Markkinakatsaus: Pommi tikittää Hormuzissa
Tuleeko kaaos tällä kertaa kello kaulassa? Kuva: Pörssihaukka / OpenAI
Trump veti toistaiseksi pois uhkauksensa tuhota Iranin energiainfra, jota olisi seurannut aika varma kaaos Persianlahdella. Sukeltanut markkina toipui minuuteissa, mutta jatkoa joutuu taas kerran arvailemaan.
Etusivu uusiksi! Vasta pari tuntia sitten näytti surkealta. Donald Trump antoi Iranille kaksi päivää avata Hormuzin salmi, muuten USA iskee Iranin voimalaverkostoon täydellä voimalla. Iran lupaa vastata täyslaidallisella Persianlahden energiainfraan.
Tilanne nyt: Donald Trump puhuu markkinoita rauhallisiksi viestien neuvottelujen etenevän Iranin kanssa. Aamuinen osakkeiden teurastus taittui prosenttien nousuksi minuuteissa kertoen oleellisen tilanteen kireydestä.
Trumpin viesti on selvä: hän karttaaa eskalaatiota jos mahdollista. Syyt ovat ilmeiset.
(Juttu ei käsittele yksittäisiä sijoituskohteita, ostosuositulistan päivitys siirtyy kriittisen tilanteen takia.)
International Energy Agency (IEA) varoittaa, että eskaloituva konflikti johtaa jopa 1970-lukua pahempaan energiakriisiin. Vertaus seisauttaa veret.
Tekeekö Trump taas TACOn (Trump Always Chickens Out – Trump aina perääntyy): panokset maksimiin ja pakki päälle viime hetkellä.
Iran ei myönnä neuvotteluja käydyn, joten Trump saattaa aivan puhua puuta heinää. Ainakin hän pelkää seurauksia. Sen vuoksi hän vuosi sitten perui massiiviset tulliuhkauksensakin.
Sotapropagandan tehokurssi
Muttei lopullisesti. Jatkoa on taas vaikea ennustaa, mutta talouskaaosta Trump pelkää kuin ruttoa. Eikä Iran hevin taivu.
Niinpä Trump joutuu improvisoimaan päivä toisensa jälkeen urakan mentyä aivan toisin kuin hän uskoi. Tämän päivän kikka oli tämä, toistaiseksi ainakin.
Ainakin saamme tragikoomisen oppitunnin sotapropagandasta demokraattisessa valtiossa. Trump on kolmen viikon aikana kertonut sodan olevan pitkälti valmis – vaikka paikalle lähetttiin jo toinen laivalasti amerikkalaisia joukkoja.
Iranin asejärjestelmät ja taistelukyky on kuulema jo tuhottu, mutta ohjuksia ja drooneja sataa edelleen Israeliin ja arabinaapureihin. Kaksi ohjusta ylsi USA:n ja Britannian tukikohtaan Diego Garcian saarella 4000 kilometrin päässä Iranista.
Ne torjuttiin – mutta eihän tämän pitänyt olla mahdollista, ohjusalustat ja -varastot tuhannen päreinä väitteen mukaan.
Iran osaa pelata
Samoin Iranin väitteen mukaan jo upotetut sotalaivat saattavat Hormuzin läpi ystävällismieliseksi luokiteltujen maiden kuten Intian kauppa-aluksia. Samasta mahdollisuudesta se neuvottelee kahdenvälisesti esimerkiksi Japanin kanssa.
Iran sanoo, ettei salmi ole suljettu kuin vihollisten laivoilta. Näin se antaa osan energiavirrasta soljua maailmalle ja pitää salmen silti peukaloruuvina.
Kulku sallittu – oikean lipun alla. Kuva: José Ribeiro, Wikicommons
Jos Aasian suuret taloudet alkavat tehdä omia järjestelyjään, yhteinen painostus Irania vastaan heikkenee. Mitäs luulette, lähettääkö Japani mieluummin sotalaivoja Persianlahdelle – vai sieltä lastattuja tankkilaivoja kotiin?
Entä voiko Yhdysvallat puuttua omien liittolaistensa öljyn saantiin salmen kautta? Ei, ainoastaan seurata kiukkuisena oman kaavaillun halukkaiden koalitionsa murentumista.
Hattua täytyy nostaa Iranin hienovaraiselle pelaamiselle. Ja kiittää, koska tämä saattaa ehkäistä sodan laajentumista ja pitää kurissa energian hintaa.
