Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: Osa 3

Arkinen kauppa on mielikuvia parempi sijoituskohde

Korkoa korolle -tekijä on hektisessä ja kurssikehitykseen keskittyvässä sijoituskulttuurissa ylenkatsottu vipuvarsi, jonka ansiosta äkkiä vilkaistuna vaatimattomat tai ainakin keskinkertaiset sijoituskohteet paljastuvat loistaviksi. Se kuitenkin edellyttää riittävää aikaperspektiiviä ja rahtusen yksinkertaista matematiikkaa.

Korkoa korolle -tekijä toimii parhaiten joko osinkoaan vauhdikkaasti nostavissa tai lähtötasoltaan korkeaa osinkoa maksavissa yhtiöissä. Ihanneosakkeessa ne yhdistyvät. Sellaisten löytäminen on harvinaista, mutta hyvin arkinenkin yhtiö voi tuottaa mehukkaan tuoton, jos siinä on riittävästi molempia elementtejä.

Tällainen on esimerkiksi suomalaisille läpeensä tuttu Kesko. Paljon parempiakin on arvosijoittaja voinut löytää Suomenkin pörssistä, saati isommilta vesiltä. Kesko on kuitenkin sikäli mainio mallikappale, että perinteinen ja hiukan ailahtelevasti menestyvä kauppakonserni tuskin herättää mielikuvaa mainiosta sijoituskohteesta – vakaasta ehkä, mutta luultavasti tylsästä ja keskinkertaisesta.

Mutta näinkin epäseksikäs ja kasvuluvuiltaan huomaamaton yhtiö voi tuottaa kärsivälliselle sijoittajalle ällistyttävän hyvin. Ja varsinkin nyt, kun osakesäästötili tarjoaa piensijoittajalle mahdollisuuden sijoittaa osingot uudelleen ilman väliveroa eli maksimoida korkoa korolle- tekijän vipuvaikutus.

Osakekurssi hämää

Kesko tuo mieleen tuulitakkikansan lähiömarketin jonossa, jotain sensuuntaista Keskon omistaminenkin. Arkisella kaupalla on aika vähän tekemistä vauhdilla kehittyvän teknologian ja globaalien markkinoiden kanssa, ja niitä on tapana pitää hyvän sijoituksen reunaehtoina.

Keskokin on tänää kansainvälinen toimija. Ei se silti lähialueita kauemmas ole tähynnyt. Ja pääpaino on edelleen Suomessa.

Lattealta kohteeltahan Kesko äkkipäätä vilkaistuna näyttää. Osakekurssi pyöri jo parikymmentä vuotta sitten 15 euron tuntumassa, joten nykyiseen vajaan 60 euron päällä olevaan kurssiin nähden hinta on alle nelinkertaistunut.

Keskon kurssikehitys ei kisko jalkoja alta

Ei huonostikaan, mutta kasvuhakuisen sijoittajan silmin laihaa, kun vertaa moneen pärjänneeseen kasvuyhtiöön – jotka jättävät osingot maksamatta ja sijoittavat kaiken tuloksensa kasvuun.

Keskon kasvuluvut eivät häikäisekään, kaukana siitä. Parikymmentä vuotta sitten yhtiön liikevaihto oli euroiksi muutettuna noin kuusi miljardia ja osakekohtainen tulos euron kieppeillä. Kymmenen vuotta myöhemmin liikevaihto oli vajaat kymmenen miljardia ja tulos parin euron nurkilla. Ok – muttei enempää kasvun näkökulmasta.

Tänä päivänä kasvu kehittyy vielä hitaammin. Liikevaihto on kivunnut hitusen kymmenen miljardin päälle. Osakekohtainen tulos nousi jo 2017 reilusti päälle kahden euron, mutta notkahti taas 2018 selvästi kahden euron alle.

Liikevaihdon ja tuloksen kasvu ei päätä huimaa

Aika vaatimatonta ottaen huomioon, että jo huippusuhdanteessa 2007 osakekohtainen tulos oli melko tarkkaan saman kuin 2017 eli tasan kymmenen vuotta aiemmin. Ja siihen Kesko ylsi pienemmällä liikevaihdolla.

Kehitys näyttää suorastaan surkealta yli kymmenen vuoden takaa katsottuna

Vasta osinko antaa kunnon kuvan

Kesko on kuitenkin jakanut säntillisesti osinkoa – hiukan heilahdellen kasvavaa, mutta osakekurssiin nähden enimmäkseen muhkeaa, noin neljän viiden prosentin luokkaa, joskus rutkasti ylikin. Osakkeen hinta on pysynyt enimmäkseen maltillisena, ajoittain hyvin edullisena.

