• Yleistä taloudesta

Saksalla ostohousut jalassa – euroalue nousuun vai inflaatioon?

Saksan jättielvytyspaketti luo koko Euroopan taloudelle mahdollisuuden vahvistamalla kysyntää, mutta kääntöpuolena korkojen nousu tuo ongelmia. Kokonaisvaikutusta on vaikea arvioida. 

Maaliskuun alussa talouskuristaan tunnettu Saksa teki jotain ennenkuulumatonta. Se muutti perustuslain kohtaa, joka sitoo maan velanoton korkeintaan 0,35:een prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Velkajarrusta luopumista on estellyt muun muassa kansallinen trauma natsismin noususta, jonka syypäänä 1920-luvun hyperinflaatiota on Saksassa pidetty: osin myös liioitellusti.

Historiallisesta päätöksestä vastasivat Saksan kristillisdemokraattinen unioni (CDU) tulevan liittokanslerin Friedrich Merzin johdolla sekä Sosialidemokraattinen puolue (SPD). Viimeisiä vihreitä valoja odottavan päätöksen myötä Saksa aikoo satsata biljoonan eli tuhannen miljardin euron edestä maanpuolustukseen, infra­an, digitali­saatioon ja vihreään siirtymään.

***

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.

---

• Yleistä taloudesta

ALV kauppasodan perusteena potaskaa

ALV ei ole piilotulli kuten Trumpin hallinto väittää. Tuskin se sitä itsekään uskoo, mutta haluaa yhden lisäperusteen kauppasodalle. Ukrainan lässähtänyt tulitauko ei muuta sodan kiharaisia asetelmia ja sen ilmeisiä taloudellisia seurauksia.

Donald Trump on yhtenä kauppasotansa elementtinä väittänyt ympäri maailmaa yleisen arvonlisäveron eli ALV:in sortavan Yhdysvaltoja, koska siellä ei liittovaltion tasolla kyseistä veroa käytetä. ALV on tuontuotteista maksettava niiden tullessa rajan yli.

Trumpin väite saattaa kuulosta perustellulta, mutta nojaa yhtä mielivaltaiseen potaskaan kuin hänen muutkin argumenttinsa Yhdysvaltojen hyväksikäytöstä maailmankaupassa. ALV:issa ei ole rahtustakaan protektionismia.

(lisää…)

---

• Yleistä taloudesta

Talouskriisit kumpuavat politiikasta

Talouden aaltoilu on normaali osa sen elämää, kriisit poikkeustiloja. Niiden taustalta löytyvät liki aina poliittiset tekijät eri muodoissaan. Siksi sijoittaja ei voi niitä sivuuttaa.

Yhteiskunnalliset olot muodostavat talouden ja sijoittamisen reunaehdot, koska yritykset eivät toimi tyhjiössä. Yleensä terveissä yhteiskunnissa ja etenkään demokratioissa politiikan aaltoilua ei kuitenkaan tarvitse ylettömästi murehtia.

Yritykset tapaavat pärjätä aivan hyvin monenlaisten hallitusten vallassa. Taloudelliset kriisit kuitenkin kumpuavat hyvin usein poliittisista ongelmista ja virheistä. (lisää…)

---

• Yleistä taloudesta

Puolustusmenot turpoavat kuin pullataikina

Ukrainan sodan ja transatlanttisten suhteiden dramaattinen käänne nostaa Euroopan puolustusmenoja, miten neuvottelut etenevätkin. Puolustusteollisuus on ainoa varma voittaja.

Eivätpä Pariisiin kokoontuneet Euroopan johtajat suurta läpimurtoa saaneet kriisiytyneen Ukrainan ja transatlanttisen suhteen paineessa, muttei homma sentään ihan läpsyttelyksikään mennyt. Ristiriitoja näytti kuitenkin riittävän.

Yleisellä tasolla puolustusmenojen tuntuvasta lisäämisestä oli ilmeisesti kohtalainen yksimielisyys. Ukrainan turvallisuuden varmistamisesta myös, joskin joukkoja lähettämisestä tarpeen tullen syntyi jo kitkaa. (lisää…)

---

• Yleistä taloudesta

Cadillacilla päin seinää 2

Protektionismi ei toimi kustannusrasitteen nousun takia, eivätkä teollisuuden työpaikat ole muita tärkeämpiä kuin ehkä poliittisesti. Kauppasota vaikeuttaa sijoittamista, muttei tee mahdottomaksi.

