• Markkinat
• Yleistä

Markkinakatsaus: Kauppasodan kynnyksellä – taas

Grönlanti-kiista siirtyi uusille kierroksille Donald Trumpin asetettua rankan tariffiuhkan Tanskaa tukeville Euroopan maille, myös Suomelle. Eurooppa maksaa nyt kipeästi pehmoilustaan, kun uhkana on jo perinteisen lännen hajoaminen. Ostolistan päivitys siirtyy keskiviikkoon. 

Donald Trumpin maaniset viikot jatkuvat myös kauppapolitiikassa, joka vaikutti joksikin aikaa paketoidun viime vuonna sovittuun muottiinsa. EU ei ehtinyt allekirjoittaa 15% yleistariffin sisältävää sopimusta, kun Don Trumpo uhkaa Tanskaa Grönlanti-kiistassa tukevia maita jopa 25% ekstratullilla.

Päälle kaatui taas uusi transatlanttien kriisi jo ennen kuin edellinen virallisesti lakaistiin pöydältä. Eikä kyse ole vain kauppapolitiikasta, vaan geopoliittisesta taktiikasta, jossa USA työntyy Euroopan pyhimpään koskemattomuuteen suurvaltojen härskeimpiä perinteitä häpeämättä vaalien.

Tähän ensimmäiseksi sanon, että EU kyllä kerjäsi tätä antautuessaan kurkku auki Trumpille kauppasodassa. Kun tuollaiselle hyväksikäyttäjälle antaa löysää niin päälle tulee aina uudestaan.

Kiina valitsi toisin ja Trump suhtautuukin siihen varovammin. Eurooppa ajoi itsensä entistä pahempaan liemeen, nyt aivan fundamentaalisissakin kysymyksissä.

Tariffit uhkaisivat erityisesti eurooppalaista vientiteollisuutta etenkin konepajassa, kuljetusvälineissä ja kemianteollisuudessa. Tähän asti tariffien vaikutus on jäänyt pelättyä vaisummaksi, mutta 25 prosentin tälli tuskin niin silkkihansikkain enää käsittelisi.

Sopimuksilla ei vessapaperin arvoa

Toki tariffit rassaavat myös amerikkalaisia asiakkaita. Hehän tullit maksavat kärsien sen katteesssaan tai siirtäen kulua asiakkailleen eli heikentäen omaa kilpailukykyään.

Mutta näin siis kesällä Skotlannissa lukkoon lyöty sopimus USA:n ja EU:n kesken lensi romukoppaan saman tien kun Trump sille tuulelle kääntyi. Kanadalle ja Meksikolle hän syötti samaa sappisoppaa jo aiemmin.

Eipä niin yllätys tämäkään. Ja kertoo tasan tarkkaan paljonko häneen voi koskaan luottaa.

Ainakin seuraavat kolme vuotta mennään samassa paksussa sumussa, ihan sama mitä sovitaan. Tältä pohjalta voi ynnäillä USA:n turvatakeitakin.

Sotkun lopputulosta on vaikea ennustaa. Mutta aika selvää on, että nyt Trump ylitti rajan, jossa EU ei voi joustaa – kuten sanoi tänään Saksan hallitus. 

Kunnianhimo vitsin puolella jo

On yksi asia niellä epäreilut kaupan ehdot ja aivan toinen hyväksyä alueluovutuksia vielä täysin absurdein perustein. Omistusjärjestelyjä ei kaipaa Grönlannin puolustus, ainoastaan Trumpin pakkomielle.

Olkoon sen takana sitten millainen seos taloudellisia laskelmia ja suuruudenhullua kunnianhimoa. Ainakaan jälkimmäistä ei puutu.

Kun venezuelalainen oppositiopoliitikko Maria Machado kävi Valkoisessa talossa visiitillä, hän nuoleskeli isäntäänsä peräti lahjoittamalla tälle vasta saamansa Nobelin rauhanpalkinnon. Onhan se ymmärrettävää kaikessa halpahintaisuudessaankin.

Trump otti palkinnon vastaan ilmeisen tyytyväisenä. Tempaus riemastutti irvileuat, netti tulvii tuhansia pilakuvia, tuossa päivän piristeeksi hauskin törmäämäni:

Jossain täytyy rajan kulkea

Eurooppa ei tietysti tätä sotkua halua enempää kaupan, Ukrainan kuin Naton takia. Mutta perääntyminen ei ole enää vaihtoehto.

Se allekirjoittaisi unionin oman hajoamisen alkaneen, ellei se kykene tässäkään asiassa omiaan puolustamaan. Trump siitä tietysti nauttisi ja osaltaan sen takia saattaa painostaakin, hänhän vihaa EU:ta jos eurooppalaisia muutenkin.

EU ilmoittikin, että jo sovittu mutta allekirjoitusta odottava tullisopimus raukeaa ellei USA lopeta uhkailua. Se tietäisi liki sadan miljardin euron tullipakettia USA:lle.

