Maksujätti Visan meno jatkuu entisen vahvana, joskin teknojäteille ominainen oikeusjuttu tuo kuluja. Isoa kuvaa se ei muuta ja osakkeen hinnoittelu alkaa houkuttaa. 2G Energyllä tilapäiseksi luvattua päänsärkyä.
Keväällä 2020 Pörssihaukkaan noussut maksujätti Visa oli jonkin aikaa vähän ristiriitainen tapaus. Yhtiö pärjäsi aika lailla odotuksien mukaisesti, mutta osake mateli koronan polkaisemien olosuhteiden seurauksena luottokorttijätille epätavallisesti.
Lopulta osake sai vauhtia niveliinsä heijastaen yhtiön kehitystä. Nyt kurssin jo tuplattua maailman kannattavin pörssiyhtiö on taas loivasti laskevassa korjausliikkeessä.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Kauppasota kiihtyy molempien suurvaltojen kiristäessä ruuvia. Kiina on pärjännyt odotettua paremmin ja se tuskin hevin lapasiaan nostaa pystyyn. Joillekin osakkeille koitti muhkeiden voittojen lunastus.
Eipä kuulu pankkikriisistä edelleenkään lisää pihaustakaan. Kyllä luottotappioitakin silti rahoittajille kertyy, kuten osoittaa JP Morganin jutun lopussa viipaloitu Q3-raportti, ei kuitenkaan mitään mullistavaa.
Isompana asiana pysyy edelleen kauppasota Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Eipä näytä rauhantahto siinä vallitsevan vaikka muutakin niiden hallitukset posmottavat julkisuudessa.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.

Trump-show'n uusimmassa jaksossa USA myllyttää Intiaa, jonka työvoimasta sen talous on riippuvainen. Kuvat: Open AI, Wikipedia Commons. Kasannut: Pörssihaukka.
Donald Trump tykkää uhkailla ja kiristää – tällä kertaa Intiaa. Kyllä-miehillä itsensä ympäröinyt presidentti saattaa olla haukkaamassa isompaa palaa kuin ymmärtää.
Donald Trump kirjoitti perjantaina 5.9. Truth Social -somealustallaan, että USA on menettänyt Intian ja Venäjän ”syvimpään, synkimpään Kiinaan” toivottaen sarkastisesti maiden johtajille onnea tulevaisuuteen.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Fed laski korkoa joskin vähemmän kuin monet odottivat. Donald Trumpin paine ei ainakaan vielä vaikuta, mutta uusia laskuja lienee tiedossa. Pörssihaukan amerikkalaiselle osinkotykille se sataa laariin toisin kuin yleensä pankeille.
Fedin eilisen korkopäätöksen ainoa yllätys oli sen liki yksimielisyys. 25 korkopisteen laskua kannattivat kaikki muut paitsi Donald Trumpin avustajasta keskuspankkiin työnnetty Stephen Miran, joka halusi yllätys yllätys 50 pisteen pudotusta.
Jerome Powellin kommentit olivat odotetut. Työmarkkina ei ole enää vakaa huolimatta yhä matalasta työttömyydestä ja se perustelee löyhäämisen – vaikka inflaatiokin yhä kiusaa.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Trumpin hallinto haluaa vahvistaa dollaria vakaavaluutoilla eli dollariin sidotuilla "dollareilla", joita saattaa tehtailla muun muassa Walmart. Kuva: Pörssihaukka, Open AI.Trumpin uuden GENIUS-lain myötä kryptopohjaiset vakauskolikot nousevat osakesijoittajan päänvaivaksi – sijoitti niihin tai ei.
Näkemys kryptovaluutoista on niin Wall Streetilla kuin Pörssihaukassa se, että bitcoinien ja meemikolikoiden ostaminen muistuttaa enemmän uhkapelaamista kuin sijoittamista.
Siksi Pörssihaukka ei tyypillisesti niiden edesottamuksista piittaa. Trumpin 18.7.2025 allekirjoittaman GENIUS-lain myötä kryptot nousevat kuitenkin myös rahasto- ja osakesijoittajien päänvaivaksi.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
EU nosti kätensä pystyyn ja heittäytyi rähmälleen Trumpin uhkausten edessä. 15% yleistulli rassaa vientiä ja sen hyväksyminen muiden vaateiden ohessa heikentää niin EU:ta kuin sopimuspohjaista kansainvälistä järjestelmää.
