• Yleistä taloudesta

Vastarinta heräilee Yhdysvalloissa

Trumpin polkaisema talouskatastrofi herätti isokenkäisetkin amerikkalaiset vastarintaan oikeusjuttua myöten. Pörssit romauttanut hallinnon kova linja ei kuitenkaan vaikuta herpaantuvan.

Donald Trumpin kauppasota ajaa taloutta ja pörssejä kaaokseen. Hänet voittoon avittaneet upporikkaat taustavoimatkin katuvat jo tukeaan, koska ymmärtävät jo tullisodan olevan katkeraa totuutta – kuten Trump lupasi. Ja toisin kuin lukemattomat virheellisesti kuvittelivat.

Kriittikkoihin liittyi myös Pörssihaukan listayhtiön, maailman suurimman pankin JP Morganin pitkäaikainen kippari Jamie Dimon. Hän toteaa osuvasti, että ”Amerikka ensin” on ok, ”Amerikka yksin” taas ei.

Osa tulleista kärsivistä miljardööreistä vetää jopa Trumpin oikeuteen valtuuksiensa ylittämisestä. Rahaa ei heiltä puutu ja periaatteessa haaste voisi menestyä.

Koska Trump käyttää tullien perusteena hätätilalakia vedoten Yhdysvaltojen suureen ja jatkuvaan kauppataseen alijäämään sekä muihin haitallisiin kauppakäytäntöihin, kuten valuuttamanipulaatioon.

Kriitikot väittävät, ettei laki anna presidentille valtuuksia määrätä tullimaksuja, vaan vain kongressilla on valta säätää veroja ja säännellä kauppaa. Tuskinpa Trumpia oikeudessa kuitenkaan pysäytetään.

Hänellä on lakituvassa rähjäämisestä ylivertainen kokemus. Ja korkein oikeus on keskeisin osin Trumpin itsensä nimittämä ja tuskin näin kriittisessä asiassa häntä vastaan asettuisi.

Kongressissakin on jo kasvavaa vastustusta. Puoluerajat ylittävä ryhmä senaattoreita vaatii hätätilan kumoamista ja siten myös tullien toimeenpanon.

Pörssihaukka ennakoi ajoissa

Pidän noita hyvänä merkkinä, mutten usko Trumpin taipuvan kuin todella kovaan paineeseen. Sen pitäisi tulla oman puolueen kongressiedustajilta, joista ainakaan iso osa tuskin Trumpia vastaan uskaltautuu sitä halutessaankaan.

Joten USA:n sisäiseen paineeseen kauppasota tuskin kaatuu. Toisin kuin Trumpiin hurmaantuneet miljardöörit Pörssihaukkahan tästä varoitti hyvissä ajoin, koska Trump oli jo 80-luvulta asti jauhanut samoja teesejään.

Suosittelinkin keräämään sotakassaa Warren Buffettin tavoin, tämä tiedoksi uusille lukijoille. Tammikuun alussa Pörssihaukka antoi lunasta-suosituksen kaikille indeksirahastoilleen uumoillen laskumarkkinaa erinäisin perustein kuten jo aiemmin.

Yhtenä perusteena oli Intian pörssi, joka ehtikin jo pudota ostorakoon. Myös SP500 näytti tuolloin täysin ylikypsältä, kuten jenkkikatsaus 3.1. 2025 perkasi (alakuva). Ei siitä monessa luukussa tuolloin varoitettu.

Romahdus alkoi puolitoista kuukautta myöhemmin. Voimalla sen tekikin kuten tavallista.

Sota tuskin hetkessä hiljenee

Pörssit kiskoivat jo eilen ylöspäin oireillen korjausliikettä ylös ja myös toiveita kauppasodan sovittelusta. Korjausliike varmasti tuleekin kuten aina ennen pitkää, kauppasodan savujen hälventyminen tuskin hetkeen on edessä.

Oma toiveeni sen suhteen nojaa siihen, että Trump tajuaisi katastrofin mitat ja vaivihkaa kääntäisi kelkkansa saatuaan näön vuoksi diilejä, joita voi voittona esittää. Sehän on hänelle ensiarvoisen tärkeää.

Näin hän toimi ykköskaudellaan saatuaan pieniä muutoksia voimassa olleeseen kauppasopimukseen Meksikon ja Kanadan kanssa. Ja julistaen koko sopimuksen omaksi historian upeimmaksi poliittiseksi urakaksi.

Tähän pisteeseen tuskin päästään ilman kunnollista painetta muun muassa EU:lta. Se on vetänyt hyvin varovaista linjaa toivoen sillä lepyttävänsä Trumpin, eipä ole auttanut.

EU:lla on kuitenkin takataskussa todella raskastakin arsenaalia lyödä Yhdysvaltojen taloutta, jos se tälle myös riskiselle tielle lähtee. Siitä oma juttunsa huomenna.

