Osinko, hyvän osakesijoituksen avain: osa 1
No johan löytyi oikea osinkokonekivääri! Kuva: Pörssihaukka / Midjourney AI
Kun osakepoimija lähtee valitsemaan salkkuunsa yhtiöitä, on hänellä käytössään lukuisia mahdollisia kriteereitä, joiden merkityksestä alan ammattilaiset ja kirjallisuus antavat kirjavia neuvoja. Yksi painottaa liikevaihdon kasvua, toinen tasearvoa eli P/B-lukua, kolmas vapaata kassavirtaa, neljäs pääoman korkeaa tuottoa, viides markkinajohtajuutta, kuudes teknologiajohtajuutta, seitsemäs megatrendejä, kahdeksas…
Jokainen kykenee perustelemaan väitteensä hyllykilometrillä tutkimuksia ja supersijoittajien kommentteja. Sijoitusviisauden ristitulessa ei ole vaikea kokea itseään tikanheittäjäksi, jonka täytyy osua tuurilla parhaaseen neuvoon. Mitä kokemattomampi sijoittaja on, sen enemmän hän ähisee.
Pörssihaukan yhtiösuositukset nojaavat moneen kriteeriin, mutta yksi nousee yli muiden: yhtiön osinkohistoria. Siihen tiivistyvät kaikki yhtiön keskeiset elementit sijoittajan kannalta.
Osuuspankki on oikeassa Nordean rallista
Eurooppalaisten pankkien ETF-rahasto on kiskonut ylös viime viikot Nordean tapaan
Osuuspankin pääanalyytikko Antti Saari arvioi Kauppalehdessä, että Nordean osakkeen kova nousu ei johdu uuden pääjohtajan Frank Vang-Jensenin nimityksestä, vaan pitkien korkojen voimakkaasta markkinataitteesta ylös. Saari toteaa valtionvelkojen ja pankkiosakkeiden liikkuvan toisiinsa kytkettynä.
Tätähän on myös Pörssihaukka viime päivinä eritellyt, tosin korostaen riippuvuussuhteen koskevan valtaosaa syklisistä osakkeista. Koska pitkät korot ovat suhdanteiden ja yleismarkkinan luotettavimpia mittareita, kulkevat ne käsi kädessä suhdanneriippuvaisten yhtiöiden osakekurssien kanssa. Ja Pörssihaukka on povannut pitkien korkojen pohjakosketusta jo jonkin aikaa.
Markkinat liikkuvat ennen uutisia
Ruotsalaisten mielestä aika ei olekaan enää niin huono uusille avaimille.
Jatkan edellisen markkinakatsauksen aiheesta kuinka reagoida julkiseen tietoon ja odotuksiin. Pörssihaukan strategiahan on, että uutisiin ja virallisiin tietoihin ei pidä kiinnittää huomiota ilman erityistä syytä, koska tärkeät tiedot ovat suursijoittajilla ennen niiden julkistamista ainakin yleensä. Se on teknisen analyysin yksi kivijaloista.
Iso raha liikuttaa markkinoita, ja noita käänteitä voi tulkita tiettyyn mittaan ennalta teknisestä datasta – joskus hyvinkin tarkasti, joskus toki vähemmän. Uutiset, etenkin taakse jääneet tilastotiedot, eivät merkitse markkinoiden isoille pelureille mitään täysin vanhentuneina.
Tästä oli mallitapaus vaikkapa Saksan teollisuuden tilausten kova pudotus toukokuussa. Vastaavia tilastoja on tarjolla varmasti monesta maasta ja sektorilta, mikä oli hyvin tiedossa jo toukokuussa. Kuinka niin? Koska pörssit putosivat reippaasti toukokuussa. (lisää…)
Osinkojen tuplaverotus on paha riesa
Tuplaverotus on piensijoittajan kannalta rosvousta.
