Kauppasota maksaa kaikille 1
Tullimaksu tai turpiin! Kuva: Pörssihaukka / Midjourney AI
Vallanvaihtoon Yhdysvalloissa on vielä pari kuukautta, mutta katseet kääntyivät heti vaalin ratkettua Donald Trumpiin ja republikaaneihin. Eikä Trump aikaillut, vaan aloitti välittömästi tykityksen avainteemoistaan.
Taloudessa etenkin tulleista, joilla hän säikytteli jo puoli maailmaa ja vähän kaikki muut pörssit kuin omansa. Eikä hermoilua auta kuitata ylireagointina, vaikka emme voi karkeastikaan tietää mitä oikeasti tuleman pitää.
Trumpin ensimmäisen kauden pohjalta voi tietysti jo kaikkea päätellä, mutta arvailemaan joutuu, missä mitassa tästä tulee samanlainen tai erilainen. Ainakin nyt hän käyttää jo tulleja muunakin kuin kauppapoliittisena aseena saavuttaakseen ulko- ja sisäpoliittisia maalejaan.
Trump lupasi jo 25 prosentin tullit kaikille Meksikosta ja Kanadasta tuleville tavaroille sekä uuden 10 prosentin tullin Kiinan tuonnille, uhkaillen sen kiskaisevan jopa 60 prosenttiin. Uutta olivat perusteet.
”Tämä tariffi on voimassa siihen asti, kunnes huumeet, erityisesti fentanyyli, ja kaikki laittomat ulkomaalaiset lopettavat hyökkäyksen maahamme!” Kaupan kanssa tällä ei ole mitään tekemistä.
Poliittinen voitto – jos
Perustelut eivät enää perustukaan perinteisiin väitteisiin huijaamisesta tai tuotteiden polkumyynnistä Yhdysvalloissa. Niistä voisikin riidellä talousopillisen perustein, näistä argumenteista ei.
Uhkapeliä tämäkin tietysti on, mutta kenties kannattavaakin. Trump uhkaili samaan tapaan Meksikoa auttamaan rajavalvonnassa, ja se laatikin Remain in Mexico -ohjelmaan, joka piti siirtolaisia Rio Granden omalla puolellaan heidän odottaessaan turvapaikkapäätöksiä.
Yhdysvaltojen rajavartioston tilastojen mukaan Kanadan rajallakin ovat laittomien maahanmuuttajien pidätykset kasvaneet. Monet pyrkijät saapuvat Kanadaan tilapäisillä viisumeilla kurvatakseen sieltä Yhdysvaltoihin.
Kanadan pääministeri Justin Trudeau on vastannut Trumpin huoliin korostamalla maiden vahvaa yhteistyötä ja sen jatkamista ongelmien ratkaisemiseksi. Naapureiden välithän ovat kaikin tavoin läheiset.
Näiden kysymysten hoitaminen tulleilla uhkaamalla olisi Trumpille poliittinen voitto – varsinkin jos sen voisi saada ilman taloudellisia sivuvaikutuksia. Näin tietysti myös huumekaupan tukahduttamisessa, sikäli kun mahdollista.
Tullien asettaminen ei kuitenkaan jäisi vaille vastaiskua.
Kukapa ei iskisi takaisin
Meksikon presidentti Claudia Sheinbaum tarjoutui neuvottelemaan huumeista ja siirtolaisuudesta, mutta korosti olevansa valmis kauppasotaankin. Näin toimi Kanadakin edellisessä episodissa. Tietenkin, jokainen pitää huolta omista intresseistään.
Tämä koskee kaikkia tullisotaan sotkettuja. Trump luottaa Yhdysvaltojen markkinan vetovoimaan eli odottaa sinne pääsyn olevan niin kallis asia, että hänen vaatimuksiinsa pääosin taivutaan.
Yhdysvaltojen neuvotteluasema ylivoimaisesti tärkeimpänä vientimaana on toki vahva, muttei mahdollista mitä tahansa. Ja kauppasota kohdistuu sinne, missä kipeintä tekee.
Yhdysvalloille tärkeä maatalous kärsi erityisesti, kun Meksiko asetti vastatulleja esimerkiksi sianlihalle, maidolle ja muille tuotteille. Tämä johti merkittäviin tappioihin vientituloissa.
Maatalouspakotteet iskevät Trumpin ydinkannattajiin. Kuva: Don McCulley, Wikicommons
Ja vaikka tullit suojasivat joitakin Yhdysvaltojen työpaikkoja esimerkiksi terästeollisuudessa, heikensi hintojen nousu monien tuottajien asemaa etenkin rakentamisessa ja teollisuudessa.
Yleisin arvio on, että kauppasodalla työpaikkoja menetettiin enemmän kuin suojattiin.
Budjettivaje syveni edellisellä kaudella
Trumpin veronalennukset kyllä kiihdyttivät talouskasvua ja myös teollisia investointeja. Toisaalta se oli osaltaan velaksi syömistä, koska verotulojen lasku ei kompensoitunut talouskasvulla ja varsinkaan menojen leikkauksilla.
2019 lopussa eli ennen koronapandemiaa valtion alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen oli noin 4,6 %. Aste on poikkeuksellisen korkea suhteessa hyvään talouskasvuun ja matalaan työttömyyteen.
Republikaanit syyttivät Obaman hallintoa törsäyksestä, mutta hänen kautensa lopulla 2017 budjettivaje oli matalimmillaan vuosiin. Tyypillisesti budjettivajeet laskevat noususuhdanteessa, mutta Trumpin kaudella se ei riittänyt.
Verotulot laskivat suhteessa menojen kasvuun. Se on ilmeinen riski taas.
Trumpin hallinto velkaantui jo ennen koronaa
Autoteollisuutta ahdistaa jo
Elon Muskin johdolla kaavaillut menoleikkaukset kuulostavat hurjalta, mutta myös keskeisin osin epärealisilta. Valtion budjetin supistaminen noin kolmanneksella on täysin mahdotonta ilman vallankumouksellisia muutoksia etenkin terveydenhuoltoon ja eläketurvaan.
Budjettipolitiikka on toki oma lukunsa, kauppapolitiikka toinen – kuitenkin toisiinsa kytkeytyvät. Trumpin visiossa tullimuurit pakottavat yritykset tuomaan tuotantoaan Yhdysvaltoihin ylimääräiset kustannukset välttääkseen.
Se toisi hänen laskelmassaan lisää työpaikkoja ja verotuloja. Yhtälö on kuitenkin hyvin mutkikas ja monin osin Trumpin tavoitteita vastaan sotiva.
Hyvän esimerkin tarjoaa autoteollisuus, jonka osakkeet rysähtivät ilkeästi Trumpin uhitellessa taas viime viikolla megatulleillaan. Reaktiota ei tarvitse ihmetellä.
Kauppasota kun tietää kyttyrää myös yhdysvaltalaiselle tuotannolle.
Jutun toinen osa.
Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta
