• Markkinat
• Sijoitusstrategiat

Sano disruptio kun haluat paniikin

Teknologiset muutokset muokkaavat tuotantoa ja taloutta, mutta sijoittajat systemaattisesti yliarvioivat sen nopeuden ja mittakaavan, toisaalta aliarvioivat puolustusasemiin joutuneiden sitkeyden ja kyvyt.

Ohjelmisto- ja SaaS-yhtiöt ovat sukeltaneet pörssissä poikkeuksellisella voimalla osa jo kauan, eilen iski pahin myyntiaalto vuosiin. Kyse on tekoälyn aiheuttamasta rakenteellisesta pelosta.

Liikkeen mittakaavaa kuvaa, että myyntiaaltoon joutuivat myös alat, joita ei perinteisesti ole nähty teknologian suorina uhreina. Mainosjätit kuten Omnicom pannaan samaan nippuun.

(Artikkeli sivuaa lyhyesti useita yhtiöitä, osa Pörssihaukan listalta, osa ei) 

Mr Market ei enää katso yksittäisiä liiketoimintamalleja, vaan reagoi yhteen yhteiseen ajuriin. Kertomus on nyt yksinkertainen: AI tulee ja tappaa.

Ja tekee sen tarjoamalla halvempaa, helpommin kopioitavaa ja vähemmän arvokasta ohjelmistoa. Oletus niittää kaiken softan riippumatta siitä, kuinka perusteltu se yksittäisen yhtiön kohdalla on.

Sijoittajat pelkäävät, että AI-agentit korvaavat ihmiskäyttäjät. Ja ainakin asiakkaiden odotetaan lykkäävän hankintoja: miksi sitoutua pitkään SaaS-sopimukseen, jos puolen vuoden päästä tarjolla voi olla olennaisesti tehokkaampi ja halvempi ratkaisu?

Pelko on parviälyn tehokkain voima

Tässä vaiheessa markkina ei vaadi näyttöä. Mahdollisuus riittää.

Tekoälyn uskotaan hoitavan vaikkapa mainosalalla luovan työn, kampanjasuunnittelun ja optimoinnin niin tehokkaasti, että yritykset tekevät yhä enemmän itse. Se voi pitää paikkansa – johonkin mittaan.

Mutta yleensä pelot liioittelevat radikaalistikin, samoin toiveet, paljastaen aikanaan osakkeiden liikkeet ylimitoitetuksi. Ja rajuja liikkeitä vivuttavat aina tekniset ja psykologiset tekijät.

Kurssien sukeltaessa momentum-sijoittajat myyvät, stopparit laukeavat ja lainarahan lihottamia positioita puretaan. Myynti ruokkii myyntiä, lauma ryntää yhteen suuntaan.

Kaikissa markkinapaniikeissa syystä ja kohteesta riippumatta. Kunnes liike kääntyy, useimmissa tapauksissa.

Nykytilanteessa markkina niputtaa hyvin erilaiset yhtiöt samaan koriin. Olen noin satavarma, että se on liioittelua.

AI monelle myös tärkeä työkalu

Osa ohjelmistobisneksestä ja senkaltaisesta liiketoimesta on haavoittuvaa: geneeriset, helposti korvattavat ratkaisut kärsivät aidosti. Vaan mitkä ja mitkä eivät, siinä kieltämättä haastetta.

Toisaalta monelle ohjelmistoyhtiölle tekoäly on uusi tärkeä työkalu, joka tehostaa sen toimintaa ja kustannusten hallintaa. Ja niiden vahvuudet eivät hevin murene.

Aivan kuten nettikauppa lopulta vahvisti parhaita kauppaketjuja, ei tuhonnut. Sijoittajat usein aliarvioivat kokeneiden kettujen kyvyn uusiutua ja vastata haasteisiin.

Softapuolellakin liiketoimintakriittiset järjestelmät, sääntelyn ympärille rakennetut ohjelmistot ja syvälle asiakkaan prosesseihin integroidut ratkaisut eivät katoa sillä, että markkinoille tulee uusi kielimalli.

Näissä tapauksissa AI voi jopa vahvistaa hinnoitteluvoimaa. Jos ja kun se on niin monipuolinen työkalu niin ei sen soveltaminen ole vain joidenkin etuoikeus.

Raha ja kokemus suojaavat paljolta

Mutta lyhyellä aikavälillä tämä erottelu ei kuitenkaan näy. Ensin myydään kaikki – myöhemmin valitaan voittajat. Sitä ennen jyllää klassinen ylilyönti.

