Viihdejournalismi ei sovellu sijoitusvihjeeksi
Huterat vihjeet ovat sijoittajalle kuin kehotus pelata lottoa
Kauppalehdessä on tänään sijoitusjuttu, jotka ovat valitettavan tyypillisiä talouslehdissä. Lyhyessä jutussa haastatellaan kolmea sijoitusyhtiön salkunhoitajaa, jotka luettelevat kymmenen yhtiötä muutaman sanan perustein, sekä pari sektoria yhtiöitä edes nimeämättä.
Jutun näkökulma on talouskasvun ja yritysten tuloskunnon oletettu hiipuminen, jonka vastalääkkeeksi salkunhoitajat antavat reseptiosakkeita. Niiden pitäisi kestää hankalatkin ajat.
Juttu sisältää niin paljon heikkouksia, että kokemattoman sijoittajan puolesta en voi olla suutahtamatta. (lisää…)
Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: Osa 4
Hoplaa! Korkoa korolle -tekijän vipuvarrrella liikkuvat ajallaan isotkin pääomat
Viime vuoden tuloksesta Kesko maksoi osinkoa 2,34 euroa. Kolme tuhatta Keskon osaketta toisivat päälle seitsemän tuhannen euron vuotuisen osinkovirran. Osinkotuotto olisi yli kaksinkertainen suhteessa alkuperäiseen sijoitussummaan pelkillä osingoilla – joka vuosi. Se olisi tuhti lisä vaikkapa eläkkeeseen.
Ja osinkovirta odotusarvoisesti jatkaisi nousuaan. Ajoittaisesta kompuroinnistaan huolimatta Keskon osinko on kehittynyt hyvin.
Sijoituksen markkina-arvo olisi osakkeen nykyhinnalla jo noin 170 000 euroa – viisikymmenkertainen alkuperäiseen sijoitussummaan verrattuna.
Osakekurssin viisitoistakertaistuminen tänä aikana antaa siten kalpean ja virheellisen kuvan Keskosta sijoituskohteena. Todellinen tuotto on aina! laskettava ottaen huomioon osinko ja korkoa korolle -tekijä. Muut laskutavat ovat vääriä. (lisää…)
Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: Osa 3
Arkinen kauppa on mielikuvia parempi sijoituskohde
Korkoa korolle -tekijä on hektisessä ja kurssikehitykseen keskittyvässä sijoituskulttuurissa ylenkatsottu vipuvarsi, jonka ansiosta äkkiä vilkaistuna vaatimattomat tai ainakin keskinkertaiset sijoituskohteet paljastuvat loistaviksi. Se kuitenkin edellyttää riittävää aikaperspektiiviä ja rahtusen yksinkertaista matematiikkaa.
Korkoa korolle -tekijä toimii parhaiten joko osinkoaan vauhdikkaasti nostavissa tai lähtötasoltaan korkeaa osinkoa maksavissa yhtiöissä. Ihanneosakkeessa ne yhdistyvät. Sellaisten löytäminen on harvinaista, mutta hyvin arkinenkin yhtiö voi tuottaa mehukkaan tuoton, jos siinä on riittävästi molempia elementtejä.
Tällainen on esimerkiksi suomalaisille läpeensä tuttu Kesko. Paljon parempiakin on arvosijoittaja voinut löytää Suomenkin pörssistä, saati isommilta vesiltä. Kesko on kuitenkin sikäli mainio mallikappale, että perinteinen ja hiukan ailahtelevasti menestyvä kauppakonserni tuskin herättää mielikuvaa mainiosta sijoituskohteesta – vakaasta ehkä, mutta luultavasti tylsästä ja keskinkertaisesta. (lisää…)
Osinkotuotot markkinapohjien tasolla
Kun osakkeet ovat halpoja, osinkoja suorastaan sataa
Erilaiset talousindikaattorit antavat ainakin tiettyyn mittaan arvokasta osviittaa talouden tai markkinoiden tilasta ja hinnasta. Yksi tällainen on osakkeiden ja valtionvelkakirjojen eli korkopaperien vertaileva tuottokäyrä.
Nämä kaksi arvopaperiryhmää muodostavat finanssimarkkinoiden rungon. Vahvan talouskasvun aikana raha virtaa osakkeisiin, jolloin kurssit ja arvostuskertoimet nousevat. Korkopapereille käy samaan aikaan päinvastoin.
Laskusuhdanteessa dynamiikka kääntyy toisen suuntaan: osakkeiden kurssit ja arvostuskertoimet putoavat, korkopapereiden nousevat. Ryhmien kulloisenkin hetken keskinäinen suhde valottuu, kun verrataan osakkeiden osinkotuottoa velkapaperien korkotuottoon. Ja nyt ero viittaa markkinan taitteeseen.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Pitäkää hatuistanne kiinni – vai?
Euroopan ostopäälliköt antoivat myrskyvaroituksen, pitääkö paeta?
Monet lehdet uutisoivat Euroopan ja etenkin Saksan teollisuuden ostopäällikköjen tarkasti seuratun ja painoarvoisena pidetyn indeksin valahtaneen kriisitasolle. Lukemat kömpivät kuin eurokriisin pohjamudissa syksyllä 2012.
Itse kriisihän alkoi jo 2011, kun luottamus euron koossa pysymiseen alkoi pahasti rakoilla. Kun samaan aikaan vielä Yhdysvalloissa syntyi vakava poliittinen kädenvääntö velkakaton nostamisesta presidentti Obaman ja republikaanien hallitseman kongressin välillä, markkinat jysäyttivät kunnon pörssiromahduksen ja kohta taantuma kaatuikin päälle.
