Vetyauto heitti sähkölle haasteen

Superautotehdas haastaa vetymoottorilla sähköautot aavikkoralliin

Autoteollisuuden murros etenee kiivaasti sähköautojen suosion myötä. Samaan aikaan ainakin monet sijoittajat odottavat vetytekniikasta uutta haastajaa ja voittajaakin.

Sähköleiri tyrmää vedyn kaikin puolin kehnompana tekniikkana. Sen ongelmia eivät alan asiantuntijatkaan vähättele, pohjimmaisesta optimismista huolimatta.

Vetytekniikka on toistaiseksi liian kallista, ja laajamittaisen autokulttuurin käyttöön siltä puuttuu polttoaineen jakeluverkosto. Ja vetyä tuotetaan edelleen fossiilisista polttoaineista, jolloin se ei ekologiselta kannalta tuo mitään edistystä suhteessa polttomoottoriin.

Näitä pointteja painottaa Volkswagenin pääjohtaja Herbert Diess julistaessaan sähkön ylivoimaiseksi voimalähteeksi vetyyn verrattuna. Sähköautoihin panostavalta yhtiöltä linja ei tietenkään yllätä, mutta onhan Diess toisaalta avainasemassa tällaisten kysymysten puntarointiin.

Superautovalmistaja heitti sähkölle haasteen

Vetyleiri ei kuitenkaan niele väitettä. Erikoisautoja valmistavan Scuderia Cameron Glickenhausin johtaja Jim Glickenhaus heitti Diessille ja myös Teslan Elon Muskille haasteen osallistua Meksikossa Kalifornian niemimaalla järjestettävään maineikkaaseen Baja 1000 -aavikkoralliin.

Glickenhaus aikoo tuoda sinne vetykäyttöisen auton. Superautoistaan tunnetulla yhtiöllä on jo paljon kokemusta kilpa-autoilusta eri sarjoissa, joskaan ei vetyversiolla.

Glickenhaus on jo voittanut havittelemansa lava-autojen sarjan aiemmin perinteisellä tekniikalla, joten tyhjäksi uhoksi haastetta ei voi tulkita. Vetyauton se aikoo loihtia teknologiayhtiö First Moden kanssa ensi vuoden syksyllä ajettavaan vaativaan kisaan.

Autoweek perkasi aihetta kiintoisasti. Sen mukaan Glickenhausia ei t0dellakaan kannata vähätellä, saati kuitata vitsinä.

Sijoittajan kannalta Glickenhausin menestys tietysti kertoisi vedyn olevan sittenkin varteenotettava teknologia, jos sen pullonkaulaongelmat kuten järjestelmien kalleus ratkaistaan.

Tekniikan kehitys lyö usein ällikällä

Luultavasti niin tapahtuu, jos tekniikka voi osoittaa kilpailuetuja sähköön verrattuna. Sitä mieltä on ainakin Glickenhaus, jonka asiantuntemusta ei voi kiistää.

Sähköauton ja vaikkapa aurinkoenergian kehitys osoittavat, kuinka vasta joku aika sitten mahdottomana tai ainakin epätarkoituksenmukaisena pidetty tekniikka kehittyy jättiloikin vastoin aiempaa teknistä ymmärrystä.

Kun resursseja ja aivotyötä pannaan tarpeeksi pesään, innovaatiot toisensa perään muokkaavat alaa kuin tsunamit tuoden tekniikan kilpailukykyiseksi ja kannattavaksi. Miksei vedyssäkin.

Glickenhausilla riittää kokemusta kilpa-autoilusta legendaarista Le Mansia myöten

Sijoittajan kannalta asetelmalla on erinäisiä seurauksia. Uusi teknologia tarjoaa parhaassa tapauksessa valtavan potentiaalin, jolla oikeassa raossa voi kuoria satumaiset voitot.

Tästä syystä vety-yhtiöt jo kokivat hurjan nosteen – joka pääsääntöisesti kuitenkin lässähti hetken huuman jälkeen. Samaa aaltoliikettä sopii odottaa jatkossakin.

Kuplat aina riski

Vaikka vedystä tulisi merkittävä pala polttomoottorien jälkeistä aikakautta, pysyy voittajien poimiminen silti aikamoisena arpapelinä. Ja varsinkin siinä tapauksessa, että osakkeiden hinnat ehtivät karata hyvin riskipitoisiin korkeuksiin.

Vuosituhannen taitteen teknokupla kuvaa ongelmaa. Suuri osa sijoittajat hurmanneista tulokasyhtiöistä jäi ikuiseksi lupauksiksi.

Ja voittajaksikin selviytyneet olivat surkeita sijoituskohteita väärään aikaan eli kuplan huipulta ostettuna. Vaikka niistä tuli megayhtiöitä, vei kehitys vain muutamat poikkeukset poislukien paljon kauemmin kuin tuolloin uskottiin.

Toisaalta vedyn läpimurto sekoittaisi nyt varmana pidettyjä trendejä, siis sähköauton ylivertaista voittokulkua. EV-tehtaat hinnoitellaan nyt aivan kuten teknokuplan yhtiöt parikymmentä vuotta sitten.

Hintoihin on pumpattu niin valtavat kasvuprojektiot, että ne eivät siedä minkäänlaisia vastoinkäymisiä. Kilpailu EV-valmistajien sisälläkin on vasta päässyt vauhtiin tuoden sikahintaisten yhtiöiden osakkeita alas urakalla – kuten Pörssihaukka varoitteli ennen romahdusta.

