Jokainen vuosi on mahdollisuus

Lapsilisät sijoitustilillä, tulevaisuus turvattu

Hyvää sijoittajaa naurattaa kaikkina aikoina

Vuoden ja vuosikymmenen alussa puntaroidaan tulevaa. Taakse jäänyt vuosi oli kokonaisuudessaan indeksitasolla nousumarkkinaa, vieläpä siten, että se todellakin alkoi harvinaisesti juuri vuodenvaihteessa. Näin kävi useimmissa indekseissä, myös Pörssihaukan osakepoiminnan markkina-alueissa Suomessa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa.

Helsingin pörssi tosin koukkasi elokuussa vielä lähes vuodenvaihteen pohjille, mutta pysyen sen päällä. Monet sykliset yhtiöt kylläkin pohjasivat vasta tuolloin, monet selvästi vuodenvaihdetta alemmalla tasolla.

Toisaalta monet sykliset olivat paahtaneet tuossa vaiheessa jo kauas kyseisistä lukemista. Saati epäsykliset.

Tämä on hyvä muistutus osakepoiminnnan ja indeksisijoittamisen erosta. Vaikka huomattava osa osakkeista liikkuu indeksien kyljessä, varsinkin keskipitkien trendien osalta, kullakin osakkeella ja yhtiöllä on oma dynamikkaansa.

Osakepoimija ei voi koskaan tuijottaa vain indekseihin. Osakkeet ja kauppojen ajoitus on haarukoitava yksilökohtaisesti.

Odotukset aina korkealla

Onnistuessaan osakepoiminta kepittää indeksisijoittamisen mennen tullen, vaikka tietyt sijoitusviisaat väittävät sitä mahdottomaksi.

Tästä syystä on – onneksi – mahdotonta povailla Pörssihaukan suositusten näkymiä vuodeksi tai pariksi indeksien ja yleistalouden kehityksen pohjalta. Ne ovat varmasti jossain määrin toisiinsa sidoksissa, mutta eivät elimellisesti.

Omissa kahdessa eri osakkeet sisältävässä mallisalkuissani ei viiden vuoden jaksoon mahdu käytännössä yhtään kunnollista laskuvuotta, kun tarkastelussa ovat kalenterivuodet.

Yleinen laskumarkkinavuosi 2018 on molemmissa heikko, yhteistuloksen jäädessä ehkä hitusen pakkaselle joulukuun kovan rysäyksen ansiosta. Paremmin pärjänneessä ei ole yhtään kokonaista miinusmerkkistä kalenterivuotta.

Eikä varsinkaan osinkojen osalta. Joiden oleellinen merkitys herkästi unohtuu.

Älä hermoile, pärjäät paremmin

Se kertoo ytimekkäästi, miksi suosittelen kärsivällisyyttä ja hermojen hallintaa kaikissa oloissa. Salkun markkina-arvon heilahdukset eivät ketään köyhdytä ilman omia virheitä.

Pudotukset eivät hyvässä salkussa kauan kestä, ja osingot juoksevat hyvistä yhtiöistä markkinakohinasta riippumatta.

Oikein hyvä salkku ei hetkahda laskumarkkinoistakaan

Laadukkaan, leveästi hajautetun osakesalkun kanssa ei tarvitse koskaan hermoilla. Se on pitkän sijoittajakokemuksen tärkeimpiä opetuksia.

Sijoittaja on yleensä itsensä pahin vihollinen. Hermoilu ja väärällä tavalla kanavoitu ahneus tuottavat suurimmat virheet puutteellisen tietopohjan ohella.

Pudotusten jälkeiset nousut ovat aina vauhdikkaita, kuten viime vuosi todisti – niin indekseissä  kuin mallisalkuissa. Jälkimmäisissä se oli vielä vinhempaa.

Tulevia liikkeitä turha vielä murehtia

Joten Pörssihaukan suosituksille odotan kokonaisuutena hyvää vuotta, etenkin osinkovirta huomioituna, riippumatta indeksien kehityksestä. Hyvien yhtiöiden ja riittävän onnistuneiden ostoajoitusten yhdistelmällä ei tarvitse suuremmin indeksejä murehtia.

Indeksitason odotuksista kuitenkin sen verran, että nousumarkkinoiden tavallinen kesto on pari vuotta, jonkinlaisella heitolla molempiin suuntiin. Nousumarkkinan pitäisi siis yltää seuraavan talven nurkille tai ylikin.