Seuraava väline olisi ACI (Automatic Commercial Instrument) – eurooppalainen juuri Yhdysvaltoja varten luotu vastapakotejärjestelmä. ACI:lla EU pystyy vastaamaan Yhdysvaltojen tulleihin viikoissa ilman yksimielisyyttä ja ilman parlamenttien läpijuoksua.

Asiasta spekuloidaan jo kiivaasti, ainakin Ranska sitä kaivaa pressujen alta. Petteri Orpokin totesi, että jossain raja kulkee, vaikka hyviä suhteita haluamme vaalia.

Määräenemmistö väestöstä riittää

Se on niin raskaan sarjan kanuuna, että käyttö johtaisi vakavaan kriisiin transatlanttisissa suhteissa vaikeasti ennustettavin seurauksin. Ainakin Ukrainan Trump heittäisi taatusti saman tien bussin alle.

Ja ACI:n voi valjastaa käyttöön ilman jäsenmaiden yksimielisyyttä määräenemmistöpäätöksellä. Suurilla EU-mailla kuten Ranskalla ja Saksalla on paljon valtaa väestömääränsä vuoksi.

Ukaasin saivat Tanska, Norja, Ruotsi, Ranska, Saksa, Alankomaat, Suomi, lisäksi EU:n ulkopuolinen Britannia. ACI vaatii 65% hyväksynnän maiden väkiluvusta laskettuna, mihin lista ei vielä riitä, mutta paljoa ei puutu.

Espanja ja Italia mukaan niin porukka koossa. Jos niitä ei saada mukaan, EU kärsii vastaavasti sisäisen legitimiteettikriisin.

Jalkapallo tehokaskin nyrkkirauta

Kyllä meininki todella vakavaa on. Pientä maailmanpolitiikan isossa kuvassa, mutta symbolisesti tärkeää: Saksa uhkaa jo vetäytyä jalkapallon MM-turnauksesta USA:ssa, koska tapahtuma merkitsee Trumpille paljon.

Jalkapallo voi osoittautua yllättävän tehokkaaksi aseeksi. MM-kisat Yhdysvalloissa ovat osa maan projektia tuoda laji keskiluokkaan, nostaa kotimaan sarjan MLS:n profiilia ja kiinnittää se globaaliin urheilubisnekseen.

Jos jalkapallon urheilullinen ja varsinkin taloudellinen supervalta Eurooppa vetäytyisi protestina, kisojen uskottavuus ja kaupallinen arvo romahtaisivat. Rahassa jo miljardiluokan menetys ja valtava imagotappio Trumpille.

Tässä asetelmassa Euroopalla on täydellinen yliote. Ja täkäläiset hallitukset voivat kieltää helpostikin joukkueensa osallistumisen, olivatpa ne itse mitä mieltä tahansa.

Ei varmasti mieluisa päätös futishullulla mantereella. Mutta poliittisesti sittenkin vähäinen kustannuksiltaan verrattuna kauppasodan välineisiin.

Niinistö visioi eurooppalaista Natoa

Osa lukijoista ei rakasta politiikkaa sijoituspalvelun antimena, mutta kuinka tällaisen voisi ohittaa – kun se iskee suoraan talouteen. Kuten vaikka juuri nyt varmistuu osakesalkkua kurkistamalla: eurooppalaiset sukeltavat.

Eikä paine koske vain tariffeja, vaikka ne akuutti ongelma ovat – vaan myös talouden reunaehtoja EU:n ja Naton tulevaisuuden osalta.

Presidentti Sauli Niinistö totesi äsken Asian ytimessä -ohjelmassa, että edessä voi olla Naton siirtyminen Euroopan hoiviin. Eli USA irtautuu siitä ja Eurooppa vahvistaa keskinäistä puolustusvalmiutta.

Niinistö uskaltaa puhua eläkkeellä avoimesti toisin kuin aktiivipoliitikot. Turvallisuuspoliittinen muutos olisi radikaalein sitten toisen maailmansodan, eikä jäisi vaille taloudellisia seuraksia.

Saati sodan riehuessa Euroopassa parasta aikaa. Epävarmuus on lykännyt saavillisen myrkkyä Suomenkin lopulta orastavasti elpyvään talouteen.

Trumpin hallinto on tästä kaikesta tietenkin tietoinen ja pelaakin todella törkeästi vahvaa asemaansa. Se itsessään tarkoittaa transatlanttisen suhteen muuttuneen radikaalisti riippumatta sotkun etenemisestä.

Luottamussuhde sai valtavan ja pysyvän lommon ulottuen kauppapolitiikasta Naton uskottavuuteen. Eikä Trump annan hevin periksi vahvoilla olleessaan.

Huttua lentää tuulettimeen jossain muodossa. Missä, pikapuolin selvinnee.