Bessent maltillinen, entä pomo?

Trumpin ennustamisen tekee hyvin hankalaksi sekin, että hallinnon sisältä kuuluu hyvin ristiriitaisia viestejä avainpelaajilta. Tätä kuvaa vaikkapa pari tuoretta lukijapalautetta.

Sini linkkasi tunnetun suomalaisen sijoittajan Jukka Lepikon hyvin myönteisen arvion Trumpin talouspolitiikasta perustuen valtiovarainministerin Scott Bessentin haastatteluihin. Lepikon yhteenveto voi tiivistää osuvasti Bessentin ajatukset, toinen asia miten hyvin ne istuvat Trumpin lopullisiin päätöksiin.

Tullit olisivat tässä muodossa vain välivaihe, jolla haetaan parempia diilejä eli kauppasuhteiden tasapainottamista Trumpin tarkoittamassa mielessä – mitä kaikkea se sitten sisältääkin viime kädessä. Muttei kyse ole vain tulleista, se on jo nyt selvää.

EU tarjosi jo Trumpille täyttä vapautusta kaikista tulleista molemmin puolin, nehän eivät alunperinkään ole kummoiset toisin kuin Trump antaa ymmärtää. Diili ei kelvannut Trumpille.

Hän nillittää edelleen, että USA maksaa Euroopan puolustamisesta ja on tehnyt sitä iäajat, ja ylipäänsä Yhdysvallat kärsinyt EU:n ryöväyspolitiikasta. Nyt on laskun aika, mitä kaikkea se sitten sisältänee.

Minusta Lepikko sortuu tarkoitushakuiseen optimismiin ja politiikan heikkoon tuntemukseen. Bessentin linja ei ole juuri näkynyt.

Navarro vahvoilla hallituksessa

Matti taas tiivisti kommentissaan (jutun perässä) informaation, johon olen tutustunut Trumpin kauppapoliittisesta takapirusta Peter Navarrosta, kauppasodan kiivaasta kannattajasta etenkin Kiinaa vastaan. Navarro kannattaa ehdottomasti jyrkkää kauppapolitiikkaa, jota hän puolusti vasta pari päivää sitten Financial Timesin päivitetyssä kolumnissaan.

Hänen mukaansa tullimuurit eivät ole neuvottelutaktiikkaa, ne vain korjaavat vuosikymmenien vääryydet kauppapolitiikassa. Trump on toistaiseksi kuulostanut Navarrolta, jonka linjaukset raivoavat kaukana Bessentistä.

Bessentiä voinee pitää aika lailla perinteisenä maltillisena republikaanina toisin kuin Trumpia ja valtaosaa hänen esikunnastaan, saati protektionismin äärilaitaa edustavaa Navarroa. Elon Musk on puhunut tullivapaista alueista sinänsä järkevästi käytännön talousosaajana.

Musk ja Navarro ovat sättineet toisiaan avoimesti, etenkin Musk, tahattomaan parodiaan asti ottaen huomioon heidän asemansa samassa hallinnossa. Otapa tuosta selvä mikä on hallinnon linja.

Bloombergin mukaan Navarro johtaa hallinnon sisäistä kamppailua Trumpiin vaikuttamisessa. Siltä se on koko ajan näyttänyt.

Suurremontti ilmeinen tavoite

Trump itse puhuu suoraan vallankumouksesta, johon nyt kuuluu alkukipuilua, kuten pörssiromahdus ja inflaation kiihtyminen. Toki höyryn voi tulkita omien virheiden selittelyksi niiden paljastuttua.

Joka tapauksessa millään sisäsiisteillä tullisopimuksilla Trump ei ainakaan saavuta kahta sinänsä ristiriitaista tavoitettaan: valtavia tariffituloja ja teollisuuden renessanssia Yhdysvalloissa. Molempia ei voi saada.

Kummalle tahansa hän painon antaa niin sitä hän ei saa vaikkapa tullivapaudella EU:n kanssa. Se olisi jo tarjolla, tällä tiedolla Trump tavoittelee paljon isompia muutoksia.

Sitä todistaa osaltaan tullien voimaan astuminen tänään. Trumpin toiminta on tempoilevaa, mutta suunta silti selvä.

Minusta kauppapolitiikan, sen tavoitteiden ja yleensä Trumpin ulkosuhteiden vinkkelistä huomiota saanut, muiden maiden kannalta karmaiseva ja kaikille riskialtis globaalitalouden suurremontin suunnitelma Mar–A–Lagon julistus vaikuttaa ilmeisen todelta.

Tätä Trumpin talousneuvoston kipparin mittavaa hahmotelmaa perkaan ensi viikolla.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta

 

---