Kansa innostuu sijoittamisesta väärään aikaan
Hyvä sijoittaja ei ahdistu osakkeiden sukelluksesta, vaan innostuu siitä
Sijoittamista kuvitellaan äärimmäisen rationaaliseksi eli järkiperäiseksi toiminnaksi, mutta tunteet hallitsevat sitä enemmän kuin yleensä käsitetään. Tosiasiassa pelko ja ahneus työntävät sijoittajia markkinoille ja sieltä pois paljon tehokkaammin kuin huolelliset analyysit. Se pätee ammattisijoittajiinkin, vaikka harva heistä sen myöntäisi aseella uhatenkaan.
Erityisesti niin sanottu tavallinen kansa eli kokemattomat piensijoittajat ostavat ja myyvät osakkeita pahasti tunteiden vallassa – ja sen takia surullisen usein aivan väärään aikaan. Aloittelevat sijoittavat tekevät tämän virheen lähes aina.
Kun suhdanne porhaltaa parhaimmillaan, osakesijoittaminen kiehtoo vähän jokaista. Sijoitusvihjeitä sataa niin taksissa, kapakassa kuin somessa. Tohina on mahdoton ahneuden jyllätessä. Riskitietoisuus ja pelko loistavat poissaolollaan.
Kokemattomat sijoittajat, jos kohta ihmeen usein ammattilaisetkaan, eivät ymmärrä suhdannehuipulla osakekurssien paukkuvan kaukana taivaalla varsinkin sykleihin suhteutettuna. Nousun huuma imaisee mukaansa.
Kokenut sijoittaja tietää hintojen tulevan piakkoin alas, mutta kurssien vielä paahtaessa uusia ennätyksiä enemmistön varovaisuus unohtuu ja varoitukset kaikuvat kuuroille korville. Varovaisuus on luusereille, nyt rikastutaan!
Ammattipoppaväki ei piensijoittajaa auta
Kun suhdanne sakkaa, kuten aina väistämättä käy, sijoittajien into lopahtaa samaa tahtia kuin kurssit sukeltavat. Vaikka juuri silloin osakkeista pitäisi kiinnostua.
Pientä sijoittajaparkaa ei auta hitustakaan, että alan ammattipoppaväkikin lyö ylä- ja alamäissä vain kaasua. Viime syksynä riskien mainostettiin olevan matalat, vaikka noususuhdannetta oli kestänyt yli kaksi vuotta eli normaalin noususyklin verran, ja osakkeet olivat laajasti ottaen kalliita.
2018 alussa hitaasti kasvavien syklisten yhtiöiden P/E-luvut eivät edes kolmessakymmenessä ravistelleet herätyskelloja. Sitä eivät tehneet Amazonin ja Netflixin kolmenumeroiset arvostuskertoimet.
Näytelmään kuuluu, että valtamedia ihastelee huippusuhdannetta. Sen toimintalogiikkaan kuuluu seurata ajan tunnelmia, ei katsella reippaasti eteenpäin.
Mutta jokaisessa juhlassa välähtää valomerkki. Huippusuhdanne ei voi kestää mittaansa enempää, sen todistaa historia.
Kun osakekurssit rysähtävät oman painonsa alla, riskien väitetään kasvaneen. Todellisuudessa ne ostajan kannalta ovat laskeneet.
Hyvien yhtiöiden tuloskunto ei loiki yhtä rajusti kuin niiden kurssit markkinamyllerryksissä. Se vain hämärtyy helposti kurssien sulaessa.
Huonot ajat ovat sijoittajan hyvät ajat
Toisaalta jokainen markkina- ja suhdannekrapula päättyy ajan mittaan. Eivät suhdanteet koskaan edes kauan kestä, suuntaan tai toiseen. Kyse on vuoden parin trendeistä.
Mutta sijoittavalta kansalta se tuppaa unohtumaan, vaikka juuri sijoittajan pitäisi seurata aikaa – joskin toisella tavalla kuin asia yleensä käsitetään. Osakkeisiin on mentävä sisään, kun ajat ovat päällisin puolin mahdollisimman huonot, ja kurssit pohjamudassa. Rohkeutta ja itsenäisyyttä se toki vaatii.
Jos osakkeista haluaa pois, on se tehtävä talouden auringon paahtaessa kuumimmillaan. Ainakin on tiedettävä, että silloin on vaarallista ostaa osakkeita, ellei varmasti tiedä maksavansa sopivaa hintaa.
Varo juustopalaa hiirenloukussa
Pari vuotta kestänyt reipas kurssinousu jo sinänsä on vaaran merkki. Mutta moni kokee sen houkuttimeksi. Usein se on juustopala hiirenloukussa, josta tosin pääsee odottamalla. Mutta väärään aikaan tehdyn sijoituksen tuotto voi jäädä pitkäksi aikaa kehnoksi hyvässäkin yhtiössä.
Kun pörssien laskua on kestänyt vuoden, kansan kiinnostus sijoittamiseen on pohjassa – osakekurssit eivät nousseetkaan yhtä soittoa taivaaseen asti, petosta! Vaikka juuri silloin aika on otollisin.
Kun nousu on taas kestänyt vuoden pari, kansa innostuu jälleen osakkeista. Sama virsi veisataan suhdanteesta toiseen. Näin markkinoiden ja yleisen talousinformaation ohjaamat tunteet tekevät tuhoa sijoittajille ja sitä suunnitteleville.
Tämä koskee myös lyhyempiä trendejä. Jo parin kuukauden voimakkaat kurssinousut tuottavat usein ylihinnoittelua. Moni pitää tuhtia rallia hyvänä aikana lähteä ostoksille, kun sen pitäisi soittaa hälytyskelloja: nyt ei kannata hätäillä.
Ole pelokas, kun muut ovat ahneita, ja päinvastoin. Laumassa sijoittaja kulkee aina väärään suuntaan.