EV-tehtaiden hinnat eivät sisällä riskejä

Entistä mielipuolisemmaksi hinnoittelu muuttuu, jos vety haastaa sähkön voimalähteenä. Se on toki vielä lähinnä teoriaa, mutta ainakin sitä Glickenhausin kaltaiset uskottavat toimijat ajavat toden teolla.

Sen menestys toisi pitkän sulan vetytekniikan hattuun. Reilun vuoden päästä tiedämme.

Pörssihaukan silmin asetelma aukeaa liian kaoottisena, että sen sekaan kannattaisi loikata ainakaan riskipapereita isolla kouralla haalimalla. Maailma voi tällä sektorilla olla kymmenen vuoden päästä varsin erilainen kuin nyt itse kukin olettaa.

Toki riskiä sietävät voivat sellaisia ottaa suurten voittojen toivossa, mutta kannattaa varautua ilkeisiin yllätyksiin. Pörssihaukka ei kuvittele tietävänsä näiden kuohuvien sektorien tulevaisuutta, eikä sen vuoksi lähde seikkailemaan suosituksilla keskelle vallankumousta.

Sijoittaa voi pienilläkin riskeillä. Se ei ole kovin jännittävää, mutta tuottaa noin satavarmasti vahvaa tulosta.

Pörssihaukkaa näillä näkymin seuraavan kerran torstaina – elleivät pelipaperit kaipaa toimenpiteitä. Se on aivan mahdollista.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta.


3 thoughts on "Vetyauto heitti sähkölle haasteen"

  1. Matti Mertojoki sanoo:

    Akkuauto.. Vetyauto.. Sähköautoja kumpainenkin. Toinen saa sähkön akusta. Toisen sähkö tulee polttokennosta.

    Polttokennoauton huonoja puolia: Polttokenno yhä käyttää harvinaista ja kallista platinaa polttokennossaan. Kennon käyttämää vetyä tuotetaan joko fossiilisista polttoaineista tai sitten elektrolyysillä huonolla hyötysuhteella. Vedyn välisäilytys vaatii äärimmäisen kylmiä lämpötiloja, kompressointia ja paineastioita. Vety vaatisi myös uuden jakeluverkoston. Tällä hetkellä yksittäisen vetytankkausaseman perustaminen maksaa reilut miljoona dollaria. Toki niiden hinnat laskisi, mikäli alotettaisiin mittava massatuotanto.

    Polttokennon hyviä puolia: Vetysäiliön ansiosta saadaan pidempi toimintasäde kuin vastaavan painoisella akulla. Vedyn saa tankattua nopeasti wanhaan tuttuun tyyliin. Toisille sähköauton lataus kotona on kuitenkin se mukavampi vaihtoehto.

    Ekologisuuden ongelma vetyautossa on vedyn tuotantoon ja tankkaukseen häviävästä sähköenergiasta. Sähkön kun saa ladattua suoraan akkuauton akkuun ilman elektrolyysiä ja kompressointia.

    Mutta tekniikka kehittyy. Vastikään VTT ilmoitti kehittäneensä entistä tehokkaamman tavan vedyn elektrolyysille (https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/otaniemessa-kypsyy-vetyratkaisu-ilmastonmuutokseen-mullistava-polttokenno-elektrolyyseri-kaantaa-suuntaa-jopa-5-minuutissa/87320bd4-a4e2-422c-9ecc-0dbab017a138). Mikäli tekniikka otetaan suuressa mittakaavassa käyttöön, niin se tekee vedystä entistä houkuttelevemman vaihtoehdon.

    Molempi parempi! Toivoisin molempien teknologioiden kehittyvän. Ja myös synteettisten polttoaineiden. Näillä näkymin tuntuisi siltä, että sähköautot yleistyy henkilöautoissa. Raskaalle liikenteelle vety voi olla parempi vaihtoehto. Sähköautoilla on tällä hetkellä aikamoinen etumatka.

    1. Heikki Ikonen sanoo:

      Kiitos Matti asiantuntevasta kommentista!

      Aika yleisen käsityksen mukaan vety tosiaan on tunnetuilla ratkaisuilla liian kömpelö tekniikka ainakin kevyessä liikenteessä. Sähkön etumatka saattaa merkitä asetelman sellaisena pysyvänkin.

      Itse en uskalla arpoa yksioikoisesti suuntaan tai toiseen. Sähkö varmasti on ainakin osa tulevaisuutta, mutta saattaa rinnalle nousta muutakin. Epävarmuuden takia en kovin hanakasti kaiva alan yhtiöitä suosituksiin, elleivät ne ole jo nyt pärjääviä ja mielekkäästi hinnoiteltuja.

      Tuo linkki ei valitettavasti aukea kuin tilaajille.

  2. Timo Lappeteläinen sanoo:

    Mielenkiintoinen kommentti Matti.

    Olen pitkälti samaa mieltä kanssasi. Itse olen seurannut vetymarkkinaa sivusta muutaman vuoden. Erityisesti uusiutuvan sähkön ylituonannolla tehtävä vihreä vety vaikuttaa järkevältä tavalta varastoida ”tarpeentota” energiaa.

    Itseäni kiinnostaa tuo vetyaseman rakentamiskustannus. Olen törmännyt tuohon miljoonan euron arvioon ennenkin. Olisitko voinut avata sitä hieman enemmän?

    Voisiko vetyaseman rakentaa 950 000 dollarilla entä 850 000?

    Tavallisen kylmän polttoaineaseman rakentaminen maksaa noin 500 000 euroa. Dollareissa se olisi hieman yli 600 000. Ehkei hintaero tavallisen polttoaineen jakeluaseman ja vetyaseman välillä olekaan niin suuri kuin ensisilmäyksellä vaikuttaa🤔

Vastaa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2021 © Pörssihaukka