• Yleistä taloudesta

Työvoimapula on vakava tauti

Japani potee pahaa ja talouskehitystä kampittavaa työvoimapulaa etenkin rakennussektorilla. Yhdysvallat matkaa samaan suuntaan häätämällä siirtolaisia liki summittain suurina massoina.

Japanilainen Nikkei News julkaisi parikin hätkähdyttävää uutista Japanin rakennussektorin vaikeuksista työvoimapulan kynsissä. Kysyntää ja tilauksia on runsaasti, mutta väen vähyys vaikeuttaa niiden toteutusta. Tilanne konkretisoituu usealla tavalla.

Suora seuraus ovat viiveet ja kustannusylitykset. Lähes 80 % kaupunkirakentamisen uudistushankkeista myöhästelee ja niiden budjetit pettävät aiheuttaen noin sadan miljardin euron menetykset.

Esimerkiksi maineikkaan Nakano Sun Plazan jatkorakennus, joka sisältää uuden hotellikompleksin ja konserttitalon, kallistui jo liki 30% alkuperäisestä suunnitelmasta. Lopullinen hinta ja aikataulu ovat arvoituksia, valmistua projektin piti 2028.

Rakennusyhtiöt saavat enemmän tilauksia kuin pystyvät toteuttamaan. Riskit ja resurssivajeet johtavat investointien lykkäykseen.

Se hidastuttaa talouskasvua, joka pitkästä aikaa on Japanissa virinnyt mukavaan iskuun ainakin ennen kauppasotaa. Nikkei-indeksi onkin ETF-muodossa Pörssihaukan jonossa, joskaan tariffineuvottelut eivät etene ainakaan Donald Trumpin mukaan ja siten riski kasvaa.

Japanin rakennussektorin kasvupotentiaaliksi arvioidaan 3–4 % vuodessa aina 2029 asti – ellei työvoimapula sitä estä.

Väestöpohja rapautuu

Kuten pahasti näyttää. Samalla työvoimapula nostaa palkkoja ja inflaatiopaineita. Japanin keskuspankki laskee sen johtavan ohjauskoron nostoihin.

Rakentaminen on raskasta fyysistä työtä ja olosuhteet usein epämiellyttävät. Ala ei houkuta nuoria, joista on pulaa muutenkin koko maassa.

Japani on jo vuosikymmenet harmaantunut pelottavaa kyytiä. Syntyvyys on aivan liian alhainen, vain 1,26. Väestön uusiutuminen vaatisi 2,1 lasta eli paljon enemmän.

Tämä on johtanut työikäisen väestön rajuun supistumiseen, huoltosuhteen heikkenemiseen – ja väistämättä krooniseen työvoimapulaan etenkin epäseksikkäillä aloilla kuten rakennus- ja hoivatyössä. Niissä henkilöstö vanhenee, rapistuu ja poistuu eläkkeelle yhä suurempina määrinä.

Uutta väkeä on vaikea rekrytoida. Rakennus- ja koneyhtiöt kehittävät autonomisia koneita ja IT-avusteisia järjestelmiä, mutta nämä eivät kata nopeasti kasvavaa vajausta.

Armoton linja

Donald Trumpin ”America First” -linja on muokannut Yhdysvaltain työmarkkinoita Japanin suuntaan vimmaisesti. Vaikka väestörakenteet ja kulttuuritausta eroavat, yhdistävä molempia alhainen syntyvyys, torjuva siirtolaispolitiikka ja monen sektorin kärjistyvä työvoimapula.

Yhdysvallat on perinteisesti kompensoinut alhaista syntyvyyttä (1,62 vuonna 2023) avoimella maahanmuuttopolitiikalla. Jo Trumpin ykköskaudella 2017–2020 tähän tehtiin merkittäviä rajoituksia.

Bidenin hallinto kevensi joitakin niistä, mutta Trumpin nykykaudella siirtolaispolitiikka on muuttunut rajun torjuvaksi. Siirtolaisia häädetään massoittain kirjavin ja usein mielivaltaisin perustein.

Monet heistä ovat asuneet ja työskennelleet vuosia USA:ssa. Jahti ajaa paperittomat piiloon ja pois työvoiman tarjonnasta. Ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita karkotetaan.

Jopa turisteja blokataan rajalta. Kansainvälisen uutiskynnyksen ylitti laajasti norjalaisen nuorukaisen karu tarina. Vastaavia liikkuu massoittain.

Osa voi olla liioiteltuja, mutta ei tuollaista määrää episodeja päästä keksitä. Linja on todella armoton.

 Moni ala polvillaan jo

Siirtolaiset, niin lailliset kuin laittomat, vastaavat isosta osasta kansantalouden tuotannosta eräillä kantaväestön vieroksumista sektoreista. Japanin tapaan rakennusala poteen viivästyksiä, kustannusten nousua ja projektien peruutuksia.

Maataloudessa sadot jäävät korjaamatta, koska kausityövoimaa ei saada riittävästi. Hoiva-alalla väki ei kata tarpeita. Ravintolat, hotellit ja siivousyritykset tuskailevat työvoiman heikkoa saatavuutta erityisesti suurkaupungeissa.

Työvoiman niukkuus nostaa palkkoja, mutta ilman tuottavuuden kasvua se nostaa myös kustannuksia ja inflaatiopaineita. Osa yrityksistä ei pysty laajentumaan tai investoimaan.

Automaatioratkaisut yleistyvät eli robotiikka ja tekoäly valtaavat alaa, mutta niiden investoinnit ovat raskaita ja tuottavuushyödyt tulevat viiveellä. Pullonkaulat helpottavat vasta vuosien perspektiivissä.

Suomessahan on vastaava tilanne maaseudun maatalousyrityksissä. Ne pyörivät siirtolaisten varassa, kun kantaväestöä ei alalle saa edes työttömyyden myllätessä.

Japani houkuttelee ulkomaalaisia täsmärekrytoinnilla kriittisille aloille, mutta rajoitusten vuoksi tulokset ovat vaatimattomia. Japani on perinteisesti sulkeutunut maa ja varjellut kulttuurista yhtenäisyyttään.

Siirtolaisten buusti katoaa

Siitä se maksaa nyt työvoimapulalla. Yhdysvallat matkaa Trumpin kelkassa samaan suuntaan.

Kun siirtolaiset potkitaan maasta, he pakenevat seurausten pelossa eikä uusia tule, jää moni sektori liki tyhjän päälle. Etenkin rakennus-, maatalous- ja hoivasektori ovat sille alttiita.

Trump myöntää nyt itsekin aiheuttamansa ongelman ja sen vuoksi loiventaa sanojensa mukaan laittomien siirtolaisten jahtia. Siitä kärsivät juuri mainitut alat Trumpin itsensäkin mukaan.

Trump ei silti pakita linjassaan, yrittää vain keksiä keinon välttää työvoimapulan raastamien alojen alasajo. Siinä riittänee urakkaa.

Tästäkin tulitauosta huolimatta iso kuva pysyy pessimistisenä. Siirtolaiset ovat tuoneet merkittävän panoksen Yhdysvaltojen talouskasvuun, ja se buusti taantuu kovaa kyytiä.

Kysykää japanilaisilta, mitä putken päässä pilkottaa.

Oli aikomus tarkastella Nestettäkin tänään, mutta Pörssihaukan sivuilla on ollut tänään serveristämme johtuva tekninen ongelma, joka aiheutti ilmoituksen suojaamattomasta yhteydestä. Vika hoitui, mutta saattaa palata ennen kuin serveri korjaa alkuperäisen vaivan.

---