Tuo presidentti Urho Kekkosen legendaarinen ärähdys virkakunnalleen tuli hakematta mieleen, kun seurasin EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasodan ainakin toistaiseksi päättänyttä ratkaisua median kautta Berliinissä. Itselleni se merkitsi suurta ja synkkää historiallista ironiaa.
Edellisen kerran Saksan pääkaupungissa kävin, kun Berliinin muuri vielä jakoi kaupungin ja Neuvostoliiton rautakouralla johtama itäblokki oli voimissaan. Muutos noista päivistä kaupungissa on huikea.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
USA vaatii 15% minimitullia kaikille kauppakumppaneille, Japani sen jo hyväksyi. EU:lle se tietäisi raskasta kuuria vuosiksi, ja yksipuolinen ehto nostaakin varmasti aiheellista vastarintaa.
Donald Trumpin hallinto solmi viikonloppuna Japanin kanssa kauppasopimuksen, joka sisältää 15 prosentin yleistullin useimmille Japanista tuotaville hyödykkeille, mukaan lukien autojen osat ja teollisuustuotteet.
Diili vahvistaa aiemmat epäilyt siitä, että juuri 15 % toimii nyt Yhdysvaltojen “uuden normaalin” tullitasona – jonka Trump on toistuvasti maininnut myös Euroopan unionin kohdalla. Rangaistusvero on selvästi kovempi kuin EU toivoo ja tavoittelee omassa prosessissaan.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Japani potee pahaa ja talouskehitystä kampittavaa työvoimapulaa etenkin rakennussektorilla. Yhdysvallat matkaa samaan suuntaan häätämällä siirtolaisia liki summittain suurina massoina.
Japanilainen Nikkei News julkaisi parikin hätkähdyttävää uutista Japanin rakennussektorin vaikeuksista työvoimapulan kynsissä. Kysyntää ja tilauksia on runsaasti, mutta väen vähyys vaikeuttaa niiden toteutusta. Tilanne konkretisoituu usealla tavalla.
Suora seuraus ovat viiveet ja kustannusylitykset. Lähes 80 % kaupunkirakentamisen uudistushankkeista myöhästelee ja niiden budjetit pettävät aiheuttaen noin sadan miljardin euron menetykset. (lisää…)
Yhdysvallat kaavailee ulkomaisten sijoitusten ekstraveroa kauppapoliittisena aseena. Etenkin osinkosijoittajalle sen toteutuminen tietäisi ikävyyksiä.
Kuukausi sitten edustajainhuone hyväksyi Donald Trumpin ”Ison kauniin lakiesityksen", joka myllää Yhdysvaltain verotuksen uuteen uskoon hakien talouskasvua isolla riskillä. Lakiesitys uhkaa kasvattaa maan velkataakkaa ja koetella julkisen talouden kestävyyttä.
Niitäkin suurempaan rooliin voi kuitenkin nousta lakiesityksen kohta 899 eli niin sanottu kostovero (retaliatory tax). Sillä Trump pyrkii kurittamaan maita, joiden veropolitiikkaa hallinto pitää Yhdysvaltoja sortavana.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.
Inflaatio pysyi vielä maltillisena USA:ssa, tullien ja talouskasvun vaikutus selviää paremmin kesän mittaan. Trumpin hallinto ei luovuttanekaan liittolaisille luvattuja ydinsukellusveneitä pitääkseen vasallit asemassaan.
USA:n tuore inflaatioraportti tuli poikkeuksellisissa oloissa kauppasodan takia: vaikuttaako se ja miten? Luvut olivat lyhyellä aikavälillä rauhoittavia, mutta herättävät keskipitkällä ajalla uusia kysymyksiä.
Pääinflaatio CPI oli 2,4%, missä nousua huhtikuusta 0,1 prosenttiyksikköä. Se oli pelättyä vähemmän. Tullit vaikuttivat, mutta tulitauon ansiosta eivät ainakaan vielä dramaattisesti.
***
Tämä sisältö on maksullinen: kirjaudu sisään tai aloita jäsenyys. Jos olet vanha tilaaja, kirjaudu ensin sisään, jolloin voit uudistaa tilauksesi myös luottokortilla.