Pörssihaukan tuoreimman suositusyhtiön yhteydessä nousi esiin ulkomaalaisten osinkojen tuplaverotus, joka rasittaa valitettavasti jo sijoittamista monessa valtiossa. Se on etenkin piensijoittajan ongelma yliverotuksen takaisin perimisen työläyden vuoksi.
Suomella on verosopimus erittäin monien maiden kanssa, eikä tällöin ongelmaa ole – jos sopimusta noudatetaan. Tähän on kuitenkin tullut muutoksia viime vuosina useassa muuten sijoittajan kannalta houkuttelevassa valtiossa.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Vauhtisokeus on sijoittajien yleisin tauti
Rakettimaiseen kasvuun luottaminen on yleensä petollista.
Kauppalehden sijoituskolumnisti Henri Elo kiinnittää huomiota vielä muutama vuosi sitten sijoitushittien asemassa olleiden kotimaisten kasvuyhtiöiden tyrmäävän kehnoon kurssikehitykseen. Elo itse listasi kolme vuotta sitten Helsingin pörssin superkasvajat, joita olivat Pihlajalinna, Lehto Group, Consti, Restamax, Verkkokauppa.com, Basware, Affecto ja Digia.
Kaikkien liikevaihto kiipesi kevyesti kaksinumeroisia lukuja. Osa on kyennyt edelleen kasvattamaan liikevaihtoaan, mutta tulokset ja varsinkin pörssikurssit ovat tanssineet toisia tahteja. Kurssikehitys on ollut surkeaa niin absoluuttisesti kuin suhteessa Helsingin pörssiin.
Toimi ennen muita: tapaus Dedicare
Sijoittajakin pärjää parhaiten, kun kirmaa muutaman askeleen toisten edellä.
Pörssihaukan strategian ytimeen kuuluu markkinaliikkeiden ja yhtiöiden arviointi itsenäisesti, piittamatta konsensuksesta ja julkisesta tiedosta. Kun joku tieto tai vihje leviää yleiseen jakeluun, juna meni jo sijoittajan kannalta.
Vastikään saimme tästä esimerkin, kun ruotsalainen talouslehti Dagens Industri kertoi norjalaisen suursijoittajan Obosin hankkineen suuret määrät rakennusyhtiö JM:n osakkeita, vaikka konsensuksen mukaan ankeat ajat rakennusalalla jatkuvat Ruotsissa. JM:n osake oli kiskaissut pohjasta jo jutun tullessa ulos 50 prosenttia.
Nyt ovat vuorossa hoitoalan henkilöstövuokraaja Dedicare ja talouslehti Affärsvärlden. Se hehkutti eilen illalla yhtiön matalaa arvostustasoa ja potentiaalia pitkän aikavälin sijoituskohteena. Jo muutaman viikon reippaassa nousussa ollut osake kiskaisi tänään hurjan lisäspurtin, johon arvovaltaisen Affärsvärldenin jutulla oli varmasti vaikutuksensa.
Affärsvärldenin arvio sisältää jokseenkin kaiken sen, mitä Pörssihaukka yhtiöstä on todennut jo avauspäivästään asti. Pörssihaukan ostosuositus yhtiölle tuli kuitenkin niin pohjasta kuin se on ylipäänsä mahdollista – ja aika ilmeisesti kyseinen pohja jää pysyväksi. (lisää…)
Ostosuosituslistan perusteista
Ajoituksessa napakymppi on hyvä, joskin vaikea tavoite.
Selvennän hiukan ostosuosituslistan ohjeistuksen perusteita siltä varalta, että ne ovat jääneet epäselväksi. Listalla ovat siis vain Pörssihaukan viralliset suositusyhtiöt, jotka ovat lähtökohtaisesti siellä pysyäkseen maailman tappiin. Näin onnellisesti ei luultavasti aivan kaikkien kohdalla käy, mutta se on tavoite. Hyvillä yhtiöillä on tapana pysyä sellaisina.
