Perinteinen kesämasennus iski pörsseihin, Suomessa indeksikin sakkaa nyt kun Nokian tolkuton kuumentuminen purkautuu, monet etenkin sykliset ehtivät jo paljon ennen. Muutama ostopaikkakin myyntiaallosta aukesi jo.
Kuten Pörssihaukka joka kevät tuo esiin, kesämarkkinat ovat omansalaisia: vähävaihtoisia, usein uutisköyhiä ja kehitykseltään useimmiten laiskoja. Tuttu ilmiö toistuu tänä vuonna tavallistakin kärjekkäämmin.
Sukellukset tulvivat monissa pörsseissä, Hesulissa etenkin isot sykliset ovat pudonneet kautta rintaman aika haipakkaakin: Kone, Metso, Valmet, UPM, Stora, Huhtamäki, Konecranes, Kemira, Kalmar, QT, nyt jo Fortumkin. Sesonkiheiluntaa vai vakavampaa, sen tiedämme syksyllä.
Näin yhtenäinen liike toisiinsa paljolti kytkeytymättömissä yhtiöissä todistaa ainakin isoa markkinaliikettä eikä yksittäisten sektorien tilannetta. Voittoja kotiutetaan uusien tilaisuuksien varalle.
Juttu käsittelee lähemmin osakkeita Kemira, Elisa, Mandatum, Fortum, Nokia, Indra
Tai sitten suhdanne todellakin mätänee kovaa kyytiä. Ei se ihme olisi yksin Persianlahden sodan takia – vaikka viime viikkoina markkinat ovat sen ottaneet jo liki selvitettynä tapauksena.
Mitä se ei vielä todellakaan ole. Toki suunta parempi, mutta taatusti kiikkerä sellainen.
Mistä kaikesta kyse sitten onkin, selviää tuonnempana. Sodan ohella korkojen nousu ja kesän tulo ovat ilmeiset syyt, tulokset avaavat Q2-rumbassa oman oleellisen vinkkelinsä.
Joka tapauksessa nämä aika syvätkin sukellukset todistavat niuhottamisen osta-leimojen kanssa olleen perusteltua. Lukemattomien osakkeiden kuumentuminen oli varsin selvää.
Ja lasku siitä nyt saapunut varomattomille sijoittajille. Olen oikein tyytyväinen – en toisten virheistä, vaan oman linjan puolesta.
Vielä tässä ostopaikkojakin sikiää myös pitkään ne välttäneille, muutama uusi taas. Kenties oikein alennusmyyntiä myöten tuonnempana lisää.
Jotkut yhtiöt kuten Puuilo, Vaisala ja Posti ovat kroolanneet vastavirtaan, raivostuttavasti koska eivät ehtineet nousta listalle tai saada osta-leimaa. En arvannut, että näin voimakkaita kontrasteja kesämarkkinaan mahtuisi.
Monen kohdalla varovaisuus on kannattanut. Kemiran droppi äityi pahemmaksi kuin vuosikausiin, kuinka ollakaan sodan puhjettua.
Kyllä olosuhteilla merkitystä on, vaikka erinäisten indeksien perusteella toisen vaikutelman saa. Eikä Kemiran taival alas anna vieläkään taitteen oireita.
Kohta viikkokuvaaja kopsahtaa niin syvään, että pohjan kolkuttelua se yleensä merkitsee. Vauhdikkaita nousuja se tuski silti tarkoittaisi.
2022 oli teknisesti vastaava asetelma. Pohja löytyi keväällä, mutta nousuun kurssi elpyi vasta syksyllä.
Ei tarkoita saman toistuvan, aivan mahdollista kuitenkin. Kohta alkaa silti houkuttaa, toki markkinan liike sen ratkaisee.
2020 kurssi elpyi äkkiä, kun talouteen tungettiin rajusti rahaa. Se ei nyt ole edessä, päinvastoin.
Muutama uusi osta-leima, Elisalla sen taas kipattua 37 euroon josta se edellisetkin sai. Kova reissaaja on osakkeesta tullut. Harmi ettei yltänyt 50 rallissaan, sieltä olisi lunasta-leima napsahtanut.
