Viihdejournalismi ei sovellu sijoitusvihjeeksi

Huterat vihjeet ovat sijoittajalle kuin kehotus pelata lottoa

Kauppalehdessä on tänään sijoitusjuttu, jotka ovat valitettavan tyypillisiä talouslehdissä. Lyhyessä jutussa haastatellaan kolmea sijoitusyhtiön salkunhoitajaa, jotka luettelevat kymmenen yhtiötä muutaman sanan perustein, sekä pari sektoria yhtiöitä edes nimeämättä.

Jutun näkökulma on talouskasvun ja yritysten tuloskunnon oletettu hiipuminen, jonka vastalääkkeeksi salkunhoitajat antavat reseptiosakkeita. Niiden pitäisi kestää hankalatkin ajat.

Juttu sisältää niin paljon heikkouksia, että kokemattoman sijoittajan puolesta en voi olla suutahtamatta.

Sijoitusvihjeet pitäisi perustella aina huolella kaikista keskeisistä näkökulmista. Onko kyse pitkäaikaisesta sijoituksesta vai tietyn aikajänteeseen pelipaperista? Mitkä ovat osakkeen riskit? Kuinka mielekkäästi osake on hinnoiteltu? Onko tavoitteena kurssivoitto vai osinkovirta? Jos kurssivoitto, koska kannattaa myydä?

Laskumarkkina otetaan itsestään selvänä

Jutun lähtökohta sinänsä on aivan hyvä, mutta sisältö lähinnä pumpulia, vaarallistakin sellaista. Ensinnäkin juttu ottaa itsestään selvänä laskusuhdanteen ja -markkinan jatkumisen, vaikka siitä ei voi olla varmuutta. Päinvastoin Pörssihaukan suhdannekuva on varsin toinen jo – alkaa olla syklisten aika.

Jutun alussa mainitut kasvavat pelot ovat epämääräisin mahdollinen suhdannearvion lähdeviite. Laskusuhdanteen ja laskumarkkinan eroakaan ei käsitellä mitenkään.

Yhtiöt on listattu yhtä epämääräisesti. Ensimmäisenä esiin nostettua Nordeaa perustellaan korkealla osingolla, vaikka yhtiön osinkopolitiikan uusi linjaus on vasta piakkoin edessä. Vaikka oletan itsekin sen pysyvän kohtalaisella tasolla, ei sitä varmaksi voi tietää kuin Nordean johto.

Muutaman yhtiön kohdalla perusteena on kohtuullinen hinta, muttei tarkempaa arviota siitä. Erikoisin on DNA:n suositus, kun yhtiön enemmistön myynti Telenorille on jumiuttanut osakekurssin ja sisältää myös ison kysymysmerkin yhtiön tulevaisuudesta itsenäisenä yhtiönä. Asiaa ei edes mainita.

Huhtamäessä mainitaan kuluttajavetoisuus suhdannepuskurina, Stora Ensossa alas poljettu hinta – siinä kaikki. Keskon ja Tokmannin perusteena on kaupan suhdannekestävyys, muttei sanaakaan osakkeiden hinnoittelusta.

Fortum kaikkea muuta kuin suhdannevapaa

eQ:n salkunhoitajan Dick Lundin lista on perusteluineen liki koominen. Hän toteaa, että ”sähkö- ja puhelinlaskut maksetaan, joten teleyhtiöiden ja Fortumin liiketoiminnassa ei kasvun hiipumisen pitäisi näkyä.”

Teleyhtiöt kyllä ovat varsin suhdannevapaita, mutta alaan viitataan ilman yhdenkään yhtiön nimeä, vaikka yhtiöt eivät ole Suomessakaan yhdestä puusta. Eikä sanaakaan hinnoitteluarvioista.

Teleyhtiöistä esimerkiksi Elisa on juuri nyt todella ylikuumentunut, kuten defensiiviset yhtiöt usein ovat matalasuhdanteessa. Jutun perusteella sekin istuu hyvien sijoitusten joukkoon puhtaasti alan luonteen takia.

Fortum taas on kaikkien energiayhtiöiden tapaan hyvinkin syklinen. Sähkön kulutus on prosessiteollisuutta pullistelevassa Suomessa vahvasti sidoksissa teollisuuden tilaan.

Fortum on ollut suhdanteiden ja omien ongelmienkin riepoteltavana vaikeina aikoina. Osakekurssin kehityksen kannalta Fortum onkin ollut suorastaan kurayhtiö yli vuosikymmenen.

Fortum on kaikkea muuta kuin suhdannevapaa yhtiö

Osinkokoneena se on toki ollut luotettava kaikkina aikoina, ja hyvä kohde sikäli oikeaan hintaan ostettuna. Mutta vihjaako juttu hyvään kurssi- vai osinkokehitykseen? Sitä tai mitään muutakaan oleellista ei parin sanan luonnehdinnasta löydy.