Eurooppaan Hormuzista vain liruja
Rintamalla tätä sotkua tuskin vähään aikaan ratkaistaan. Iran pystyy edelleen operoimaan Hormuzissa eli sitä ei ole lyöty strategisesti – vain kulutettu.
Vaikkapa iranilaisten sotapikaveneitä onkin vaikea tuhota. Ne eivät kykene hallitsemaan merta, mutta aiheuttamaan isoa vahinkoa. Se riittää kaupallisen liikenteen ehkäisyyn.
Samaan aikaan Trump viestittelee somessa sodan tavoitteiden olevan hyvin lähellä. Ja raivoaa Natolle sen haluttomuutta puuttua sotaan – vaikka toisaalla julistaa Yhdysvaltojen pärjäävän oikein hyvin omin nokin Israelin kanssa.
Pikavene on pirullinen vastus kaupalliselle liikenteelle. Kuva: Sayyed Shahab-O-Din Vajedi
Trumpin perustehan Euroopan mukaantulolle on, että juuri me saamme öljymme sitä kautta. Itsellenikin tuli hiukan yllätyksenä, että reilusti alle 10% Hormuzin öljystä ja vielä vähemmän sen kaasusta päätyy tänne.
Eurooppa saa fossiilisen energiansa pääosin Pohjanmereltä, Afrikasta ja USA:sta. Tapansa mukaan Trump propagoi tässäkin mikä omaan agendaan istuu.
Hormuz ei todellakaan ole suoranaisesti Euroopan vaan Aasian ongelma. Globaali hinta toki heiluttaa kaikkia yhtä lailla etenkin öljyn markkinoilla ja myös kaasun USA pois lukien.
Khargin saaresta avainrintama?
Sota-alueelle kuitenkin matkaa parasta aikaa 7500 miestä eli ainakin USA uhkaa maaoperaatiolla, jonka kohteena voisi olla Iranin öljyviennin keskus Khargin saari. Ehkä USA laskee sieltä onnistuvansa pistämään Iranin polvilleen tai ainakin pitämään Hormuzin auki.
Tästä puhui viikonloppuna mm. valtiovarainministeri Scott Bessent. Reutersin aiempi raportti kertoo samaa – joskin yksi Yhdysvaltojen virkamies sanoo suoraan Kharg-operaation erittäin riskaabeliksi, koska Iran kykenee iskemään sinne ohjuksilla ja drooneilla.
Tällaisen operaation mahdollisuuksia voi arvioida vain riittävillä tiedoilla varustettu sotilasasiantuntija. Sodan tähänastinen historia ainakin kertoo USA:n aliarvioineen Iranin vastustuskyvyn.
Reutersin yhden analyysin mukaan Iranin ohjus- ja droonikyvyn neutralointi voi osoittautua hyvin vaikeaksi. Jos Iran pystyy edes yrittämään Diego Garciaa niin varmasti lähemmäs paljon tehokkaammin.
Ja juuri se on se oikea riski. Iranilla oli ennen sotaa alueen suurin ballististen ohjusten varasto, arviolta 2 500–6 000 kappaletta.
Iranin ohjukset eivät ole vielä finaalissa. Kuva: Creative Commons
Matalakin iskutiheys riittää aiheuttamaan suuren riskin Persianlahden energia-infralle ja globaaleille toimitusketjuille.
IISS:n laaja raportti näkee ballistiset ohjuksensa nimenomaan pelote- ja pakotusvälineenä, eli aseistuksena, jolla vastustajalle tuotetaan kustannuksia ja pidetään alueellinen infra jatkuvan uhan alla.
Laaja maaoperaatio mahdoton
Khargiin valtaaminen antaisi taloudellisesti painavan vivun Irania vastaan, mutta muutaman tuhannen miehen joukko tuskin estää Iranin kyvyn epäsymmetriseen sotaan. Ja kaikki viittaa siihen, että näin Iran toimisi.
Irakin ja Afganistanin sodissa länsijoukkoja oli molemmissa luokkaa 150 000 – 200 000, kun maat yritettiin ottaa haltuun. Se oli äärimmäisen veristä ja sotkuista touhua, joka Afganistanissa johti täydelliseen tappioonkin vuosien rähinän jälkeen.
7500 riittää ehkä Khargin kaltaisen kohteen valtaamiseen, muttei sen laajempaan operaatioon. Tällaisen sohvakenraalin korvaan kuulostaa utopistiselta, että moinen sotavoima ja ilmaiskut saisivat Iranin polvilleen epäsymmetrisen sodan lopettamisen muodossa.