Yhdysvaltojen kaltainen jättitalous voi toki kiristää tuojia tulleilla ja imeäkin tuotantoa protektionismilla. Siinä on kuitenkin yksi paha vika: suojelu ei toimi tavoitteidensa mukaisesti.

Kun tullimuureilla rajoitetaan tuontia niin sen polkaisemat vastatullit rajoittavat vientiä. Näin tapahtui välittömästi tälläkin kertaa.

(lisää…)

---

• Yleistä taloudesta

Cadillacilla päin seinää 1

Donald Trumpin tullisota ei ole käänteentekevää ajattelua vaan historian haudoista karannut nostalginen haamu. Pakkomielle tavarakaupasta ja teollisuuden erityisasemasta tuo mieleen takavuosien amerikkalaisen autoteollisuuden virheineen.

Tuttuun tapaansa Donald Trump hämmentää maailmaa tykittämällä kauppakumppaneita ja hetken päästä kehuskelee sovun löytyneen – toistaiseksi. Kukaan ei voi kuin aprikoida hänen varsinaisia tavoitteitaan, ja tämä koskee myös kohta tulilinjalle joutuvaa EU:ta.

Kannattaa keskittyä pitkään linjaan. Trump posmottaa nyt Meksikolle, Kanadalle ja Kiinalle siirtolaisuudesta ja huumeista, vaikka Yhdysvaltoihin salakuljetetusta fentanyylista 0,2% tulee Kanadasta. (lisää…)

---

• Yleistä taloudesta

Trumpin veri ei vapise

Donald Trump jatkoi kauppasodan julistusta joskin tarjoten EU:lle tolkun diiliä. Tullimuureilla ei julkinen talous kohene ainakaan ilman kovaa hintaa. Ukrainan tuki istuu heikosti MAGA-väen linjauksiin.

Siirryimme sitten virallisesti Donald Trumpin toiseen valtakauteen. Virkaanastujaispuhe ei yllättänyt paitsi ehkä niitä, jotka odottivat sovinnollisempaa kypsyneen valtionjohtajan tekstiä.

Trump toisti vaalikampanjansa teemoja sanomatta paljoakaan konkreettista muusta kuin miljoonien paperittomien siirtolaisten karkotuksesta. Siitä tulee valtavan kallis hanke monella tavalla totuessaan vähänkään luvatuissa mitoissa. (lisää…)

---

• Yleistä taloudesta

Osinkoverotuksen pääpiirteet

Osinkoja verotetaan pääsääntöisesti kuten muita pääomatuloja, myös ulkomailta saatuja. Verosopimuksen puuttuminen maiden välillä hankaloittaa tilannetta.

Osinkojen verotuksesta on tullut joitakin kysymyksiä, joten käydään läpi aihe perusteellisesti niiltä osin kuin sen tunnen. En ole veroasiantuntija, mutta perannut sarkaa toki aika lailla etenkin Pörssihaukan aikana.

Pääsääntöisesti pörssiosakkeen osinko on pääomatuloa siten, että 85 prosenttia on veronalaista  ja 15 prosenttia verovapaata. Pidätyksen määrä riippuu tulon koosta, yleensä se on 30%.

***

Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.

---

• Yleistä taloudesta

Kauppasota maksaa kaikille 2

Autojen tuonti on närästänyt Trumpia jo kauan ennen hänen politiikkaan loikkaamistaan. Hän haluaisi amerikkalaisten surffaavan jenkkikärryillä tai ainakin siellä valmistetuilla.

Kaikki isommat yhtiöt autojaan siellä tuottavatkin. Kuten Pörssihaukkaan jonottava Toyota, jolla on Yhdysvalloissa kuusi isoa tehdasta ja läjä pienempiä yksikköjä eri tehtävissä. (lisää…)

---

• Yleistä taloudesta

Kauppasota maksaa kaikille 1

Vallanvaihtoon Yhdysvalloissa on vielä pari kuukautta, mutta katseet kääntyivät heti vaalin ratkettua Donald Trumpiin ja republikaaneihin. Eikä Trump aikaillut, vaan aloitti välittömästi tykityksen avainteemoistaan.

Taloudessa etenkin tulleista, joilla hän säikytteli jo puoli maailmaa ja vähän kaikki muut pörssit kuin omansa. Eikä hermoilua auta kuitata ylireagointina, vaikka emme voi karkeastikaan tietää mitä oikeasti tuleman pitää. (lisää…)

---