Äänestäjätkin kyllästyvät Trumpiin

Jos sotkusta jotain myönteistä hakee niin Wall Street Journalin gallupin mukaan amerikkalaiset äänestäjät alkavat väsyä Trumpiin. 53 % vastaajista katsoo Trumpin keskittyvän tarpeettomiin ulkomaisiin asioihin talouden kustannuksella.

Oma ydijoukko eli MAGA-liike tukee yhä liki ehdoitta, mutta 58% sanoo Trumpin pääsyyksi heikkoon taloustilanteeseen. Vain 31% syyttää Joe Bidenia.

Trumpin koko kannatus on laskenut 45 prosenttiin. Suunnan jatkuessa odottaa 2018 uusinta: republikaanit menettävät edustajainhuoneen enemmistön kesken Trumpin kauden.

Vaalit ovat kyllä vasta marraskuussa, mutta ehkäpä paikkojensa puolesta pelkäävät kongressiedustajat saavat äänestäjien pelossa rohkeutensa takaisin ja lyövät Trumpille jarrua.

Kenties jopa Korkein oikeus. Sen pitäisi päättää Trumpin tariffivallankäytön rajoista ensi kuussa. Eivätköhän tuomaritkin gallupeja seuraa, vaikkei niiden heihin vaikuttaa pitäisi.

Punainen virtaa pörsseissä

Kuten niin usein viime vuosina ja etenkin taas Trumpin aikana markkina-analyysien tekeminen muuttuu jossain määrin arpomiseksi. Kauppasodan lopputulemia emme voi tietää.

Nyt se koskee entistä mahdollisemmin myös amerikkalaisia yhtiöitä ja osakkeita. Jos ACI otetaan käyttöön, sen kohteena ovat taatusti teknojätit – koska useille niistä Eurooppa muodostaa 20–30 % liikevaihdosta.

Ja vielä suuremman osuuden kassavirrasta, koska Euroopan markkina on maksukykyinen ja sisältää vähän alennusmyyntiä tai hintasotaa. Mutta mitä toimet olisivat, emme voi kuin arvailla tässä kohtaa.

Mutta kauppasodan taas eskaloituessa EU iskee kyllä sinne, missä se kovinta kipua tuottaa. Eli teknojätteihin. Eikä korkealle hinnoiteltujen yhtiöiden tuloskunto kummoista nitkahdusta kaipaa, kun osake tekee saman isolla vivulla.

Mikään pikkujuttu Grönlanti ei Trumpille ole, eikä vain sivujuonne isompien kuvioiden pelikirjassa. ACI:n käyttökynnys ei sekään toisaalta matala ole, panokset keikkuvat niin korkealla.

Koska tilanne on avoin ja herkkä, en päivitä ostosuosituslistan jenkkiosuutta kuin keskiviikoksi. Tänään USA:n pörssit ovat kiinni Martin Luther Kingin muistopäivänä ja haluan nähdä jytiseekö ja missä.

Ainakin Euroopassa osakkeet saavat kyytiä ja myös US-indeksifuurit ovat reippaasti punaisella. Ja juuri vientisektori ja sykliset punottavat pahiten.

Defensiiviset ovat osa jopa nousseet, ja tämä suhde voi nyt kestää aikansa. Epävarmuutta kaihtaville se on tärkeä tieto.

Lähipäivinä myös käsittelyssä Trumpin vaatimus luottokorttien korkokaton ajamisesta kymmeneen prosenttiin. Hän esitti sen vasta somessa ja asia siten aluillaan, mutta jenkkipankit ja Pörssihaukan Visa saivat jo osumaa.

Visahan ei saa tuottoaan luoton korosta, vaan välityspalkkiosta. Toteutuessaan korkokatto kuitenkin vaikuttaa alaan monimuotoisesti.

Huomenna lisää aiheesta

Tästä väännetään varmasti ankarasti alan pistäessä tiukasti hanttiin, jopa osan omasta puolueesta. Ei Trumpkaan toistaiseksi vaadi kattoa kuin vuodeksi sopivasti näin vaalien lähestyessä.

Perkaan aihetta piakkoin ja laajemminkin hintasääntelyä, joka Trumpia kovasti innostaa monessa muodossa toisin kuin perinteisiä vapaamarkkinarepublikaaneja.

Huomenna taas markkinakatsausta, jossa tämänpäiväisestä myyntipaniikista, teleoperaattoreieta ja lyhyesti esittelyssä vahinkoautojen huutokauppaoperaattori Copart, erittäin laadukas globaali kasvuyhtiö.

Copart on rakentanut itselleen leveän vallihaudan autosektorin vähemmän tunnettuun osaan arvoketjua. Se tuskin kauppasodassakaan ihan heti osumia ottaisi.

Hyvää viikon alkua kaikesta huolimatta.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta

---