Ja osinko on kasvanut pitkällä aikavälillä varsin hyvin ottaen huomioon hyvän reaalisen osinkotuoton. Kymmenen vuotta sitten osinko pyöri euron nurkilla, nyt jo reilusti päälle kahden.

Se on tyypillistä kaupan alan osakkeille. Osinkotuotto on korkea, koska pääoma tuottaa hyvin, ja kasvunäkymien puutteen vuoksi kurssit eivät yleensä ylikuumene suhteessa osinkoon.

Osingonjakosuhde on ajoittain yli sata prosenttia, mutta vahvakassainen yhtiö kestää sen. Heikompinakin aikoina liiketoiminta on kannattavaa, hyvinä aikoina erityisesti.

Vaatimattomasta kasvusta huolimatta pitkäjänteiselle sijoittajalle Kesko on ollut hunajapurkki, kun sitä on ostanut sopivaan hintaan, pitänyt riittävän kauan ja hyödyntänyt korkoa korolle -tekijää. Kärsivällisyyttä se on vaatinut, mutta ilman sitä ei sijoittaja pärjääkään.

Lamakaan ei ollut lopulta niin surkeaa aikaa

Nyt Keskoa valitettavasti vaivaa jonkin asteen ylihinnoittelu. Se johtuu aika selvästi matalasuhdanteesta – defensiiviset yhtiöt, joihin kauppa kuuluu, vetävät sijoittajia. Osinkotuoton pudottua alle neljän prosentin Kesko ei ole juuri nyt houkutteleva, varsinkin kun hyvistä osinkokoneista ei sinänsä ole pula. Mutta eiköhän se taas jossain kohtaa halpene.

Oleellista kuitenkin on ymmärtää pitkän aikavälin tuotto. Keskon osake maksoi reilut 30 vuotta sitten 1987 nykyrahassa 3,50 euroa. Tuhat osaketta kustansi 3500 euroa. Se oli tuolloin muhkea summa, muttei todellakaan omaisuus. Summa vastasi osapuilleen kymmenesosaa tamperelaisesta peruskaksiosta.

Keskon osinko on jonkun verran heitellyt matkan varrella, mutta keskimäärin osinkotuotto pysynyt vakaana, koska osingon laskiessa niin on tehnyt myös osakekurssi. Osinkojen uudelleen sijoittaminen on siten ollut aina suhteellisesti jokseenkin yhtä kannattavaa.

Väliin on mahtunut rajuja taantumia, etenkin 90-luvun lama. Keskon oli silloin leikattava osinkoaan, joskaan ei dramaattisesti. Koska osakekurssikin putosi alas, korkoa korolle -tekijä toimi lamassakin tehokkaasti.

Korkoa korolle nostaa osakkeiden määrää tehokkaasti

Tästä syystä osinkosijoittaja ei tuskailekaan osakkeiden alennusmyyntejä, vaikka ne sulattavat jo ostettujen osakkeiden markkina-arvoa. Osinkojen uudelleen sijoittamisen kannalta on aina parasta, että osakkeet ovat mahdollisimman halpoja. Sen kurssikeskeiset sijoittajat unohtavat tyystin.

Jos Keskon korkean osingon olisi sijoittanut uudestaan joka vuosi kohtalaisen sopivaan aikaan, olisi jo kymmenen vuoden kuluttua alkuperäinen osakeluku kasvanut 40 prosenttia. Potti olisi tuolloin 1400 osaketta.

Kesko maksoi 1998 jo 0,67 euroa osinkoa osakkeelle, joten osinkosumma olisi tuolloin ollut jo hiukan vajaat tuhat euroa, alkuperäiseen sijoitussummaan nähden lähes 30 prosenttia. Aikaa oli kulunut vasta kymmenen vuotta.

Ja sama tahti on jatkunut, koska Keskon osingon ja kurssihistorian suhde on sen verran vakaa. Tänään salkun osakeluku olisi noin kolmenkertainen.

Osinkoveron vaikutusta ei ole laskelmassa, mutta kyse onkin mallista, jonka nyt osakesäästötili mahdollistaa sijoitusinstituutioiden ohella piensijoittajalle. Väliveroa ei tarvitse maksaa.

Juttusarja sisältää osat yksi, kaksi, kolme, neljä ja viisi.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta.


Vastaa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2025 © Pörssihaukka