Suositusyhtiöt voivat kuitenkin olla ylihintaisia fundamentaalisin perustein ja/tai teknisen analyysin kannalta. Edelliseenkin törmää osakkeen ylikuumentuessa, joskin näitä tapauksia pyrin arvioimaan hyvin varovasti.
Vakaiden yhtiöiden yli- ja alihinnoittelun arviointi ei yleensä ottaen mahdotonta ole, mutta toki yhtiöillä saattaa mennä odotuksia paremmin tai huonommin, jolloin osakkeen hintakin tietysti reagoi sen mukaisesti. Tätä piensijoittajan on mahdoton tietää omien fundamentaalisten tietolähteidensä turvin.
Ostosuositukset perustuvat tekniseen analyysiin, jota on avattu ennen muuta teknisen analyysin ABC:ssa ja markkinakatsauksissa. TA:n tavoitteena on optimaalisten kaupanteon hetkien tunnistaminen.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Osakkeiden hinnoittelun vaikeus ja tärkeys
Osakkeen hinnoittelu ei ole helppoa, muttei onneksi aivan näin hämmentävää.
Käsittelin osakkeiden hinnoittelua äsken lukijapalautteen yhteydessä. Aiheen tärkeyden vuoksi perkaan sitä tarkemmin, koska hinnoittelu on menestyvän sijoittamisen avaintekijä, ja usein menestymättömän yhtä lailla. Jaan jutun osiin sen laajuuden vuoksi.
Hyvistä yhtiöistä ei ole koskaan pula, eikä niiden tunnistaminen sinänsä ole järin vaikeaa. Mutta paraskaan yhtiö ei ole hyvä sijoitus, jos siitä maksaa liikaa. Tuotto jää huonoksi ennen pitkää, kun kurssi laahaa tai sukeltaa, eikä laihaksi jäävä osinkovirta lohduta. Toisaalta hyvin valitun halvan osakkeen tuotto nousee ruhtinaalliseksi.
Molempia vaihtoehtoja on aina tarjolla, koska markkinoilla on tehottomuutta molempiin suuntiin. Yli- ja alihinnoittelu kuuluvat osakesijoittamisen arkeen.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Osinkodropit tulevat kuin muuttolinnut
Kun muuttolinnut lehahtavat pohjoiseen, osinkoyhtiöt lähtevät etelään.
Varoittelin innostumasta osakeostoksille osinkojen maksun alla jutussa ”Kannattaako nyt sukeltaa osinkovirtaan?”. Nyrkkisääntö on, ettei kannata, koska markkinat hinnoittelevat jaossa olevat osingot korkeimmilleen juuri irtoamisen alla. Tästä on saatu taas lukemattomia esimerkkejä.
Kohtalaisen poikkeuksetta kuvioon kuuluu, että osingon irrottua osakekurssi lähtee laskuun, joka aika nopeasti on selvästi suurempi kuin irronneen osingon ja sitä edeltäneen huippukurssin ero. Kun osingot jaetaan valtaosin yhä köntässä keväällä, kurssit vaeltavat alas kesälaitumille käytännössä joka vuosi.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Talousennusteet putoavat – mitä tehdä?
Talousennusteilla on nyt vain yksi suunta.
Analyysitalot pudottavat nyt kilpaa makrotalousennusteita niin Suomessa kuin muualla. Arvovaltaisimpiin lajissa kuuluva Kansainvälinen valuuttarahasto IMF leikkasi maailmantalouden kasvuennustetta reippaammin kuin vuosiin. Kasvua on sen mukaan yhä tulossa, kuten maailmantalouteen sinänsä normaalisti kuuluu heikkoinakin aikoina, mutta vain vähän päälle kolme prosenttia.
IMF:n ennusteen leikkaus on neljäs syksystä alkaen. Suomessakin odotukset putoavat urakalla. Pessimistisimmät arviot odottavan kasvun hidastuvan siten, että kolmen vuoden päästä olemme nollakasvun maastossa.
Kuinka näihin ikäviin ja jopa hyytäviin povauksiin tulee sijoittajan suhtautua?
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