2012 elettiin kaikkialla Euroopassa vielä ankeissa taantumatunnelmissa. Investoinnit ja taloudellinen aktiviteetti olivat olleet edellisvuodesta asti pahassa laskussa – eli tilanne oli hyvin samanlainen kuin nyt. (lisää…)
Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: Osa 2
Hyvällä yhtiöllä jää investointien jälkeen kakkua omistajillekin.
Jotkut sijoitusviisaat vähättelevät osingon merkitystä, tai pitävät sitä jopa huonona signaalina. He janoavat voimakasta kasvua, joka ei tee osinkoa järkeväksi omistajan kannalta. Kaikki yhtiön kassavirta kannattaa investoida, koska se tuottaa siten parhaiten.
Teoriassa näin on. Mutta harva vähänkään vanhempi yhtiö on kasvanut pitkään keskimääräistä nopeammin jättämällä osingot maksamatta. Suhteellisen nuoret yhtiöt vielä voivat niin tehdä.
Ennen pitkää vahvaa kassavirtaa kehräävän yhtiön on vaikea löytää niin tehokkaita investointikohteita, että niihin kannattaisi upottaa jokainen lantti. Siinä vaiheessa tuloksesta on riitettävä niin osinkoon kuin investointeihin. Se ei ole paha asia omistajan kannalta.
Pari opetusta Thomas Cookin konkurssista
Turismi on megatrendi, mutta se ei matkatoimistojättiä pelastanut
Brittiläisen matkatoimiston Thomas Cookin konkurssi on opettavainen episodi monella tavalla – ennen kaikkea siitä, mihin sijoittajan ei kannata luottaa. Ei ainakaan ilman kunnollista pureskelua.
Thomas Cook oli todella vanha ja kokenut yhtiö, perustettu lähes kaksi sataa vuotta sitten. Liki kymmenen miljardin euron liikevaihdollaan se oli myös suuri yhtiö, meikäläisten metsäjättien mittaluokkaa. Pörssihaukalle ne ovat vahvoja turvasignaaleja, mutta tapaus muistuttaa, etteivät nekään autaaksi tee. (lisää…)
Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: osa 1
No johan löytyi oikea osinkokonekivääri! Kuva: Pörssihaukka / Midjourney AI
Kun osakepoimija lähtee valitsemaan salkkuunsa yhtiöitä, on hänellä käytössään lukuisia mahdollisia kriteereitä, joiden merkityksestä alan ammattilaiset ja kirjallisuus antavat kirjavia neuvoja. Yksi painottaa liikevaihdon kasvua, toinen tasearvoa eli P/B-lukua, kolmas vapaata kassavirtaa, neljäs pääoman korkeaa tuottoa, viides markkinajohtajuutta, kuudes teknologiajohtajuutta, seitsemäs megatrendejä, kahdeksas…
Jokainen kykenee perustelemaan väitteensä hyllykilometrillä tutkimuksia ja supersijoittajien kommentteja. Sijoitusviisauden ristitulessa ei ole vaikea kokea itseään tikanheittäjäksi, jonka täytyy osua tuurilla parhaaseen neuvoon. Mitä kokemattomampi sijoittaja on, sen enemmän hän ähisee.
Pörssihaukan yhtiösuositukset nojaavat moneen kriteeriin, mutta yksi nousee yli muiden: yhtiön osinkohistoria. Siihen tiivistyvät kaikki yhtiön keskeiset elementit sijoittajan kannalta.
Osuuspankki on oikeassa Nordean rallista
Eurooppalaisten pankkien ETF-rahasto on kiskonut ylös viime viikot Nordean tapaan
Osuuspankin pääanalyytikko Antti Saari arvioi Kauppalehdessä, että Nordean osakkeen kova nousu ei johdu uuden pääjohtajan Frank Vang-Jensenin nimityksestä, vaan pitkien korkojen voimakkaasta markkinataitteesta ylös. Saari toteaa valtionvelkojen ja pankkiosakkeiden liikkuvan toisiinsa kytkettynä.
Tätähän on myös Pörssihaukka viime päivinä eritellyt, tosin korostaen riippuvuussuhteen koskevan valtaosaa syklisistä osakkeista. Koska pitkät korot ovat suhdanteiden ja yleismarkkinan luotettavimpia mittareita, kulkevat ne käsi kädessä suhdanneriippuvaisten yhtiöiden osakekurssien kanssa. Ja Pörssihaukka on povannut pitkien korkojen pohjakosketusta jo jonkin aikaa.
Markkinat liikkuvat ennen uutisia
Ruotsalaisten mielestä aika ei olekaan enää niin huono uusille avaimille.
Jatkan edellisen markkinakatsauksen aiheesta kuinka reagoida julkiseen tietoon ja odotuksiin. Pörssihaukan strategiahan on, että uutisiin ja virallisiin tietoihin ei pidä kiinnittää huomiota ilman erityistä syytä, koska tärkeät tiedot ovat suursijoittajilla ennen niiden julkistamista ainakin yleensä. Se on teknisen analyysin yksi kivijaloista.
Iso raha liikuttaa markkinoita, ja noita käänteitä voi tulkita tiettyyn mittaan ennalta teknisestä datasta – joskus hyvinkin tarkasti, joskus toki vähemmän. Uutiset, etenkin taakse jääneet tilastotiedot, eivät merkitse markkinoiden isoille pelureille mitään täysin vanhentuneina.
Tästä oli mallitapaus vaikkapa Saksan teollisuuden tilausten kova pudotus toukokuussa. Vastaavia tilastoja on tarjolla varmasti monesta maasta ja sektorilta, mikä oli hyvin tiedossa jo toukokuussa. Kuinka niin? Koska pörssit putosivat reippaasti toukokuussa. (lisää…)