Kokematon voi haksahtaa löyhiin vihjeisiin

Tällaiset lonkalta viskellyt vihjeet ovat sijoitusvinkkaamisen nollatietoa tai miinusmerkkistä. Noin huterilla perusteilla on vaarallista tehdä yhtään sijoituspäätöstä.

Ei pidäkään, saattaa kuulua vastaus. Mutta miksi sitten tällaisia juttuja julkaistaan? Kokemattomat voivat todellakin sijoitella moisten löysien heittojen perusteella, kun niiden takana on arvovaltaisia asiantuntijoita ja media.

Ehkä tuollaisten juttujen tarkoitus on ohjata lukija perehtymään tarkemmin kyseisiin yhtiöihin?

Mutta kokeneet sijoittajat tuntevat ne jo entuudestaan, ja kokemattomilta puuttuvat usein välineet tehdä itsenäisiä arvioita.

Osa jutussa mainituista osakkeista on Pörssihaukankin suositusyhtiöitä, mutta ei suosituksia voi noin heppoisesti perustella. Sijoitussivuston pyörittäjänä ja sijoituskouluttajana suhtaudun jyrkän kielteisesti löyhään sijoitusjournalismiin. Sijoitusvinkkien jakaminen on hyvin vastuullista.

Vastuun voi kiertää vedoten juttujen yleisluontoisuuteen ja viitteellisyyteen. Mutta yhtiöitä hätäisesti ripottelevat talousviihdejutut voivat todellakin ohjata sijoituskäytöstä. Alaan huterasti perehtyneelle riittää hyvinkin, että ”Kauppalehdessä suositeltiin!”

Olen tällaisesta kuullut usein sijoituskurssilaisiltani. Ne harvoin ovat hyviä kokemuksia.


4 thoughts on "Viihdejournalismi ei sovellu sijoitusvihjeeksi"

  1. Heikki Karppinen sanoo:

    Hei, Olipa hyvä ottaa tuo aihe käsittelyyn. Olen jo pitkään ihmetellyt varsinkin Kauppalehdessä ja arvopaperissa julkaistuja artikkeleja sijoitusvihjeinä, joihin vuosia sitten minäkin haksahdin, jonkin aikaa kunnes opin. On sijoittaja esittelyjä kuka minnekin sijoittaa, on tulosennusteita ja hintatavoitteita. Markkina-analyysejä, Gurujen seurantaa, mitä yhtöitä milloinkin ostetaan ja myydään. Varmaankin yhtiöinä kohteeet ovat ihan hyviä mutta päätöksentekosajankohtana (Osto/myynti) aivan vääriä monesti, tapahtuneita asioita. Täydentäviä juttuja sinänsä, että osaa pitää silmällä markkinaa ja yhtiöitä mutta milloin ostaa tai myy on aivan eri asia. Lisäksi mm. kauppalehden sijoituskeskustelu on aivan luokatonta.

    Pörssihaukan kyyttin lähdin juuri sen takia, että pidetään markkina esittelyt ja jutut sijoituskelpoisista yhtiöistä ja hyvä oston tai myynnin ajoitukset eriasioina. Analysoidaan ja pidetään täydentävänä tietona omille analyyseille. Silloin kun molemmat natsaa tehdään päätöksiä.
    Jatka Heikki Vain valitsemallasi uralla ja pidä naru tiukalla. Hyvää viikon alkua.

    1. Heikki Ikonen sanoo:

      Lämmin kiitos, Heikki!

      Näin se on, sijoitusvihjeitä tulvii talousmediassa täysin jäsentelemättömästi ja vailla yhtenäistä strategiaa. Se tavallaan kuuluu talousmedian luonteeseen, mutta koska sen tekijöiden pitäisi olla asian arkaluonteisuudesta tietoisia, moista sekametelisoppaa kannattaisi välttää.

      Mutta juuri sillä haalitaan lukijoita. Joista kokemattomat sitten ostelevat ja myyskentelevät miten sattuu näiden vihjeiden perässä.

      Voivat yhtiöt toki hyviä olla, kuten vaikka tuossa jutussa mainituissa ei sinänsä mitään vikaa ole, sitä en tarkoita. Mutta ei tosiaan noin hatarien arvioiden perusteella kannata sijoittaa, varsinkaan jos ei ole kunnollista sijoitusstrategiaa.

      Parasta tuollaisissa jutuissa voi olla, että ne nostavat esiin huomiotta jääneitä yhtiöitä. Suomen pörssissä se on vain harvinaista ainakin isojen yhtiöiden kohdalla, koska niitä on niin vähän.

      Hyvien yhtiöiden esittely ja niiden oston ajoitus ovat todellakin omat lukunsa, ja se pysyy Pörssihaukan mallina.

      Hyvää viikon alkua sinulle ja kaikille!

      Heikki

  2. Päivi Hirvonen sanoo:

    Joo, oli hyvä artikkeli taas kerran. Kiitos.

    1. Heikki Ikonen sanoo:

      Hienoa, Päivi, kiitos!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2019 © Pörssihaukka