Sijoittajia hallitsee nyt pelko ja osakkeiden hinnat irtoavat hetkellisesti todellisuudesta – osalla alas, osalla ylös. Tämä ei ole helppo markkina, koska se vaatii erottamaan tarinat liiketoiminnasta ja hypepuheen kassavirrasta.

Ja jälkimmäinen lopulta ratkaisee. Mutta varmaa tietoa ei kenelläkään tietenkään ole.

Oma pitkä kokemus kertoo, että taloudeltaan vahvat kokeneet toimijat selviävät haasteista keskimäärin niin hyvin, että niiden varaan kannattaa salkkunsa aina rakentaa.

Leevin useampiosainen juttu käsittelee aihetta perinpohjin. Tilanne on tietenkin haastava ja etenkin jos aikoo asettua vastavirtaan eli uskoo SaaS-yhtiöiden ja sentyyppisten selviävän ja hyötyvänkin kehityksestä.

Shokeeraaja saa huomiota

Toisaalta painotamme voimakkaasti, ettei tämä todellakaan ole ensimmäinen oletettu disruptioaalto, näitä tulee luokkaa vuoden tai ainakin parin välein. Yksin Pörssihaukan kohta seitsemän vuoden aikana näitä saanut penkoa ja perustella useita.

Harvoin seuraukset ovat huimien ennusteiden mukaiset. Teknologia kyllä muuttaa rakenteita ja tuo uusia isojakin toimijoita, mutta harvoin pyyhkii kokonaisia toimialoja pois.

Ja aina samoista syistä. On vaikea tuhota yhtiöitä ja toimialoja, jotka vaativat ja suosivat mittakaavaa, regulaatiota, jakelua ja pääomaa.

Tällaiset skenaariot ovat kyllä hyvin suosittuja. Sijoittajat rakastavat dramatiikkaa, koska se lupaa suuria palkintoja voittajat löytäneille.

Dramatiikan toitottaminen tuo myös kuulijoita ja mediassa asiakkaita. Shokkiefekti toimii aina.

Amazon ei tappanut kaikkia

Kirjoitin aiheesta ensimmäisen kerran vain viikko Pörssihaukan avaamisen jälkeen, Amazonin oletetusta kivijalkakaupan ja perinteisten konsernien täystuhosta. Vaikutustakin toki oli, mutta paljon spekulointeja vähemmän.

Perinnetalot eivät tuhoutuneet, vaan muutos pakotti ne kehittymään. Ruokakauppa digitalisoitui – mutta vanhojen toimijoiden ehdoilla.

Walmart rakensi verkkokaupan, logistiikan ja datakyvykkyyden osaksi ydintoimintaa ja on palkinnut omistajansa paremmin kuin Amazon tai Alibaba viime vuosien aikana. Pörssihaukan kaikki kauppaketjut ovat pärjänneet hyvin tai ainakin ok suhdannesyistäkin vaikeissa oloissa: Axfood, Lowe´s, Kesko, Ross Stores, Tractor Supply. Ja pärjäävät myös nettikaupassa.

Ainoa floppaaja on Alibaba – Amazonin kaltainen nettijätti, jonka syöksykierre johtui ensin poliittisesta sorrosta, sitten Kiinan talouden vaikeuksista ja nettikaupan kasvaneesta kilpailusta.

Tesla disruptoutuikin itse

Kaava toistuu sähköautoissa. Tesla pakotti perinteiset autonvalmistajat liikkeelle, muttei pyyhkinyt niitä pois. Nyt kilpailu on saavuttanut Teslan, marginaalit ovat paineessa ja murros onkin kaksisuuntainen.

Perinteiset valmistajat sähköistyvät, uudet kisaajat etenkin Kiinasta rynnivät kentälle – ja juuri Tesla kamppailee teollisena autonvalmistajana niin volyymikasvunsa kuin katteensa pahasti kadottaneena.

Varoitin hypestä ja kilpailuasetelmien muutoksesta aivan buumin huipulla. Ei ollut suosittu tulokulma tuolloin, valtavirta höyrysi aivan päinvastaiseen suuntaan.

Maailman tämän hetken myydyin automalli on Toyotan RAV4, jota valmistetaan kuinka ollakaan etupäässä hybridinä. Se ohitti 2025 Teslan Model Y:n – ja Toyota pärjää kaikkiaan hyvin, kauppasodassakin.

