Jäsenkysymys kullan hinnasta
Perinteisen turvasataman hinta ei enää kulje tutuimpia polkuja
Matti kysyy:
Seuraatko kullan hintaa? Korreloiko se millään lailla osakemarkkinoiden kanssa? Itse aloittelijana olen näkevinäni kullassa jonkinlaista mittaria, josta voi hahmottaa markkinoiden jännitystilaa.
Tällä hetkellä kulta on kalliimpaa kuin seitsemään vuoteen. Jonkinlaista turvaa sieltä haetaan. Kulta ei sinällään tuota mitään, mutta perinteisesti hädän ja paniikin hetkellä se tuntuisi pitävän arvoaan paremmin kuin osakesijoitukset keskimäärin. (lisää…)
Morningstar ja Investopedia
Morningstarin avainlukupaketti on loistava työkalu sijoittajalle
Jäseniltä on tullut kysymyksiä sijoittajasivustoista, joihin Pörssihaukan jutuissa on linkkejä. Ilmaisia – ja tietysti maksullisia – palveluitahan on paljon, Yhdysvalloissa varsinkin.
Pörssihaukassa linkatuin palvelu on Morningstar, joka tietääkseni on alansa suurin tai ainakin suurimpia sivustoja. Se on erittäin monipuolinen ja hyödyllinen palvelu, jota edelleen saa varsin kattavana maksuttomanakin, mutta siitä on myöskin maksullinen versio. (lisää…)
Jokainen vuosi on mahdollisuus
Hyvää sijoittajaa naurattaa kaikkina aikoina
Vuoden ja vuosikymmenen alussa puntaroidaan tulevaa. Taakse jäänyt vuosi oli kokonaisuudessaan indeksitasolla nousumarkkinaa, vieläpä siten, että se todellakin alkoi harvinaisesti juuri vuodenvaihteessa. Näin kävi useimmissa indekseissä, myös Pörssihaukan osakepoiminnan markkina-alueissa Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.
Helsingin pörssi tosin koukkasi elokuussa vielä lähes vuodenvaihteen pohjille, mutta pysyen sen päällä. Monet sykliset yhtiöt kylläkin pohjasivat vasta tuolloin, monet selvästi vuodenvaihdetta alemmalla tasolla.
Toisaalta monet sykliset olivat paahtaneet tuossa vaiheessa jo kauas kyseisistä lukemista. Saati epäsykliset.
Tämä on hyvä muistutus osakepoiminnnan ja indeksisijoittamisen erosta. Vaikka huomattava osa osakkeista liikkuu indeksien kyljessä, varsinkin keskipitkien trendien osalta, kullakin osakkeella ja yhtiöllä on oma dynamikkaansa. (lisää…)
Osakesalkun ihannehajautus: Osa 5
Sorppa, virheitä tulee jopa minulle – siksi hajautan
Kapean hajautuksen hyveen harha perustuu sijoittajan kykyjen yliarviointiin. Ja tarkoitan sijoittajia kollektiivina, josta ei ole poikkeuksia kuin valtavalla tuurilla – toki jotkut lotossakin voittavat.
Kapea hajatus edellyttää, että sijoittaja pystyy riittävästi yhtiöihin paneutumalla karsimaan tähtitusinaansa vain kaikkein laadukkaimmat kohteet. Ne, jotka takaavat sekä matalan riskin että korkean tuoton.
Saman logiikan mukaan etenkään piensijoittajalla ei ole aikaa kahlata ja seurata liian suurta määrää yhtiöitä, koska seuranta vaatii niin paljon resursseja. On hinkattava jatkuvasti suurennuslasi kourassa raportteja, uutisia ja markkinoita. Tehtävä toistuvia analyyseja ja reagoitava ajoissa.
Saattaahan se hyvältä ja oikealta kuulostaa. Mutta mitä kapeammin hajautat, sen enemmän joudut puntaroimaan riskejä ja epäonnistumisen mahdollisuutta. Ja sen työläämmäksi sijoittaminen muuttuu – koska virheisiin ei ole varaa. (lisää…)
Osakesalkun ihannehajautus: Osa 4
Kapea hajautus tuottaa paljon päänvaivaa – toisin kuin usein väitetään.
Leveää hajautusta puolustaa myös riskinhallinnan maantieteellis-poliittinen ulottuvuus. Jokaiseen maahan ja markkina-alueeseen kohdistuu erilaisia riskejä, jotka yleensä ovat luonteeltaan erityisesti poliittisia. Olemme saaneet tästä viime vuosina rutkasti kokemusta brexitin, kauppasotien, monen laidan jytkyvaalien, muun poliittisen sekasorron ja jopa luonnonkatastrofien muodossa.
Vaikka teollisuusmaat ovat yleensä matalariskisiä sijoitusympäristöjä, voivat jo lainsäätäjät ja oikeusjärjestelmä järjestää ikäviä yllätyksiä. Trumpin kauppasodat ovat tästä tuore mittava esimerkki, Venäjä pakotteineen toinen.
Yksittäinen yhtiö voi joutua jo erilaisten myyntirajoitusten, korvauspäätösten ja muiden toimintaehtojen muutosten vuoksi vaikeuksiin. Lääkeyhtiöiden kohdalla se on jopa arkea. Merkittävä lääke on vedettävä viranomaisten päätöksen vuoksi markkinoilta, ja perään saattavat paukahtaa rankat korvaukset. (lisää…)
Talousennusteet kohentuvat, hurraa!?
