Perjantain ja ylipäänsä viime viikkojen katsaukset istuvat pääpiirteissään kaikkiin osakemarkkinoihin. Laskumarkkina jatkuu ja hiukan yllättäen isot jenkki-indeksit kuuluvat eniten sakanneisiin.
Tätä on vaikea selittää muulla kuin rahapolitiikan tiukemmalla kiristymisellä ainakin Eurooppaan verrattuna. Se lisää yhtiöiden ja kuluttajien rahoitusmenoja ja vähentää osakkeiden kysyntää, kun velkapapereillekin saa jo aika hyvää korkoa.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.
Heikki moikka,
korkojen tippumisen arviointisi on ennenaikaista, sillä sekä FED että EKP ovat julkisesti ilmoittaneet nostavansa korkoja montakin kertaa kuluvan vuoden ja ilmeisesti myös ensi vuoden aikana. Korkojen nousu johtuu siis keskuspankkien kiristävästä rahapolitiikasta ja inflaation torjunnasta ainakin toistaiseksi.
On tietysti eri asia, voidaanko inflaatiota hallita korkoja nostamalla?
Eipä siis tuuleteta vielä tässä asiassa!!
yt Tapio H.
Moi Tapio, toki arvioni on rohkeahko, mutta suhdannemittarit tikittävät nyt niin selvästi jopa taantuman puolesta, että otan vähän ennakkoa yleiseen odotukseen. Toki jos inflaatio ei hellitä niin korot pysyvät korkealla, mutta heikko suhdanne tehoaa normaalisti aika pian.
2018 piti olla kuuma suhdanne vielä jonkin aikaa ainakin monien oletuksen mukaan, mutta markkinakorot lähtivät syksyllä alas ja talvella pörssit romahtivat – toipuakseen vuoden alusta alkaen. Keskuspankit tulivat jälkijunassa, mutta sijoittajille se ei ollut oleellista.
Voin olla väärässä, mutta merkit ovat taas kerran samanlaiset. Ei vaikka kupari tee tuommoisia pudotuksia ilman kysynnän hiipumista. Eli teollisuus jäähtyy.