Metsäsektorin alakulo kuvaa suhdanneherkkien sektorien tahmailua laajemminkin. Vahvojakin elpymisen oireita vilkkuu monessakin suunnassa, mutta geopoliittinen epävarmuus tuo niihin ikävän yllätysmomentin.
Helsingin pörssi-indeksi nakutti taakse jääneen vuoden aikana kovan nousun, vaikka monet sille perinteisesti tärkeät yhtiöt ja sektorit eivät todellakaan nosteesta nauttineet. Etenkään metsäteollisuus.
Kuten Jarin tuore osarirapsa purkaa, ajat ovat laihat jotkut pienet yksiköt poislukien – ja etenkin teollisuutemme entisaikojen kivijalka kuitupohjainen tuotanto rypee allikossa. Ja sitä on kestänyt.
Eikä ohjeistus lupaa kummempaa loppuvuodelle. UPM:n sijoituskeissin keskeinen rakennuspalikka osinkokin voi olla uhattuna.
Juttu käsittelee sijoituskohteita UPM, Indra, 2G Energy, Solvay, Latour, Nibe, Hexagon ja LVMH. Jenkkilistan päivitys siirtyy huomiseen!
Teknisesti sen ylläpitämiseen on mahdollisuus ja UPM on tottunut seilaamaan matalasuhdanteiden yli osingosta tinkimättä. Vaan kauanko sitä voi tehdä kun taloudellinen kunto haraa vastaan jo kolmatta vuotta.
Vaikea tätä oli kenenkään ennustaa pari vuotta sitten, kun Urugyayn ja Leunan investoinnit lupasivat makeaa tulevaisuutta etenkin korkeasuhdanteessa. Ensin mainittu kyllä pitääkin tulosta pystyssä, mutta koko konserni taapertaa.
Kuten koko ala ainakin kuidun osalta. Halpa sellu ja lisääntynyt kapasiteetti ovat myrkyllinen yhdistelmä varsinkin kotimaiselle tuotannolle, kun raaka-aineenkin eli havupuun hinta rokottaa pahan kerran Venäjän tuonnin lakattua.
Metsäsektorin pitkä matalasuhdanne ei ole ainutkertainen, mutta tällä kertaa vastatuulia puhaltaa useita samaan läjään: vaisu maailmantalous isona ajurina kauppasodan aiheuttama epävarmuus, uusi energiakriisi sekä eurooppalaisten tuottajien kustannuspaineet.
Pitkissä laskusuhdanteissa pedataan toki normaalisti seuraava nousukausi. Kapasiteettia sopeutetaan, kustannuksia leikataan ja tuotantoa tehostetaan.
Kun kysyntä aikanaan piristyy, tulosvipu voi olla yllättävänkin voimakas. Tämä on normaali kaava, jonka pitäisi pelata edelleen.
Näin piti tapahtua jo pari vuotta sitten. Mutta aina vain tuntuu siirtyvän. Ja kotimaisen tuotannon kiviriipaksi tullut korkea kustannustaso tuskin tuosta vain katoaa.
Tekoälybuumin investointirahat eivät metsäteollisuutta lämmitä, kuten monta muutakaan sektoria. Inflaatio, yleinen epävarmuus ja kuluttajien ahdistus taas heijastuvat voimakkaasti.
Tämä ei ole mielipide vaan talouslukujen alleviivaama fakta. Sen tausta voi olla monisyinen, mutta itse en ainakaan arkaile pistää tätä isolta osalta Donald Trumpin jatkuvien härdellien piikkiin.
Ainoa valoisa puoli tässä on, että Pörssihaukka antoi UPM:lle lunasta-suosituksen keväällä ennen kurssin retkahdusta. Tilanne vaikutti ripeästi hapantuvalta ja sellaiseksi paljastui.
Syklit tapaavat liikkua vilkkaasti ainakin joillakin sektoreilla. Metsä edustaa todella ripeää osastoa.
Etenkin syklisten kohdalla Pörssihaukka kyllä painottaa uutisten ohittamista suhdanteiden lukemisessa. Nousukauden alussa osake reagoi paljon ennen kuin julkinen informatio antaa siihen syyn.
Juuri nykyisenkaltaisessa tilanteessa siis: yhtiöillä menee huonosti ja ohjeistukset povaavat sen jatkuvan. Nämä kuuluvat tyypillisesti kuvaan matalasuhdanteen lopussa, kun valoa ei edes pilkota.
Siksi Pörssihaukka korostaa teknisen analyysin roolia markkinasyklien ajoituksessa. Se kykenee tulkitsemaan ison rahan liikkeitä jo silloin, kun osakekurssit eivät sitä tee – paljaalle silmälle.
Tästä on kyllä jo lievät merkit UPM:n kohdalla. Lasku on hidastunut ja kurssi saanut selvästi aika vahvan suojatason 23 eurosta eli sen alle ei ole uponnut vaan kimmonnut takaisin.
Näin jo usean kerran yli vuoden aikana. Ja eräin osin pitkät indikaattorit alkavat ellei virota niin ainakin tasaantua laskevasta formaatista.
Lattea osarikaan ei kurssia pudottanut eli apeat uutiset olivat hinnassa. Moni tekijä viittaa ellei uuteen nousukauteen niin vaikeimman taakse jäämiseen.
Hissukseen alkaa osta-leima taas houkuttaa. Ongelma on, että jos tuo vankan oloinen suojataso pettää niin kyyti tapaa olla tosi hyytävää, luultavasti pohjaa haettaisiin alle 20 eurosta.
