa rauhassa. Kun kyse on vain muutamista prosenteista koko salkkusi varallisuudesta, paine ei ole kova, eikä mahdollinen virheliike tuhoisa.
Pettymyksiä tulee, siihen on varauduttava. Mutta suhde jää siedettäväksi, kun monet onnistuneet valinnat niitä kompensoivat. (lisää…)
Saksa vältti taantuman – kuinka reagoida?
Kuluttajat osaltaan kampesivat Saksan talouden rima täristen plussalle
Bloombergin välittämän tiedon mukaan Saksa vältti kuin välttikin kovasti spekuloidun taantuman, joskin rima ankarasti täristen. Kolmannella kvartaalilla Euroopan talousmahti ja kasvun perinteinen moottori sai bkt:nsa nousemaan 0,1 prosenttia. Plussalle jäämisestä vastasivat etupäässä kuluttajat ja julkinen sektori investointeineen.
Tällaisia makrouutisia tavataan pitää sijoittajien kannalta tärkeinä; Pörssihaukan mielestä asia ei ole lainkaan niin. Talouskasvulla tai sen tukehtumisella on toki voimakas vaikutus yhtiöiden tilaan, varsinkin suhdanneherkkien, mutta uutiset eivät sijoittajaa hyödytä monestakaan syystä. (lisää…)
Osakesalkun ihannehajautus: Osa 2
Harva sijoittaja kävelee kapeasti hajautetun salkun nuoralla suupielet korvissa
Laajan hajautuksen tarpeen perustelee ensinnäkin se tosiasia, että yksittäisille yhtiöille ja jopa valtioille voi tapahtua mitä vain. Viime vuosilta on ollut tarjolla mitä tyrmäävintä yllätystä: Volkswagenin huijausskandaali, pohjoismaisten pankkien rahanpesuskandaalit, Nokian Renkaiden testiskandaali, lääkeyhtiöiden vahingonkorvausoikeudenkäynnit, Boeingin koneiden rysähtely tantereeseen, Nokian häpeämätön vaikeuksiensa piilottelu…
Listaa voi jatkaa loputtomiin varsinkin pienissä yhtiöissä. Vaikkapa rakennusyhtiö Lehdon syöksy on tullut omistajille järkytyksenä, vaikka yhtiö on vain sortunut klassiseen vauhtisokeuteen. Se toimi tuoreella konseptilla, kovalla velkavivulla ja liialla riskillä laajentumishimossaan, ja jätti huomiotta suhdanteiden äkkikäännökset. Vastaavia tapauksia on sijoitushistoria pullollaan. (lisää…)
Kannattaako haalia potentiaalisia yritysoston kohteita?
Yrityskaupat voivat tuoda pikavoittoja, mutta asia ei ole yksipiippuinen.
Helsingin pörssistä on ostettu pois nyt tiheään tahtiin yhtiöitä, tuoreimman tarjouksen sai rakennuskonevuokraaja Cramo. Matalasuhdanteessa yrityskaupat yleistyvät, koska pörssiyhtiöitä on mahdollista saada halvalla, toisin kuin suhdanteen huipulla korkeiden markkina-arvojen aikaan.
Ja halpaahan yhä monin osin on, varsinkin sykliset laahaavat suurelta osin pohjamudissa. Isot fiksut rahakkaat yhtiöt hyödyntävät tilaisuutta.
Piensijoittajan kannalta yrityskaupat ovat kaksipiippuinen juttu, ja tarkoitan tässä tapauksessa oston kohteeksi päätyvää omaa yhtiötä. Yleensä sitä pidetään lottovoittona, koska tarjouksiin sisältyy preemio eli ostohinta ylittää selvästi osakkeen kyseisen hetken pörssinoteerauksen. Pikavoitto on siis tarjolla.
Tästä syystä monet lehdet, kuten Kauppalehti, listaa innokkaasti potentiaalisia yritysostojen kohteita. Mutta kokonaisuutena tilanne on mutkikkaampi.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Osakesalkun ihannehajautus: Osa 1
Yhtiöt voivat hajota kuin kananmunat
Osakesijoittamisessa on kahta riskiä: yhtiö- ja markkinariski. Ensin mainittu tarkoittaa väärien yhtiöiden poimintaa omistukseensa. Valinta osoittautuu ennakoitua kehnommaksi, pahimmassa tapauksessa konkurssiin asti eli koko sijoituksen menettämiseen.
Miedommassa tapauksessa yhtiö kehittyy alle odotusten, jolloin sijoituskin tuottaa huonosti, aiheuttaen mahdollisesti pysyvän tai ainakin hyvin pitkäaikaisen tappion. Siihen voi syynä olla yhtiön heikkouden ohella osakkeen liian korkea hankintahinta. Hyväkin yhtiö on kehno sijoitus, jos siitä erehtyy maksamaan liikaa. (lisää…)
Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: Osa 5
Tuhti osinkosalkku takaa ajan mittaan taloudellisesti huolettoman elämän.
Osinkosarja pääsi hiukan katkeamaan osarirumban vuoksi, mutta jatketaan lopulta.
Osingolla on monia ulottuvuuksia sijoittamisessa, mutta pitkäjänteiselle sijoittajalle se takaa viimekätisen tulovirran salkun kurssikehityksestä riippumatta. Osinko toimii niin säästövaiheessa kuin sijoittamisen loppuvaiheessa eli haettaessa salkusta rahaa kulutukseen – joka on sijoittamisen lopullinen päämäärä.
Osakkeista saa tuottoa vain kahdella tavalla: myymällä sijoituksiaan tai osingoilla. Huomattava osa sijoittajista ja heitä opastavista analyytikoista keskittyy osakekurssin kehitykseen, jonka merkitys realisoituu osaketta myytäessä. Silloin tulovirtaa tavoitellaan lähtökohtaisesti myyntivoitoista.
Mutta miksi myydä osake, jos se on todella hyvä? Ei maajussikaan myy parhaita lypsäviä lehmiään. Mutta toki osakkeen myymisen on keskityttävä, jos se ei tarjoa muuta tulovirtaa – siis osinkoa. (lisää…)
Päivän tulossatoa
Lukkotehdas Assa Abloy on Latourin salkun isoin siivu.
Sijoitusyhtiöiden tulosraporttien lukeminen on hiukan oma taiteenlajinsa, kuten erittelin Investorin osarin yhteydessä. Sama pätee Latouriin. Ne ovat ikään kuin rahastoja, joissa on vielä usein kahdenlaista yritysomaisuutta: pörssiyhtiöitä ja listaamattomia.
Ja kun yhtiöitä on suuri joukko, ja niistäkin ainakin osa koostuu vielä useista yksiköistä tai tytäryhtiöistä, vertailulukujen tarkastelu on aika mutkikasta. Sen vuoksi sijoitusyhtiöiden osarit eivät sisällä samanlaisia tulosraportteja kuin yleensä, vaan lukuja tarkastellaan omissa osioissaan.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