Jonossa yhä oleva Toyota livahti harmillisesti tullipaineen pelottamana, mutta seuraavassa sopivassa raossa tilanne korjautuu.

Finanssijätit kummasti voimissaan

Kryptovaluuttojen piti tehdä pankit ja korttiverkot tarpeettomiksi, mutta Visa, Mastercard ja pankkisektori elävät yhä vakaasti. Maksaminen ei ole vain teknologiaa, vaan ennen kaikkea luottamusta, sääntelyä ja infraa.

Myös fintechin piti tappaa pankit, mutta isoimmat niistä omaksuivat teknologian ja osa osteli pienet tulokkaat tiimiinsä. Isoa rahaa ja syvää kokemusta ei tuosta vain lyödä laudalta.

Biotekniikassa Moderna nähtiin vallankumouksellisena voimana, koronapiikin jälkeen sen talous romahti ja kilpailuasetelmat palasivat ennalleen. Modernan teknologian skaalautuvuus ei ainakaan toistaiseksi vakuuta.

Softabisneksen piti muuttaa “kaikki koodiksi”. Nyt ala on itse pelkojen kohteena tekoälyn vuoksi.

Perinnemedia ei kaatunut

Sosiaalisen median ja netin piti syrjäyttää perinteinen media. Mainosraha hajosi, mutta isot mediatalot elävät yhä, osa jopa vahvempina, kun algoritmiriippuvuuden riskit tulivat ilmi ja brändiluottamus palasi arvoon.

New York Times, laatulehtien keskushyökkääjä, on tulossa vielä Pörssihaukkaan osakkeen hinnan houkutellessa. Yhtiöllä oli vaikeutensa, nyt se taas kasvaa kohisten – juuri nettiin sopeutumisensa ansiosta.

Teleoperaattoreiden kuolemasta on puhuttu vuosikymmeniä, nyt taas satelliittiteknologian voimin. Verizon ja Elisa porskuttavat kuten ennenkin, hitaasti mutta varmasti vahvaa kassavirtaa jauhaen.

Streamaus tappoi kaapeli-TV:n – kunnes konsolidaatio ja hinnankorotukset toivat realismin takaisin. 3D-tulostuksen piti mullistaa teollisuus, mutta siitä tuli lopulta täydentävä työkalu, ei vallankumous.

Tupakka höyrynä taas kasvuun

Videoneuvottelujen piti tappaa liikematkustus pandemian seurauksena. Muutostakin seurasi, mutta fyysisen läsnäolon arvo neuvotteluissa, myynnissä ja luottamuksessa palasi nopeasti.

Avoin lähdekoodi oli uhka kaupalliselle ohjelmistolle. Kävi päinvastoin: se loi pohjan, jonka päälle rakennettiin maksullisia palveluja.

Tupakkayhtiöiden povattiin kuihtuvan lainsäätäjien ja kuluttajien vastatuulessa, mutta savuttomat tuotteet tekivät Philip Morrisista ja BATSista jälleen kasvutarinoita.

Algoritmien piti poistaa aktiivinen sijoittaminen. Passiivinen kasvoi, mutta markkinoiden heilunta, keskittymisriskit ja politiikka ovat tuoneet aktiiviselle analyysille uuden roolin – erityisesti epäjatkuvuuksissa.

Ja viimeisin näytelmä: OpenAI vastaan Google. Ensin kaivettiin Googlelle kuoppaa, sitten OpenAI:lle – mutta tässä kohtaa molemmat elävät, investoivat ja sopeutuvat.

Historia parempi konsultti kuin hype

Historian opetus? Sijoittajien suurin virhe ei ole aliarvioida teknologiaa, vaan yliarvioida sen nopeus ja aliarvioida haastettujen sitkeys ja kyvyt.

Tältä pohjalta Pörssihaukka suhtautuu tähänkin myräkkään, joka sinäsä varmasti jättää isonkin jäljen moneen moneen asiaan. SaaS- ja yritysinfrayhtiöissä varaudumme vastavirtaan uimiseen eli sektorilta tulee lisää kohteita listalle.

Historia on usein parempi liittolainen kuin hype. Mihin suuntaan sitten sijoittajien parviäly sitä kulloinkin piiskaa.

Aiheesta lisää Pörssihaukassa useiden juttujen voimin lähiviikkoina.

---