Entäs nyt, Donald?
Don Trumpon piruetit eivät uponneet yleisöön. Kuva: Pörssihaukka / OpenAI
Republikaanien murskatappio vaikeuttaa Donald Trumpin toimintaa, taloudelle vallan keikauksella voi olla myönteisiä seurauksia. Persianlahden sodan eskalaation riski kyllä luultavasti kasvoi ja datakeskusten reunaehdot kiristyivät.
Historiallinen tyrmäyshän siitä tuli, Donald Trumpille ja republikaaneille. Demokraatit jyräsivät murskavoittoon niin edustajainhuoneessa kuin senaatissa, kun äänestäjät ilmaisivat isolla kauhalla mielipiteensä presidentin toiminnasta.
Kyllä Trump sen totisesti ansaitsi, myös hänen itse määrittelemiensä tavoitteiden vinkkelistä. Historian suurin paskanpuhuja lupasi alentaa elinkustannuksia, pysyä pois turhista sodista ja johtaa Yhdysvallat kultaiseen aikakauteen sokerina pohjalla valmistavan teollisuuden renesanssi.
Hommat menivät harvinaisen poskelleen yksin näiltä osin. Inflaatio riehuu kiitos Persianlahden sodan, tariffit käyvät kuluttajien kukkarolle, mitään uusteollista vallankumousta ei kuulu.
Trumpin perheen kassaan kyllä tulvii rahaa tuutista jos kolmannesta. Äänestäjät saivat niin tarpeekseen, että jopa Kansasin kaltainen umpipunainen osavaltio ihastelee ensimmäistä demokraattisenaattoriaan liki sataan vuoteen.
Trumpilla yhä eniten valtaa
En peittele riemuani, Trump on kävelevä katastrofi. Ja Yhdysvallat osoitti demokratiansa yhä toimivan, vaikka Trump on sen yrittänyt kaikin keinoin nitistää yhden miehen hiekkalaatikoksi.
En silti usko dramaattisiin muutoksiin ainakaan meidän eurooppalaisten kannalta avainkysymyksissä. Yhdysvaltojen presidentillä on hyvin laajat valtaoikeudet, eivätkä ne katoa kongressin enemmistön vaihtuessa.
Uusi ei tilanne ole Trumpillekaan. Vallan jakautuminen puolueiden kesken on Yhdysvalloissa tavallista, näin kävi jo Trumpin ykköskaudella.
Kongressissa odotettavissa voimakasta vastatuulta Valkoisen talon suuntaan. Kuva: Wikicommons
Trump voi hankalassa asemassaankin jatkaa politiikkaansa monin tavoin. Ja kuten nähty, hän tiimeineen on nero penkomaan keinoja, joilla vaikkapa radikaalia kauppapolitiikkaa voi harjoittaa arkistojen perukoilta kaivettujen lakien nojalla.
Merkittävä muutos on kuitenkin senaatin menettäminen, sillä se päättää korkeiden virkamiesten ja liittovaltion tuomareiden nimityksistä. Trump ei voi enää luottaa siihen, että hänen valitsemansa ministerit, suurlähettiläät tai tuomarit hyväksytään mukisematta.
Todellinen rampa ankka
Ja kongressilla on etenkin budjettivalta ja mahdollisuus torjua presidentin lakihankkeita. Demokraatit taatusti vaikeuttavat Trumpin elämää tuntuvasti.
Kongressi ei kuitenkaan pysty omin päin kumoamaan presidentin päätöksiä tai toteuttamaan omaa ohjelmaansa. Trumpilla säilyy veto-oikeus, jonka murtamiseen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö kummassakin kamarissa.
Trump tekikin pelin hengen selväksi somepäivityksessään, kuva alla. Eiköhän tuo ole tärkeämpi viesti kuin hänen kommenttinsa, jonka mukaan Trump hakee yhteistyötä demokraattien kanssa.
Tosin ei ole mahdotonta, etteivätkö republikaanitkin voisi kääntyä häntä vastaan. Trump on jo puolueelleen rasite, johon ripustautuminen veisi siltä hatarankin toivon pysyä Valkoisen talon isäntänä Trumpin jälkeen.
Viesti varmaankin perillä? Kuva: Donald J. Trump
Trump ei menettänyt valtaansa, mutta ote omasta puolueesta herpaantui vaalityrmäyksen mukana. Hän on todellinen rampa ankka, kuten kahden viimeisen vuotensa presidenttejä kutsutaan.
AI: reunaehdot kiristyvät
Vaalien taloudellisista vaikutuksista yksi tärkeimmistä liittyy tekoälybuumiin, jonka kestävyys arveluttaa sijoittajia jo nyt. Demokraatit suhtautuvat AI-teollisuuden vapaaseen kasvuun republikaaneja varautuneemmin, ja murskavoitto voimistanee alan sääntelyä.
Erityisesti datakeskuksista on tullut kuuma poliittinen kysymys. Niiden valtava sähkön ja veden käyttö herättää kasvavaa vastustusta. Tavalliset kuluttajat eivät kaipaa miljardien investointien maksajaksi omissa laskuissaan.
Suunta muuttui jo ennen vaaleja. Demokraattien johtamat isot osavaltiot ovat jo kiristäneet hankkeiden ympäristö- ja kustannusvastuuta, eikä se tuntematonta ole republikaanienkaan hallitsemissa.
Kongressissa on jo esitetty datakeskuksia koskevia lakeja. Trumpin veto-oikeus rajoittaa läpimenoa, mutta nyt hän joutuu kaupankäyntiin kongressin kanssa.
Vaikkapa siten, että jos kaipaat lisää rahaa Iranin sotaan niin allekirjoittapa tämä ja tuo laki. Jotka voivat hyvin koskea AI:ta.
