Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: Osa 2

Hyvällä yhtiöllä jää investointien jälkeen kakkua omistajillekin.

Jotkut sijoitusviisaat vähättelevät osingon  merkitystä, tai pitävät sitä jopa huonona signaalina. He janoavat voimakasta kasvua, joka ei tee osinkoa järkeväksi omistajan kannalta. Kaikki yhtiön kassavirta kannattaa investoida, koska se tuottaa siten parhaiten.

Teoriassa näin on. Mutta harva vähänkään vanhempi yhtiö on kasvanut pitkään keskimääräistä nopeammin jättämällä osingot maksamatta. Suhteellisen nuoret yhtiöt vielä voivat niin tehdä.

Ennen pitkää vahvaa kassavirtaa kehräävän yhtiön on vaikea löytää niin tehokkaita investointikohteita, että niihin kannattaisi upottaa jokainen lantti. Siinä vaiheessa tuloksesta on riitettävä niin osinkoon kuin investointeihin. Se ei ole paha asia omistajan kannalta.

Parhaat yhtiöt nostavat tasaisen varmasti osinkoaan. Osinko voi kasvaa vain, jos yhtiön liikevaihto kasvaa, kannattavuus on kunnossa ja velkaantuneisuus hallinnassa.

Kasvuyhtiöistäkin tulee osinkoyhtiöitä

Vahva osinkohistoria on itsessään todiste tuosta kaikesta, vaikkei tietysti automaattisesti takaa niin jatkuvan. Todennäköisyys on kuitenkin suuri.

Kasvuyhtiöistäkin tulee aikanaan osinkoyhtiöitä – jos ne ovat laadukkaita. Markkina-arvoltaan suurimmat yhtiöt Microsoft ja Apple ovat tänä päivänä tunnollisia osingonmaksajia. Ne ovat olleet kovan kasvun yhtiöitä, ja saattavat olla jatkossakin. Mutta hyvän yhtiön tapaan ne myös maksavat osinkoa.

Applen osinkohistoria on vielä lyhyt, mutta reippaasti kasvava. Rahaa riittää jo omistajillekin, ja se on vain hyvä merkki, joskin osinkotuotto vielä matala.

Microsoft on mallikappale nyt jo pitkän aikavälin kasvuyhtiöstä, joka on samalla erittäin laadukas osingon nostaja. 1975 perustettu yhtiö aloitti säännöllisen osingonmaksun 2003. Lähtötaso oli matala, mutta tuon jälkeen osinko onkin 50-kertaistunut.

Microsoft täyttää kaikki laadukkaan sijoituksen kriteerit – valitettavasti osake on vain nyt hintava, mikä näkyy vaatimattomana reaalisena osinkotuottona.

Korkea osingonjakosuhde voi olla paras merkki

Jotkut sijoitusviisaat varoittavat korkeasta osingonjakosuhteesta puhuen osinkoansasta. On toki vaarallista, jos yhtiö jakaa osinkoina liian suuren osan tuloksestaan. Ei se kyllä tavallista ole.

Ja varoitus pätee vain, jos yhtiön kasvu tai ylipäätään liiketoimintojen säällinen ylläpito vaatisi reippaita investointeja, eikä pitkän aikavälin kannattavuus ole riittävä. Silloin yltiöpäinen osinkopolitiikka vaarantaa yhtiön kassan.

Korkea osingonjakosuhde voi toki kertoa ideoiden ja kasvunäkymien puutteesta, joka ennen pitkää nakertaa osingonmaksukykyä. Kovaosinkoiset yhtiöt harvoin ovat kasvukoneita, likikään sellaista. Mutta se ei ole vielä vaarallista.

Ja korkea osingonjakosuhde voi viitata myös sijoittajan ihanneyhtiöön: sellaiseen, joka tarvitsee niukasti investointeja, mutta luo silti mukavaa kasvua ja tasaisesti nousevaa osinkoa. Tällainen korkean pääoman tuoton yhtiö voi kasvattaa osinkoaan tehokkaasti näennäisesti vaatimattomallakin kasvulla.

Silti osakkeen hinnoittelu saattaa jäädä hyvinkin maltilliseksi. Sijoittajien enemmistö janoaa kovaa kasvua. Sitä tarjoavat osakkeet toki ovat vauhdikkaimpia nousijoita – niin kauan kuin kova kasvu vetää.

Korkoa korolle on tehokas mekanismi

Vahvaa kasvavaa osinkoa maksavat yhtiöt ovat usein kohtuuhintaisia, jos tuloskasvu ei ole vauhdikasta. Korkea osingonjakosuhde sinänsä jo viittaa siihen.

Mutta korkean kannattavuuden tuottama osinkovirta takaa silti hyvän sijoituksen. Se ei riipu osakekurssin kehityksestä. Itse asiassa alihinnoittelu on vain hyvästä korkoa korolle – tekijän vuoksi.

Se tarkoittaa osinkojen uudelleen sijoittamista. Korkoa korolle kasvattaa pääomaa tehokkaasti, mikäli lähtöosinko on korkea tai se nousee nopeasti.

Mekanismi ei saa ansaitsemaansa huomiota, koska se vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Se ei myöskään herätä samanlaisia tunteita kuin kurssien raketointi.

Kurssikehityksen liika tuijottaminen johtaa kuitenkin helposti harhaan. Jos yhtiö ei maksa osinkoa, on sen kasvettava todella vauhdikkaasti verrattuna hyvään osinkoyhtiöön perustellakseen siihen sijoittamisen. Ja yleensä kasvuyhtiöt ovat kalliita verrattuna hyviin osinkoyhtiöihin.

Sampo on mallitapaus

Korkoa korolle -tekijä on ainoa oikea tapa laskea sijoituksen tuotto. Vaikkapa Sampon osakekurssi matelee samalla tasolla kuin viisi vuotta sitten. Silti se on ollut tuolloin ostettuna hyvä sijoitus korkoa korolle -tekijän ansiosta.

Pääoma olisi kasvanut luokkaa 50 prosenttia, riippuen tietysti jonkin verran ostojen ajoituksen onnistumisesta, kaupankäyntikustannuksista ja mahdollisista verovähennyksistä. Laskelma muuttuu tietysti oleellisesti ruusuisemmaksi, mitä aiemmin osakkeet on ostanut.

Korkoa korolle -tekijän ansiosta Sampon tuotto kestää finanssikriisin pohjilta vertailun liki jokaisen kasvuyhtiön kanssa. Kurssikäyrää katsomalla se ei siltä näytä, vaikka toki Samponkin kurssi on markkinan pahimmasta montusta nelinkertaistunut. Kokonaistuotto on kuitenkin oleellisesti suurempi.

Sampon reaalinen osinkotuotto on nyt liki samaa tasoa kuin 2009 hinnalla, eli arvostus on taas kriisitasolla. Todella vakaalle yhtiölle se tarkoittaa loistavaa tuotto-odotusta, jos osinkovirta pysyy vähänkään aiemmassa kuosissa.

Sarja jatkuu hetken päästä. Aiemmat osat:

Osa 1

 


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2020 © Pörssihaukka