Kharg on pieni mutta strategisesti tärkeä spotti Iranille. Kuva: Britannica
Eikä Iranin hallinnon kaatumisesta, joka oli ainakin yhdessä vaiheessa niin USA:n kuin Israelin strateginen päämaali, näy toistaiseksi missään merkittäviä viitteitä.
Iranin sisältä on toki erittäin vaikea saada luotettavaa tietoa, mutta ei sellaista vilahda vaikkapa alueen tarkkaan tuntevan qatarilaisen Aljazeeran raporteista. Ja hallinnon halkeamat näkyvät aluksi yleensä avainhenkilöiden loikkauksina. Ei ole tietoa.
Iranin hajanainen ja aseeton oppositio keskittynee nyt selviytymään sodasta ja virkavallan uhkasta. Sotien keskellä harvoin nähdään vallankumouksia.
Vaikeaa olisikin, koska Iranin valtakoneiston rautanyrkki vallankumouskaarti IRGC on vuosikymmenien aikana valitettavan varmaksi rakennettu linnake: raskaasti aseistettu, ideologisesti koulutettu ja suurta taloudellista valtaa käyttävä kuin valtio valtiossa.
Sisarjärjestöt pärjänneet vaikeammissa oloissa
Irakin shiia-alueilla toimivat Iran-kytköksiset miliisit, erityisesti Popular Mobilization Forces, tarjoavat käytännön esimerkin siitä, kuinka kestävä IRGC:n malli on jo huomattavasti heikommissa olosuhteissa.
Nämä ryhmät eivät hallitse valtiota samalla tavalla kuin Iranin vallankumouskaarti, vaan toimivat poliittisesti hajanaisessa ympäristössä jatkuvan ulkoisen paineen alla. Ne pärjäsivät hyvin jopa USA:n miehityksen aikana.
Silti ne ovat vuosien aikana institutionalisoituneet ja paikoin jopa vahvistuneet. Järjestelmän ydin ei ole pelkästään resursseissa, vaan ideologisessa sitoutumisessa, verkostomaisessa rakenteessa ja rahoituksessa.
IRGC on paremmin resursoitu, keskitetty ja valtarakenteisiin integroitu kuin yksikään sisarorganisaatio. Se ei ole vain hallinnon tukipilari, vaan osa hallintoa itseään.
IRGC:n sisarorganisaatio Irakissa on voimissaan. Kuva: Mahmoud Hosseini
Ei kaadu ilman täyttä sotaa
Jos Irakin tavallaan perifeerinen versio toimii näin sitkeästi, emokonserni tuskin hevin hajoaa tai heittää pyyhkeen kehään. Niin ikävää kuin se sanoa onkin.
Olen aika varmasti Irakin sotaa tarkimmin seurannut suomalainen toimittaja, avasin sen taustoja jo kauan ennen sodan syttymistä ja eri lähteiden avulla analysoin vuosia ainakin kymmenillä jutuilla. Törmään niihin joskus Wikipedian lähdeviitteinäkin.
Pidän täytenä utopiana, että Iranin hallinto kaatuisi ilmasodalla ja muutaman tuhannen miehen maihinnousulla. Israel ei ole saanut Hamasia nurin, vaikka murjonut Gazan kirjaimellisesti maan tasalle.
On vaikea nähdä, että huomattavasti vahvempi ja organisoidumpi valtiollinen toimija murtuisi kevyemmällä keinovalikoimalla.
Se vaatisi täyden ja samalla mielipuolisen mittakaavan maasodan mitä ilmeisimmin. Siirtyykö USA maaoperaatioon, emme tiedä.
Ostolistan päivitys siirtyy
Afganistanin sodassa Trump yritti ratkaista perintönä saamansa sodan ensin voimalla. Vasta sen epäonnistuttua hän alkoi hissukseen pakata kamppeita.
Joe Biden vei operaation sitten kaoottiseen loppuunsa vetämällä loputkin joukot pois. Massiivinen hallintaoperaatio päätyi puhtaaseen floppiin.
Näin voi yhä käydä. Tällä hetkellä tilanne on auki ja Trump haluaa välttää energia- ja markkinakatastrofin.
Koska tilanne on näin kriittinen ja eskaloitumiseen viittaava, en päivitä vielä ostosuosituslistaa. Koska jos Trump toteuttaa uhkauksensa alkaen pommittaa Iranin energiainfraa vastaa se samalla mitalla.
Ja sitten on kyyti pörsseissä kylmää. Passailu ostolistan kanssa päivän tai pari tuskin haittaa ainakaan tekee.
Palaan pikapuolin asiaan. Pörssihaukassa muuta materiaalia normaalisti, hyvää viikon alkua.
