Haamujen jälleennousu
Tästä se alkoi 1930-luvulla. Kuva: Bulgarian public domain
Ääriliikkeiden menestys Saksan aluevaaleissa ulvottaa hälytyssireeniä koko Euroopalle. Jos meno jatkuu valtakunnan politiikassa, uhkaa moni asia muuttua tylysti.
Saksan osavaltiovaalien merkitystä ei kannata liioitella, muttei varsinkaan vähätellä. Hallitseva kristillisdemokraattinen puolue CDU koki jo kolmannen murskatappion ääriliikkeiden riemuitessa.
Mecklenburg-Etu-Pommerissa äärioikeistolainen ja Vladimir Putinia myötäilevä AfD nousi 38 prosentilla suurimmaksi puolueeksi, CDU jäi 4,9 prosenttiin ja siis jopa äänikynnyksen alle saamatta yhtään edustajaa osavaltion parlamenttiin.
Kerta on ensimmäinen sitten maailmansodan. Berliinissä puolestaan jyrkän vasemmistolainen Die Linke nousi suurimmaksi puolueeksi. Poliittinen keskusta ottaa iskua molemmilta laidoilta.
On tätä ennenkin nähty, muttei tässä mitassa. Eikä etenkään Saksassa, joka on 80 vuotta käynyt itserippiä natsihistoriastaan ja sittemmin yrittänyt toipua maansa jaosta ja itäisen osan pitkästä tosiasiallisesta neuvostomiehityksestä.
Vaalituloksen taustalla jyllää pitkä taloudellinen tyytymättömyys, mutta kaikkea ei voi panna Berliinin hallituksen piikkiin. Saksa on saanut viime vuosina niskaansa harvinaisen sarjan ulkoisia shokkeja.
Taapertava talous ruokkii radikalismia
Venäjän hyökkäys Ukrainaan katkaisi halvan venäläisen energian aikakauden, Kiinan vaisuus ja sikäläisen kilpailun raju kiristyminen rokottavat maalle elintärkeää teollisuutta, Trumpin tullit etenkin Saksalle elintärkeää autoteollisuutta.
Vaikkapa autoteollisuuden ykkösjätin Volkswagenin kurssiromahdus tiivistää yhteen silmäykseen ahdingon. Kaiken entisen päälle ersianlahden sota.
Öljy pomppasi jälleen yli sadan dollarin, maakaasu Euroopassa päälle 80 euron. Energialasku rassaa vähän jokaista talouden nurkkaa.
Saksan autoteollisuus on yhä korea päältä, sisältä vähemmän. Kuva: Carsten Steiger, Wikicommons
Saksan talous on tänä vuonna kasvanut ennakoitua paremmin, mutta tutkimuslaitos IW varoittaa jo vauhdin hiipumisesta korkeiden energiakustannusten, heikkojen investointien ja työpaikkojen vähenemisen vuoksi.
Juuri tästä ääriliikkeet saavat polttoainetta, kaikkialla ja kaikkina aikoina. Talouden rullatessa hyvinvointia valtaosalle kansaa radikalisoitunut tyytymättömyys jää vähäiseksi.
Kuka olisi uskonut pari vuotta sitten
Toistaiseksi vaalitulosten vaikutus Saksan ulkopolitiikkaan ja EU toimintakykyyn on rajallinen. Mutta kehityksen jatkuessa parlamenttivaaleihin asti moni Euroopan perusasia voi joutua päälaelleen – unionin integraatiosta Ukrainan tukemiseen ja yhteisen puolustuksen rakentamiseen.
Se kaataisi todella synkän varjon Euroopan ylle. Kremlissä juhlitaan ja niin tekee myös Trump, joka hypetti AfD:n jytkyä Saxony-Anhaltin vaalien jälkeen.
Eipä olisi uskonut saati toivonut pari vuotta sitten tätä näkevänsä: ääriliikkeet jyräävät Euroopan mahtimaassa ja Yhdysvaltojen presidentti tuulettaa kehitystä.
Mahtavaa Saksa, kippistellään sille! Kuva: Kreml
Historiallisten rinnastusten kanssa kannattaa olla varovainen, mutta näin Euroopan syöksykierre alkoi 1930-luvullakin. Talouskriisit, pettymys valtapuolueisiin ja poliittinen radikalisoituminen ruokkivat toisiaan.
Ei naurata
Ja niinpä traumatisoituneet ja vihaiset saksalaiset ihastuivat erään Adolf Hitlerin vaihtoehtoon kohtalokkain seurauksin. Kuten vaikka unkarilaiset Viktor Orbaniin, josta eroon pääsy vei heiltä tuskallisen kauan.
Liioittelua? Ehkä ja toivottavasti, mutta autoritarismin lumoihin on eksynyt moni maa viime vuosina. Saksassa sen haamut ovat julmimmat mahdolliset kuten tiedämme.
Vaalitulokset perinteisesti harvoin sisältävät dramatiikkaa sijoittajille, mutta tätä viisautta on koeteltu rajusti viime vuosina. Tässä suhteessa näyttää taas vaihteeksi entistä pahemmalta.
Saksan vaalit soittavat hälytyssireeniä karmaisevan lujaa. Vaan eipä tässä voi juuri muuta kuin nostaa peukut pystyyn ja kiemurrella jäinen rinki kankkujensa alla, niin sijoittajana kuin kaikkiaan.
