Tekoäly buustaa Microsoftia, mutta osake kuumeni liikaakin. UPM:n sukellus antaa Pörssihaukalle uuden tilaisuuden.
Tekoäly kiihdyttää sijoittajien intohimoja ja arpomista nyt jo rytisten eri aloille työntyvän teknologian voittajista. Pörssihaukka ei harrasta opportunistista osakepoimintaa eli juokse tämänkaltaisten trendien perässä ilman erityistä syytä.
Tekoälyn kisaajista listalta löytyivät valmiiksi muutamat avainpelaajat. Taiwan Semiconductor osoitti jo matkaavansa AI-junassa, vielä paremman paikan on tässä kohtaa napannut yllätyksettä Microsoft.
Tuore osari todistaa jo tekoälyn vahvaa kysyntää. Pilvipalvelut siivittävät konsernin liikevaihdon +18% kasvuun, siitä pari prosenttia tosin valuuttavaikutusta. Vertailukelpoinen liikevoitto parani +23%.
Eli hiukan matalasuhdanteessa notkahtanut marginaali palasi poskettomaan liki +44 prosenttiin. Nettotulos osaketta kohti hyppäsi +33%.
Mahtavia lukuja – tosin vertailukausi oli Microsoftin raameissa vaisu. Eps 2,93 dollaria ei ylitä edellistä kvartaalia, 62 miljardin liikevaihto kylläkin noin +10%.
Rullaavan 12 kuukauden eps asettuu nyt noin yhteentoista dollariin. Kasvua kertyy noin +15%.
Muillakin segmenteillä luisti kyllä hyvin. Pelikonsoli Xbox räjäytti +60% nousua, kun sitä ruokkii vasta hankittu Activision Blizzard.
Kauppahinta ylsi huikeaan 70 miljardiin, joten vipua sietää tullakin. Vaan harvoin Microsoft huonoja liikkeitä tekee.
Tekoälyäkin yhtiö soveltaa jo laajaan pakettiin tuotteitaan, mukana vähän kaikille tutut Word, Excel ja Teams. Pääjohtaja Satya Nadellan mukaan etenkin yritykset innostuvat sovelluksista, ja nehän ovat avainasiakkaita.
Päivitetyt ohjelmat kykenevät vaikkapa editoimaan videokokousten sisältöä, luomaan tekstiviestejä ja vastaamaan laajoihinkin kysymyksiin. Kaikki tämä säästää työvoimaa ja -aikaa.
Alan tarkkaan tuntevat analyytikot pitävät Microsoftin tuotteita verrokkejaan kehittyneempinä eli yhtiö hankki jo kilpailuedun. Tilanteet varmasti elävät, mutta nyt tilanne on loistava.
Heikko suhdanne, joka ajoi Microsoftin monen tapaan henkilöstön supistamiseen, jäi jo selvästi taakse. Tuskin tämä nousukausi ihan hetkeen taittuu, kun rahapolitiikan löyhtymistäkin vasta odotellaan.
Iso raha tiesi hyvin yhtiön kovan kunnon eli osake rallasi pajatson aika lailla tyhjentäen lokakuusta asti. Sen myötä MSFT ohitti Applen yhtiöstä arvokkaimpana.
Odottelin ostoriehan jäähtyvän jo alle 380 taalassa, mutta se jatkoi päälle 400 hetken huilattuaan. Nyt korjausliike iski jo rivakammin. Se voisi jatkua vähän kauemmin ja syvemmälle.
Hintaahan osakkeella riitti P/E:n koukattua jo 40 pintaan, turhan hövelisti jopa MSFT:lle. Ei se ihan niin jäätävässä iskussa seilaa ainakaan tässä kohtaa.
Katsellaan nyt aikansa. Peukutan vähän tukevampaa korjausta, jotta sijoittajan unelmayhtiötä saisi taas tolkulliseen hintaan.
Huippukohteisiinhan se Pörssihaukassa kuuluu, kurssi tuplannut reilussa kolmessa vuodessa. Haipakkaa sopii odottaa jatkossakin, jahka markkinat nyt ensin happea vetävät.
Pörssihaukan jonossa jo iäisyyden jumittanut UPM masensi rallattuaan vastoin odotuksiani ja osakkeen perinteitä puoli vuotta yhtä soittoa. Juna vaikutti jättäneen nokkeluuteensa sortuneen teknisen vinkkaajan pahan kerran asemalle.
Harvoin olen niin ilahtunut yhtiön vaisusta raportista ja osakkeen romahduksesta kuin tänään. Metsäyhtiöiden rapsat pysyivät pehmeinä ja osakkeet saivat karttuista kouraa, UPM miinusta noin kymmenen prosenttia.
Tälle vuodelle on laajasti odotettu tulosten paranevan, se on omakin näkemys – mutta koska tarkkaan ottaen. Ja vielä oleellisempaa, koska osakkeet pohjaavat.
Markkinat risteilevät pääosin eri tavalla kuin arkijärki olettaa. Iso raha haistaa käänteet tyypillisesti kuukausia etukäteen.
Yleensä sektorin osakkeet kulkevat käsikynkkää, mutta syksystä asti UPM kiri toista tahtia kuin keskeiset verrokkinsa Stora, Metsä Board ja miksei Ponssekin. Kokemus puolsi UPM:n rullaavan niitä oleellisesti paremmin.
Eipä pitänyt tällä kertaa kutiaan. Uparin liikevaihto laski -22%, liikevoitto ja eps noin -50%. Storan luvut olivat vielä kehnommat, mutta Uparinkin valopilkuksi jäi lähinnä osingon pysyminen 1,50 eurossa.