Elisaan pätevät aina vain samat sanat. Tylsä ja näissä nihkeissä oloissa hidaskasvuinen laatudefensiivinen, jonka kassavirta kattaa vankan osingon kuten tuossa jutussa perusteellisesti perkasin.
Ei muutosta näkemykseen, hissukseen kasvavalla aika turvallisella taas noin 6,5% osingolla Elisasta saa herkut talteen vailla kaksisia huolia. Hesan pörssin luotettavimpia kohteita, jos ei taivaita kurkottele.
Päiväkuvaaja on aivan samassa kuosissa kuin syksyllä. Tuolloin kurssi vetkutteli matalapaineessa kuukausia ja voi tehdä sen taas. Ostopaikka joka tapauksessa.
Ja jos markkina joskus riehaantuu niin kurssivoitonkin pääsee korjaamaan. Muutaman kerran on Pörssihaukassa sitä saatu maistaa.
Mandatumin osinkodippi syveni aika montuksi, kuten ounastelin. Tavallinen stoori, vaikkei aina toteudu.
Kuten Jarin huolelliset analyysit osoittavat, Mantan liiketoiminta rullaa hyvin, joskin korkojen heilunta voi vaikuttaa nimellistulokseen velkapapereiden hintojen muutoksina. Ulkomaille satsaaminenkin vaikuttaa toistaiseksi henkilöstökulujen kasvuna.
Mutta vankassa iskussa yhtiö ja pärjännyt poikkeuksellisen hyvin uusilla markkinoillaan pieneksi tulokkaaksi. Liekö ikuista, mutta korkosalkkuosaamiselle riittää kysyntää kaikkialla.
Teknisesti passaa, vaikka valuminen voi jatkua jos ei syvyydessä oleellisesti niin ajallisesti. Käänteen oireita kurssi kyllä jo vahvasti puskee.
Turvonneen taseen purkaminen on tumpannut omistajien taskuun hurjat osingot, mikä ei yhtä ruhtinaallisessa muodossa jatku. Kassavirta kestää kuitenkin tällä tiedolla hyvin.
Ja jakamatonta rahaakin taseessa on Saxo-pankin omistusten myötä. On perusteltua odottaa noin 0,40 euron osingon pitäväksi pohjaksi jatkossa.
Ja Saxon myynnistä riittää jaettavaa sen verran, että osinko ei välttämättä isommin vielä tänä vuonna notkahda. Tuskin se 0,85 pysyy, mutta likikään pitäessään paksu nippu tuohta on taas tarjolla.
Ja se 0,40 osinkokin tietäisi nykykurssilla päälle 7% osinkoa. Tämä siis jatkossa, todennäköisesti nousevana Mandatumin hanskan pitäessä nykymalliin.
Fortum kuului myös Pörssihaukan listalle liki alusta asti, kunnes Venäjän murharetki ja sen myötä katastrofiksi kääntynyt Uniperin osto Saksasta poistivat sen listalta. Fortum elpyi ihmeenkin hyvin ja saattaa palata osinkotykkeihin, jos hinta putoaa houkuttelevaksi.
Alle 7 % osingolla se ei tapahdu, sen verran laiska yhtiö kyseessä, vaikkakin voinee taas luokitella aika turvalliseksi Uniper-pölyn laskeuduttua. Tai ainakin niin uskaltaa olettaa huolimatta aiemmin graniittisen varman osingon leikkauksista.
Fortum heiluu ahkerasti pörssissä, joten paikka auennee vielä. Osake on tuttu, ostin sitä ensimmäisen kerran jo noin 20 vuotta sitten.
Tuolloin kurssi tapasi vielä pörrätä 20 euron päällä kuvaten omalla tavallaan Suomen talouden vaikeita vuosia sieltä asti. Kyseinen satsi meni myyntiin jo ajat sitten.