Normaalin parin vuoden nousumarkkinan aikana kurssit kohoavat luokkaa 50 – 100 prosenttia. Se riippuu monestakin tekijästä: pohjan syvyydestä, talouskasvun voimasta, markkinoiden ylikuumentumisen asteesta nousun lopussa, itse kohteesta.

Vaikkapa Yhdysvaltojen SP500-indeksin, eurooppalaisen Euro Stoxx 50-indeksin, Helsingin OMX25-indeksin ja Tukholman OMX30-indeksin kesken on ollut aikamoisia eroja taakse jääneen vuosikymmenen nousumarkkinoissa. Liikkeet sinänsä ajoittuvat varsin tarkasti yhteen.

SP500:n pitkä vahva nousumarkkina 2011-2015 kesti lähes neljä vuotta ja nosti indeksiä aika tarkkaan sata prosenttia. Tukholman pörssi ylsi jokseenkin samoihin lukemiin hiukan lyhyemmäksi jääneessä nousumarkkinassa.

Helsingin pörssi ja Euro Stoxx 50 jäivät hiukan verrokeistaan. Niissäkin nousumarkkina taittui Tukholman tapaan Yhdysvaltoja hiukan aiemmin. Reunapörsseille se onkin tavallista.

Erot voivat olla suuria

2016 kevätalvesta alkanut nousumarkkina kesti Euro Stoxx 50:ssä alle kaksi vuotta ja tuotti vaivaisen 30 prosentin nousun pohjasta piikkiin. Tukholman indeksi tarjosi yhtä niukan nousun, Helsinki hiukan paremman. SP500 korjasi voiton hiukan päälle 50 prosentin kiskaisulla.

Jo nämä kahden peräkkäisen nousumarkkinan erot kertovat, kuinka vaikeaa on tehdä pitkän aikavälin ennusteita ja asettaa tavoitehintoja. Tämä nousumarkkina voi katketa ensi kesänä tai venyä yli kolmen vuoden mittaiseksi.

Teknisten indikaattorien perusteella pitkä nouseva trendi ei kyllä hetkeen taitu, keskipitkät trendit ovat toki aivan toinen asia.

Mutta ei näitä tosiaan kannata kauas eteenpäin ynnäillä – eikä ole tarvettakaan.

Markkinasyklit eivät ole kaksosia keskenään, kuten SP500 osaltaan todistaa

Erilaisten makroindikaattorien puntarointi on tässä yhteydessä mielestäni totaalisen hyödytöntä. Niiden pohjalta voi rakennella pätevän oloisia stooreja, joihin sijoittajat herkästi tarttuvat. Jälkeenpäin stoorien osumatarkkuus on tikanheittoa huppu silmillä.

Jokainen vuosi on mahdollisuus

Laskumarkkinat kyllä tulevat aikanaan, mutta merkit niistä ovat yleensä luettavissa hyvissä ajoin. Sykliset ylikuumentuvat tuossa vaiheessa, ja tulevat saamaan sen mukaisen suosituksen, jolloin niistä kannattaa luopua.

Mutta indeksitason laskut eivät koske kaikkia osakkeita, ainakaan samalla tavalla. Jo se tekee osakepoiminnasta mielekästä.

Kurssit reissaavat ylös ja alas. Pörssihaukka reagoi kulloiseenkin tilanteeseen asianmukaisesti. Se on kova haaste, muttei missään nimessä mahdoton.

Pörssihaukalle jokainen vuosi on mahdollisuus talouden ja markkinoiden tilasta riippumatta. Laskukaudet tarjoavat parhaat ostopaikat, joiden hedelmät kypsyvät nousukaudella. Tästä syystä sijoittajalla ei huonoja aikoja olekaan.

Pyhien vuoksi markkinakatsaus ja ostosuosituslistan päivitys siirtyvät ensi viikkoon. Päivitystarpeet eivät luultavasti olekaan kummoiset ennen kuin volatiliteetti kiihtyy.

Ei siihen monta viikkoa enää pitäisi mennä. Sen verran tulevaisuuteen uskallan kurkistella, koska keskipitkät trendit ovat huomattavasti ennakoitavampia kuin pitkät trendit.

Perjantaina jatkuu taseen rooli Pörssihaukan suosituksissa.

Hyvää alkavaa vuotta ja vuosikymmentä!


Vastaa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2025 © Pörssihaukka