Sääennusteet ovat talousennusteita paljon luotettavampia
Osuuspankin mukaan pelot Suomen talouden voimakkaasta jarrutuksesta globaalin suhdanteen elimellisenä osana ovat pehmentyneet. Kauppalehden uutisessa OP:n ekonomistit arvioivat maailmantalouden junnaavan yhä vaisussa suhdanteessa, mutta riskikuva on kuitenkin kirkastunut monestakin syystä, tärkeimpinä kovan brexitin pienentynyt todennäköisyys ja kauppasodan laajentumisen väistyminen.
Ennuste ensi vuodelle on silti vaimea, vaikka maailmantalouden odotetaan kasvavan ensi vuonna 2,9 prosenttia. Se olisi hitainta tahtia sitten 2009 finanssikriisin.
Julkaistussa virallisessa makrodatassa on kaksi keskeistä ongelmaa. Raportit katsovat menneeseen, joka on jo ajat sitten hinnoiteltu markkinoilla. Toiseksi, menneen datan pohjalta on vaikea ellei mahdoton tehdä kovinkaan perusteltuja odotuksia tulevasta kehityksestä talouden hyppelehtivän luonteen vuoksi.
Ennusteissa on pohjimmiltaan sama ongelma. Ne katsovat kyllä tulevaisuuteen, mutta toteutuneiden tapahtumien ja tietojen pohjalta. Sikäli ne ovat taakse jääneen makrodatan heijastumia. (lisää…)
Osakesalkun ihannehajautus: osa 3
Boeing on klassinen tapaus laatuyhtiön täysin puskista tulleesta kriisistä
Laaja hajautus tuo toki mukanaan enemmän potentiaalisia kielteisiä yllätyksiä. Mutta kokemukseni on, että monia kymmeniä tarkasti valittuja yhtiöitä sisältävässä salkussa miinojen suhteellinen määrä jää kapeaksi ja kokonaisuutta vaarantamattomaksi.
Kun pettymys tulee vastaan muodossa tai toisessa, voit miettiä suhtautumistasi siihen kaikessa rauhassa. Kun kyse on vain muutamista prosenteista koko salkkusi varallisuudesta, paine ei ole kova, eikä mahdollinen virheliike tuhoisa.
Pettymyksiä tulee, siihen on varauduttava. Mutta suhde jää siedettäväksi, kun monet onnistuneet valinnat niitä kompensoivat. (lisää…)
Saksa vältti taantuman – kuinka reagoida?
Kuluttajat osaltaan kampesivat Saksan talouden rima täristen plussalle
Bloombergin välittämän tiedon mukaan Saksa vältti kuin välttikin kovasti spekuloidun taantuman, joskin rima ankarasti täristen. Kolmannella kvartaalilla Euroopan talousmahti ja kasvun perinteinen moottori sai bkt:nsa nousemaan 0,1 prosenttia. Plussalle jäämisestä vastasivat etupäässä kuluttajat ja julkinen sektori investointeineen.
Tällaisia makrouutisia tavataan pitää sijoittajien kannalta tärkeinä; Pörssihaukan mielestä asia ei ole lainkaan niin. Talouskasvulla tai sen tukehtumisella on toki voimakas vaikutus yhtiöiden tilaan, varsinkin suhdanneherkkien, mutta uutiset eivät sijoittajaa hyödytä monestakaan syystä. (lisää…)
Osakesalkun ihannehajautus: Osa 2
Harva sijoittaja kävelee kapeasti hajautetun salkun nuoralla suupielet korvissa
Laajan hajautuksen tarpeen perustelee ensinnäkin se tosiasia, että yksittäisille yhtiöille ja jopa valtioille voi tapahtua mitä vain. Viime vuosilta on ollut tarjolla mitä tyrmäävintä yllätystä: Volkswagenin huijausskandaali, pohjoismaisten pankkien rahanpesuskandaalit, Nokian Renkaiden testiskandaali, lääkeyhtiöiden vahingonkorvausoikeudenkäynnit, Boeingin koneiden rysähtely tantereeseen, Nokian häpeämätön vaikeuksiensa piilottelu…
Listaa voi jatkaa loputtomiin varsinkin pienissä yhtiöissä. Vaikkapa rakennusyhtiö Lehdon syöksy on tullut omistajille järkytyksenä, vaikka yhtiö on vain sortunut klassiseen vauhtisokeuteen. Se toimi tuoreella konseptilla, kovalla velkavivulla ja liialla riskillä laajentumishimossaan, ja jätti huomiotta suhdanteiden äkkikäännökset. Vastaavia tapauksia on sijoitushistoria pullollaan. (lisää…)
Kannattaako haalia potentiaalisia yritysoston kohteita?
Yrityskaupat voivat tuoda pikavoittoja, mutta asia ei ole yksipiippuinen.
Helsingin pörssistä on ostettu pois nyt tiheään tahtiin yhtiöitä, tuoreimman tarjouksen sai rakennuskonevuokraaja Cramo. Matalasuhdanteessa yrityskaupat yleistyvät, koska pörssiyhtiöitä on mahdollista saada halvalla, toisin kuin suhdanteen huipulla korkeiden markkina-arvojen aikaan.
Ja halpaahan yhä monin osin on, varsinkin sykliset laahaavat suurelta osin pohjamudissa. Isot fiksut rahakkaat yhtiöt hyödyntävät tilaisuutta.
Piensijoittajan kannalta yrityskaupat ovat kaksipiippuinen juttu, ja tarkoitan tässä tapauksessa oston kohteeksi päätyvää omaa yhtiötä. Yleensä sitä pidetään lottovoittona, koska tarjouksiin sisältyy preemio eli ostohinta ylittää selvästi osakkeen kyseisen hetken pörssinoteerauksen. Pikavoitto on siis tarjolla.
Tästä syystä monet lehdet, kuten Kauppalehti, listaa innokkaasti potentiaalisia yritysostojen kohteita. Mutta kokonaisuutena tilanne on mutkikkaampi.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