Sen puolesta puhuu muttei takaa, ettei viikkokuvaaja yllä vieläkään ihan pohjalukemiin. Käynee siellä lähikuukausina.
Eikä reaalimaailmakaan sitä vastaan puhu. Persianlahden kriisi on venynyt useaksi kuukaudeksi kuten kyllä jo ennen sotaa ounastelin.
Jotkut tilapäiset osadiilit, jollaista Iran ja Oman nyt sorvaavat tilanteen rauhoittamiseksi, eivät perusasetelmaa muuta. Ja konflikti pitää maailmantaloutta ainakin lievässä peukaloruuvissa.
Ja metsäsektorin kaltainen toimija ähisee kivusta jonon keulilla. Emme elä tältä osin normaalissa suhdannekierrossa vaan keskellä vaikeasti ratkaistavaa rakenteellista geopoliittista ongelmaa.
Vastaavia juntturoita olivat eurokriisi reilu kymmenen vuotta sitten ja 1970-luvun öljykriisi. Ei tämä mitaltaan niihin yllä, ainakaan toistaiseksi, samoja piirteitä kuitenkin.
Poliittiset sotkut voivat häiritä vakavasti tavanomaista suhdannekiertoa. Todella ikävää, koska virkistyvän suhdanteen merkkejä vilkkuu monessa suunnassa.
Vaikkapa USA:n rataliikenteessä, mitä kuvaa Union Pacifin hiukan yllättäen kiihtynyt ralli. Ja se mittaa perinteisesti reaaliajassa raskaan rahdin ja sen myötä teollisuuden aktiivisuutta.
Myös monet pitkään lahonneet sykliset osakkeet – ja Pörssihaukassa kuukausia ellei ylikin odota-leimaa saaneet – vihjaavat pohjan löytymiseen. Siihen ei olisi vaikea uskoa ja luottaa vähänkään normaaleimmissa oloissa.
Ja pakkohan niin on jossain kohtaa tehdä eli alkaa jakaa osta-leimaa. Niin UPM:lle kuin tukulle muita osakkeita syklisillä sektoreilla.
Eikä tässä onneksi tyhjin käsin ole tarvinnut toljottaa. Vaikkapa tuoreet osta-leimat Aktialle, Ferrarille ja SAPille osuivat tässä kohtaa oikeinkin hyvin.
Molemmat pyöräyttivät hyvät osarit ja markkina reagoi asianmukaisesti. Aina saumoja aukeaa, kaikenlaisissa oloissa.
Toisaalta taas huiman pikavoiton täräyttäneen 2G Energyn lunasta-leima osui aika hyvin. AI-buumin noste on jo jäähtynyt tuoden kurssin alle 60 euron ja matalapaine jatkunee jonkin aikaa.
Vastaava korjaus kesti Indralla usean kuukauden – olettaen sen nyt liki varmasti päättyneen. Viikkokuvaaja virkosi vauhdilla ja uusi kurssiennätys lienee enää päivien tai viikkojen kysymys.
Ostoraja alle 52 euroa osui lopulta aika hyvin ellei pommi tule vastaan. Alin hinta vajosi aina 48 euroon, nyt kurssi jo 62 – pohjasta +30%!
Klassista markkinadynamiikkaa: kiivas nousu johtaa lopulta korjausliikkeeseen, joka pitkissä trendeissä voi venyä ainakin kuukausiksi. Jos ja kun yhtiön hyvä kunto jatkuu niin kurssi palaa uuteen nousuun.
2G tekee aika varmasti samat piruetit kevääseen mennessä. Jossain kohtaa napsahtaa taas osta.
Kaikki vie aikansa. Sijoittajan ja etenkin sijoituspalvelun täytyy se käsittää pohjia myöten. Parhaat tuotot raavitaan apatian velloessa ja hätäilijöiden myydessä väärään aikaan.
Ajat eivät naurata, mutta näissäkin oloissa kannattaa sijoittaa haasteita ja riskejä toki unohtamatta. Lähiviikkoina ostopaikka raottuu Euroopan puolella tällä tiedolla ainakin Solvaylle, Latourille, Nibelle, Hexagonille ja LVMH:lle.
Ei noista mikään varma ole mutta ilmeinen ilman äkkikäänteitä. Ja vaikkapa isoja muutoksia kokenut Hexagon pamautti juuri parhaan raporttinsa moneen vuoteen antaen vahvan merkin paluusta osapuilleen aeimpaan kuosiinsa.
Taas Solvay potee kemianteollisuuden vaikeaa suhdannetta ja kustannusten nousua, mutta sillä on vahvuutena tehokas tuotanto- ja kuljetuskoneisto sekä korkean osingon aika varmasti jatkossakin takaava vahva kannattavuus ja tase.
Olen jakanut jo kauan varsin valikoidusti osta-suosituksia, osin liiankin varovasti. Toisaalta todella leveä lista sen perustelee, sikäli kun arviot osapuilleen osuvat.
Vaikkapa uunituoreet tulokkaat Salesforce ja Berkshire vaikuttavat osuneen oikeinkin hyvin. Ja etenkin huomoiden niiden tähdänneen pohjapilkintään tai ainakin liki.
Jenkkilistan päivitys siirtyy huomiseen, koska tarkistan muutaman tuoreen osarin ennen sitä. Esimerkiksi Hersheyn moninapaiset vaikeudet hellittävät, mutta myyntivolyymit kokevat vastatuulta hintojen korotusten takia.
Kaikenlaista kuhinaa tulee aina vastaan. Vaan kyllä se siitä, kuten kuului presidentti Mauno Koiviston motto.