Taloudessa historia toistuu, koska sen pohjavirrat ja siten käänteet pysyvät entisellään. Suhdanteet tulevat ja menevät, vaikka maailma monin tavoin jatkuvasti muuttuukin.
Valitettavasti myös samat virheet näkyvät uusiutuvan tehokkaasti. Kireään rahapolitiikkaan juuttuneen Euroopan keskuspankin teot ja puheet ovat kuin suoraan suuren finanssikriisin kynnyksellä. (lisää…)
Korkojen kehitys on talouden avainkysymys, ollut jo kauan. Keskuspankit jaksavat virkansa puolesta edelleen posmottaa liian korkeasta inflaatiosta, vaikka hintakäyrät hiipuvat ja talous vielä enemmän.
Euroalue on nuhjannut nollakasvussa jo vuoden, inflaatiokorjattuna selkeästi vahvassa taantumassa. Sen vaikutukset näkyvät jo jokaisessa uutislähetyksessä konkurssien ja lomautusten tulviessa, yritysten tulosten taas hiipuessa. (lisää…)
Ruotsin keskuspankki lopetti ohjauskoron nostot tasan neljässä prosentissa. Riksbank toteaa inflaation olevan yhä liian korkealla, mutta sen jäähtyneen kuitenkin kiitettävästi.
Joten aika katsoa rauhassa kehitystä. Iso osa analyytikoista yllättyi päätöksestä. Pörssihaukka pyöritteli aihetta tästä vinkkelistä jo marraskuun alussa. (lisää…)
Taantumaa on Yhdysvaltoihin povattu jo ainakin vuosi inflaation ja korkojen nousun kylkiäisenä. Talouskasvu on ailahdellut, mutta kuluttajat pitäneet pyörät vauhdissa teollisuuden apatiasta huolimatta.
Nyt yhtenä taantuman varmimpina pidetyistä ennakoivista indikaattoreista, Sahmin sääntö, kilkuttaa taantumaa luultavasti aika lyhyen aikaikkunan sisällä. Kyseisen indikaattorin osumatarkkuus pysäyttää. (lisää…)
Joko riitti? Yhdysvaltojen keskuspankki piti odotetusti ohjauskorkonsa ennallaan, huomio kiinnittyi lähinnä Fedin näkymiin rahapolitiikan tulevaisuudesta.
Tietojen mukaan enemmistö äänestävistä keskuspankkiireista odottaa ohjauskoron pysyvän päälle kolmessa prosentissa parikin vuotta. Historian perspektiivistä se ei jymyuutinen olisi, finanssikriisin jälkeinen aika nollakorkoineen kuuluu poikkeusjaksoihin. (lisää…)
Inflaatiolukuja putoilee eri puolilta jokseenkin samansisältöisenä. Suomessa tilastokeskuksen mukaan heinäkuussa kuluttajahinnat nousivat +6,5%, luku on edelleen hyytävän korkea.
Mutta kurkataanpa taas tilastoja vähän tarkemmin ja eri vinkkeleistä. Kun aikaikkunaksi otetaan viime maaliskuusta alkaen, jolloin kehitys alkoi hidastua, kuva muuttuu toiseksi.
Kiina vajosi deflaatioon eli kuluttajahinnat menivät miinukselle vuositasolla. Maan talouden monet ongelmat pitävät kysynnän kurissa. Se on kaikkea muuta kuin yllätys.
Pörssihaukka odotti niin tapahtuvan jo kesäkuussa aihetta peratessaan. Kiina muistuttaa, että hintakehitys kuten muutkaan talouden trendit eivät kulje vain yhteen suuntaan – missään. (lisää…)
Euroalueen tuore talousdata oli ainakin osittain myönteistä. Tekniseen taantumaan eli kahden peräkkäisen kvartaalin miinuskasvuun vajonnut yhteismarkkina palasi kasvuun Q2, jolloin bkt kasvoi 0,3% edellistä neljännestä enemmän.
Se ei vielä kiidätä hattuja kattoon, koska vuositasolla se tarkoittaa 1,2% kasvua. Plussaa silti, mutta vaatimatonta inflaation edelleen ainakin näennäisesti vaivatessa. (lisää…)
Eilen julkistettu euroalueen kuluttajainflaatio eli CPI pysyi vuositasolla hyytävän korkealla 5,5 prosentissa, lukema oli sama edellisessä mittauksessa. Raastavaa menoa aina vain?
Ei lainkaan, kun siirtää hiukan aikaikkunaa. Ja lisäksi ottaa rinnalle toisen keskeisen inflaatiomittarin: tuottajahinnat eli PPI:n. (lisää…)
Tasan kolme! Siis prosenttia – jota kelpaa virnistellä kuten pääkuvan nassikan inflaation jäähtyessä Yhdysvalloissa ehkä Pörssihaukan odotustakin makeammin.
Mutta kuten pitkin kevättä vatkutin, viime vuoden hintaryntäys taittui kesällä ja heinäkuun raportista sopi odottaa helpotusta. Sitä se keskeisin osin tarjoaa. (lisää…)