Metsäsektori kyntää edelleen syvällä. Kun nopeasta elpymisestä eivät ainakaan yhtiöt osanneet vihjata niin osakkeet sukeltavat.
Vuoden alkupäässä Upari odottaa liikevoittonsa laskevan edellisestä puolikkaasta. Elpymistä sinänsä kukaan tuskin olettaa peruutetun, ajoitus vain jää yhä epävarmaksi.
Tuskin se kaukana piileskelee. Asiakkaiden varastot tasapainottuvat ja kysyntää alkavat virkistää talttuva inflaatio ja korkojen lasku.
Tätä on syklisten elämä, metsäsektorin etunenässä. Sijoittajan ei sitä tarvitse ihmetellä koskaan, haasteeksi jää vain kauppojen ajoitus.
Uparihan kävi jo pari vuotta sitten listan ulkopuolisena pelipaperina ihan menestyksellä. Ostohinta oli aika tarkkaan sama kuin tämän päivän kurssi, myynti toi osinkoineen reilun +10% voiton.
Osake on aaltoillut näiden lukemien tuntumassa jo kuusi vuotta. Se ei todellakaan sovi pitkään salkkuun kuin todella vaatimattomaan tuottoon tyytyvälle kotinurkissa hyörivälle sijoittajalle.
Olin jo aika saletti UPM:n karanneen kuin rankkari ylärimasta taivaalle, mutta tuomari määräsi uuden vedon kurssin dropatessa jo liki syksyn monttuun. Eikä näin raju pudotus taitu hetkessä ilman ihmettä.
Helpottava ja tärkeä muistutus episodi on siltäkin osin, että en koskaan pistä teknisesti yliostetuille osakkeille osta-suositusta. Se voi joskus kostautua, mutta valtaosin kannattaa.
Viikkokuvaajassa Upari oli jo usean viikon kuumentunut, vuodenvaihteen jälkeen oikein pahasti oskillaattorien käytyä maksimiluvuissa. Vaaran merkki ostajalle – ja taas kerran oikea signaali.
Uparin kaltaisen syklisen ja teknisesti myös aika säännönmukaisesti reissaavan osakkeen kohdalla linja on erityisen perusteltu. Sen kertoo pitkä kokemus.
Joten Pörssihaukka huokaisee helpotuksesta ja kyttääminen jatkuu. Pilkulle astellaan indikaattorien suosiessa.
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Onko Heikki Alphabethin osakkeessa väliä, ostaako A vai C-sarjan osaketta, jos tulee osta-suositukseen?
Moi, luultavasti saa osta-suosituksen. Erot sarjoissa ovat äänioikeudessa, jolla piensijoittaja harvoin mitään tekee.
Muuten niillä ei ole eroa, joten eri sarjoista kannattaa valita aina halvin, ellei osakkeen vaihto ole ihan olematon. Tyypillisesti äänioikeutta vähemmän antavat osakkeet ovat halvempia, näin myös Alphabetin tapauksessa – yleensä.
Ei kuitenkaan aina, enkä osaa sanoa miksi juuri nyt äänivaltainen A-sarja eli GOOGL on rahtusen halvempi kuin C-sarja eli GOOG. Tässä tapauksessa vastoin normia hitusen parempi vaihtoehto on GOOGL.
Kiitos vastauksesta. Viimeksi Alphabeth karkasi niin nopeasti, että jäin telineisiin.
Sitä tulee vastaan joskus tässä hommassa.
Omien kokemuksieni mukaan ja näin koodarin roolista voin kertoa, että ainakin ohjelmointityökalujen kylkeen pultattavat ns. kumppaniälyt toimivat välillä suorastaan pelottavan hyvin Microsoftin työkalujen kanssa. Ei ne vielä täydellisesti toimi, mutta kyllä ne ihan tuntuvasti helpottaa eritoten tällaisen kokeneen koodarin tekemistä. Ja eritoten kokeneen koodarin. Sillä välillä tekoäly yhä hallusinoi jotain omituista väärää tai tarpeetontakin väliin ja silloin kokemuksen pohjalta nuo jutut on helppo huomata ja korjata.
Jotain juttuja kumppaniäly ei osaa. Mutta se kykenee oppimaan. Esimerkiksi kun tein viime viikolla Pythonilla XML-käsittelyä, niin se teki nimiavaruuksien viittaukset päin honkia. Mutta kun olin tehnyt 3-5 toimivaa nimiavaruusmäärittelyä XML-elementtien hakuun, niin se otti oppia minun tekemisistäni ja teki jatkossa viittaukset oikein! Kun hoksasin tuon, niin se oli jotenkin niskakarvat pystyyn nostava tunne..
Ohjelmoin muuten ekaa kertaa ja kylmiltään Pythonilla noita juttuja. Pythonista kävin 45min Youtube ohjelmointikurssin. XML:n käsittely oli sentään tuttua. Tämä onnistui pitkälti juuri Microsoftin Visual Studion kylkeen pultatun GitHub Copilot kumppaniälyn avustuksella.
Kiitos kiintoisasta kommentista, Matti! Kuulostaa hyvältä, etenkin taloudelliselta kannalta, pätien niin Microsoftiin kohteena kuin tuottavuuden kehitykseen – joka taas ulottuu kaikkiin Microsoftin asiakkaisiin. Ja siten koko globaaliin kansantalouteen.
En tosin ymmärrä koodauksesta höykäsenpöläystä, mutta eiköhän tuosta avaudu ummikollekin oleellinen eli tekoäly tehostaa prosesseja jo nyt jopa ällistyttävästi. Saati kehityksen rynniessä.
Näin se homma etenee! – ystäväni Jari Salmen riemukasta sketsisarjaa Pulkkista siteeraten.