Bloombergin välittämän tiedon mukaan Saksa vältti kuin välttikin kovasti spekuloidun taantuman, joskin rima ankarasti täristen. Kolmannella kvartaalilla Euroopan talousmahti ja kasvun perinteinen moottori sai bkt:nsa nousemaan 0,1 prosenttia. Plussalle jäämisestä vastasivat etupäässä kuluttajat ja julkinen sektori investointeineen.
Tällaisia makrouutisia tavataan pitää sijoittajien kannalta tärkeinä; Pörssihaukan mielestä asia ei ole lainkaan niin. Talouskasvulla tai sen tukehtumisella on toki voimakas vaikutus yhtiöiden tilaan, varsinkin suhdanneherkkien, mutta uutiset eivät sijoittajaa hyödytä monestakaan syystä.
Kuten Pörssihaukka aina korostaa, talouden kehitys ja sen vaikutukset yksittäisiin yrityksiin ovat yleensä ottaen ison rahan tiedossa paljon ennen virallisia instansseja ja niiden tiedotteita. Pörssi ennakoi tai lukee reaaliaikaisesti suhdannevaihteluita. Tuhansia miljardeja pyörittävät sijoitusinstituutiot eivät tarvitse siihen julkista informaatiota, niillä on paremmat ja nopeammat lähteet.
Se näkyy vaikka tässäkin yksittäistapauksessa. Saksan taantuma on ollut vuoden jatkuva puheenaihe, ja huolestunut ennuste on saanut tukea monelta viralliselta taholta. Se on ajanut monen sijoittajan pysymään käteisessä parempaa aikaa odotellen.
Kuinka Saksan pörssi on reagoinut ennusteiden tulvaan? DAX-indeksi on noussut jokseenkin tasaisesti vuodenvaihteen kovan rysäyksen jälkeen. Kesällä kurssit tapansa mukaan sahasivat paikallaan, kuten Pörssihaukka jo kesän alussa ennusti, mutta sitten on taas sujuteltu hyväntuulisesti ylös.
Kolmas kvartaali jäi reilusti plussalle, vaikka Trumpin Kiina-pakotteiden nosto aiheutti muutaman viikon kestäneen markkinapaniikin. Jälleen kerran makrotieto, tässä tapauksessa Saksan talouden ennusteita ja odotuksia parempi kunto, oli tarkkaan ison rahan tiedossa. DAX on enää karvan päässä edellisen nousumarkkinan huipustaan.
Tämä on niitä asioita, joista suorastaan jankutin Piksu-lehdessä vuodesta toiseen. Suhdannekäänteet näkyvät ensin pörsseissä ja vasta kauan sen jälkeen raporteissa ja uutisissa. Siinä vaiheessa, kun ajat alkavat näyttää taas hyviltä tai suhdanteen toisessa päässä huonoilta, pörssit ovat menneet kauan sitten menojaan.
Nytkin monet suhdannetta pelänneet sijoittajat alkavat miettiä, joko olisi aika ostaa osakkeita. Huomatakseen, että indeksit nakuttavat jo uusia ennätyksiä. Mikä saa heidät miettimään, onko liian myöhäistä tai kenties sittenkin aikaista aloittaa ostot.
Kyseinen strategia ei toimi. Makrodatan perässä on mahdoton sijoittaa. Se on Pörssihaukan olemassaolon yksi kivijaloista.
Suhdanteita ja yksittäisten osakkeiden liikkeitä voi tulkita tiettyyn mittaan teknisellä analyysilla. Virheistä huolimatta se on kokemukseni mukaan ylivoimainen menetelmä verrattuna raporttien ja uutisten perässä juoksemiseen.
Jälkimmäistäkin olen nuorempana harrastanut – havaitakseni nopeasti tulokulman olevan pelkästään haitallinen. Markkinat elävät toista elämää. Uutiset ovat niille yleensä ottaen vanhaa tietoa.
Vain todelliset yllätykset, kuten äkilliset poliittiset käänteet, ovat toinen asia. Ne ovat poikkeuksia, eivätkä tavallisesti vaikuta markkinoihin kauan.
Makrodatasta ei ole hyötyä siinäkään mielessä, että sen toteutuneiden tietojen perusteella on aika mahdoton arvioida tulevaa. Jos Saksa vältti Q3 taantuman, niin tekeekö se saman Q4? Tai 2020?
Taakse jäänyt ei sitä kerro. Toki siitä voi yrittää kiskoa johtopäätöksiä, mutta minusta se on ajanhukkaa. Talouskasvu heittelee usein reippaastikin kvartaalista toiseen, eikä yksi hyvä tai huono tulos sisällä mitään automatiikkaa seuraavan kannalta. Se näkyy hyvin Bloombergin havaintografiikastakin.
Sama pätee periaatteessa pitkiin trendeihin eli nousu- ja laskusuhdanteisiin. Ero on tosin se, että ne tavallisesti kestävät ainakin vuoden pari. Mutta pitkien trendienkin sisällä on heilahtelua, jota ei voi ynnätä toteutuneesta datasta. Eikä sen perusteella voi ennakoida markkinoiden liikkeitä.
Tähänkään uutiseen ei siis minusta kannata suhtautua mitenkään. Sijoittaja ei hyödy menneen makrodatan mutustelusta sentin vertaa. Korkeintaan se aiheuttaa haittaa, mikäli johtaa vääriin liikkeisiin.