Hesan indeksikin kääntyi kuukausi sitten alas, kun sitä kiskoneen ja hirmuhintaiseksi AI-huumassa kuumentuneen Nokian ralli taittui. Ilman sitä OMX25 olisi vajonnut jo muutaman kuukauden kauemmin.
Nyt saa Nokiakin poikittaista mailaa että raikaa. Teknisesti noin isoa kotimaista osaketta en ole vastaavassa roihussa liene nähnyt koskaan.
Ei voi kuin ihmetellä, onko iso rahakin sitä tuolta piikistä haalinut. No, hulluumpaankin maailmalla toki voi törmätä.
Kiintoisaa nähdä, kun AI-huuma alkaa purkautua niin missä määrin se saa Nokiasta niskaotteen. Voi olla rumaakin jälki.
Indran riuska droppi viime viikolla herätti huolta, mutta ainakaan dramaattisia uutisia ei syyksi löydy. Se tosin sai korkeimman oikeuden vahvistuksen jo 2018 määrätystä 13,5 miljoonan euron sakosta koskien julkishallinnon IT-palvelujen tarjouskilpailua takavuosina.
Indra valitti saaneensa vaillinaista informaatiota julkishallinnon tilaajien roolista järjestelyissä. KO:n mukaan se ei vapauta Indraa kilpailuoikeudellisesta vastuusta.
Sijoittajalle tämä on siis mainehaitta, ei tulosdraama, koska sakko ei Indran nykyistä taloutta juuri kolhi. Tapaus sopii samaan koriin kuin alkuvuoden EM&E-fuusiosoppa, enemmän porua kuin villoja.
Toinen tuore uutinen koskee Suomea: Indra ja meikäläinen Fintraffic sopivat maailman ensimmäisestä usean lentoaseman etälennonjohtokeskuksesta.
Rahassa sekään ei ole merkittävä juuri nyt, joskin pitkällä aikavälillä oikein kiinnostava hanke – mahdollinen toimintamalli alueelliselle lentoliikenteelle missä tahansa maailmassa.
Perinteisesti lentoasemilla on oma lennonjohtotorninsa ja henkilöstönsä. Etälennonjohdossa kentälle sijoitetun kaluston ansiosta lennonjohto voi hallita useampaa asemaa.
Indran InNOVA-järjestelmä kokoaa lennonjohtajalle yhteen näkymään muun muassa lentoliikennetiedot, säätiedot, elektroniset lentolistat ja kiitotietiedot.
Suomessa pitkät etäisyydet, useat pienet asemat ja vähäinen liikenne tekevät perinteisestä mallista kalliin. Fintraffic ja Finavia ovatkin jo vuosia kehittäneet monen lentoaseman etäjohtokonseptia, jonka tavoitteena on parantaa palvelutasoa ja samalla alentaa kustannuksia.
Indran systeemi toimii jo Norjan Bodøssa, joka on maailman suurin laatuaan. Jos suomalainen ratkaisu toimii, yhtiö saa vahvan referenssin.
Juuri tällaiset järjestelmät ovat Indran ATM-liiketoiminnan ydinosaamista: tarjoavat toimitusprojektien lisäksi jopa vuosikymmeniä jatkuvia ylläpito-, päivitys- ja ohjelmistotuloja.
Puolustusliiketoiminta kerää tällä hetkellä otsikot, mutta Indran toinen vahva jalka on edelleen siviili-ilmailussa. Indran positiivinen osari on jäänyt kiireiden takia käsittelemättä, se vielä tällä viikolla.
Yhtiöstä ei nyt löydy helposti huolen aihetta, etenkin jos Persianlahti lopulta rauhoittuu niin lentoalaa se virkistää. Puolustussegmentin kysyntä pysyy hyvänä rakenteellisista syistä, Eurooppa tarvitsee itsenäistä puolustusteknologiaa vielä pitkään.
Sotakatsaus piti julkaista tänään, mutta jää huomiseen, josko tietoa osapuolten tapaamisesta Qatarissa valuisi lisää. Ristiriitoja ainakin riittää sinne ratkottavaksi, tuoreitakin.