Mitä tuumaa Mr Market?
Lisäksi osavaltiot ja paikallishallinnot voivat kiristää ehtoja omin päätöksin. AI-investoinneille se voi tuoda pahan lisärasitteen hankalalla hetkellä.
Jos rakentaminen kallistuu ja prosessit venyvät, investointien tuotto-odotukset heikkenevät. Se voi johtaa hankkeiden lykkäämiseen tai supistamiseen.
Datakeskusten pykääminen mutkistunee USA:ssa. Kuva: Wikicommons
Ja heijastua lopulta puolijohteiden, muistien ja muun AI-infrastruktuurin kysyntään. Kiintoisaa nähdä, kuinka markkinat tältä osin vaalitulokseen reagoivat.
Sijoittajalle pienemmätkin muutokset voivat turvota isoiksi. Buumin ei tarvitse romahtaa, jotta osakkeiden arvostuksiin syntyy ongelmia.
Riittää, että poikkeuksellisen nopeaksi ja sitkeäksi oletettu kasvu hidastuu. Juuri tähän markkinat jo varautuvat, onhan AI-buumin tähän asti näkyvin veturi puolijohdeyhtiöt kollektiivina jo laskumarkkinassa, alan indeksi SOX liki -30% kesän alun piikistään.
Poliittinen vastatuuli lisää AI-sektorin ennestään kasvavia riskejä, joihin kuuluvat investointien rahoitus, velkaantuminen ja kysymys siitä, löytyykö lopputuotteille riittävästi maksuvalmiita asiakkaita.
Perkaamme aihetta perusteellisesti huomenna lopulta alkavassa AI-sarjassa.
Indeksit pärjänneet vaalien jälkeen
Osakemarkkinoille välivaalien jälkeiset vuodet ovat yleensä kultakautta. S&P 500 -indeksi on noussut vaaleja seuraavien 12 kuukauden aikana keskimäärin 14–15 prosenttia.
Ilmiö on havaittavissa pitkissä aikasarjoissa, eikä se riipu olennaisesti siitä, kumpi puolue on vaalit voittanut. Viimeiset liki 50 vuotta vahvistavat tilaston.
Se oli meno ainakin tänään, valtaosa osakkeista pukkaa parasta aikaa vihreää. Yksi selitys on poliittisen epävarmuuden väheneminen.
Presidentin ja kongressin erimielisyydet voivat hillitä taloudelle haitallisia poliittisia ylilyöntejä ja yllätyksiä. Trumpin kohdalla se on taivaan lahja sijoittajille jos vähän kaikille.
Lopulta joku Washingtonissa painaa jarrua hänen riehuessaan.
Vaalien jälkeen pörssi tapaa ilakoida kunnolla
Lisäksi välivaalien jälkeinen vuosi houkuttaa hallinnon jakamaan talouskasvun kannustimia seuraavien presidentinvaalien lähestyessä. Historia tarjoaa siis sijoittajalle rohkaisevan lähtökohdan.
Mutta keskiarvot eivät ennusta tulevaisuutta eivätkä varsinkaan kumoa poikkeusoloja. Persianlahden sota, kiihtynyt inflaatio ja korkeiden korkojen paine muodostavat yhdistelmän, jolle on vaikea löytää suoraa historiallista vastinetta.
Trumpin ja Netanjahun aikaikkuna kaventuu
Pörssihaukka ei rakenna markkinanäkemystään historiallisen tuottotilaston varaan, vaikka sen myönteinen viesti on kiva tietää. Sodan uusi eskalaatio luultavasti muuttaisi markkinatilannetta nopeasti.
Ja rökäletappion nöyryytys tuskin tekee Trumpin lauhkeaksi diplomaatiksi rauhanruusu napinlävessä. Ei ole hänen tapaistaan – vaan hyökätä kahta kovempaa nurkkaan ajettuna.
Etenkin kun Iran on Trumpille pitkäaikainen pakkomielle, hän vaahtosi siitä jo vuosikymmeniä sitten. Yllätyn valtavasti, ellei hän nyt kahta kiivaammin aja ulkopoliittisen perintönsä tärkeintä palasta kaipaamaansa tavoitteeseen.
Israel tuo Persianlahden sotaan uuden vaarallisen aikataulupaineen. Opposition pääministeriehdokas Gadi Eisenkot kieltäytyy osallistumasta Netanyahun johtamaan hallitukseen edes Trumpin pyynnöstä.
Opposition keskeiset puolueet ovat asettuneet hänen taakseen ja pyrkivät muodostamaan uuden hallituksen äkkiä. Vaikka Eisenkot on entinen asevoimien komentaja ja turvallisuuspoliittinen haukka, ei hän silti ole yhtä innokas kärjistämään Iranin sotaa kuin Netanjahu.
Kenraali Eisenkot ei ole yhtä sotaisa kuin Netanjahu. Kuva: Wikimedia / OpenAI
Eisenkot jo kyseenalaisti uuden hyökkäyksen tarpeen. Trumpilla ja Netanjahulla saattaa siis olla kiire, jos aikovat vielä hyökätä Iraniin.
Israelin hallituksen vaihtuminen voisi lopulta rauhoittaa Persianlahden tilannetta. Paradoksaalisesti sen mahdollisuus lisännee uuden hyökkäyksen riskiä.
Tällaiset operaatiot ajoittuvat usein viikonloppuun. Pidän edelleen ainakin mahdollisena ellei ilmeisenä, että Persianlahdella roihahtaa ennen ensi viikkoa.
Trump tosin kiistää sitä suunnittelevansa. Ehkä niin. Jostain kumman syystä en ihan hirveästi luota hänen puheisiinsa.
Omia salkkujani hiukan kevensin ja pidän käteisen jonkin aikaa.
Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta
