Pitkien korkojen pitkät varjot
Tämän ahmatin pöytään on ikävä joutua. Kuva: Pörssihaukka / OpenAI
Valtionlainojen korkotaso heijastuu kaikkialle talouteen, koska ne asettavat pohjan muiden luottojen hinnalle. Kustannusvaikutuksen ohella se vaikuttaa omistuskohteiden hinnoitteluun.
Valtionlainojen korkojen nousu on taloudelle kiperä asia, koska ne muodostavat koko rahoitusjärjestelmän perustan. Yhdysvaltain, Saksan tai Japanin valtionlainoja pidetään markkinoilla niin sanottuna riskittömänä korkona, jonka päälle lähes kaikki muu hinnoitellaan.
Siis yrityslainat, asuntolainat, kulutusluotot, kiinteistösijoitukset – ja lopulta myös osakkeet. Kun valtionbondien korot nousevat, samoin tekee rahan hinta yrityksille, kuluttajille, julkisille hankkeille.
Investointeja lykätään, yrityskauppoja perutaan, velkaisten yhtiöiden tulospaine kasvaa, heikoimmat toimijat ajautuvat rahoituskriisiin. Vaikutus ei iske heti voimalla, koska korot nousevat aluksi uusissa luotoissa.
Mutta vähitellen myös vanhoissa, kun lainoja erääntyy ja ne pitää uudelleenrahoittaa korkeammalla korolla. Ja vaikkapa vaihtuvien asuntolainojen korkopäivitykset tapahtuvat yleensä vuoden aikana.
Korot tuiskuttavat kaikista ikkunoista
Valtioille ongelma on vielä suurempi velkavuorten paisuttua historialliseen mittaan. Yhä suurempi osa budjetista kuluu korkomenoihin kaventaen liikkumatilaa sosiaalimenoilta, koulutukselta, investoinneilta, puolustukselta, veronkevennyksiltä.
Syntyy ikävä kierre: korkomenot kasvavat, alijäämät syvenevät, sijoittajat vaativat vielä korkeampaa korkoa, velanhoito takkuuntuu yhä raskaammaksi. Sotku läikkyy myös yksityiselle sektorille.
Osakkeille pitkien korkojen nousu on myrkkyä kahdella tavalla. Ensinnäkin se nostaa yhtiöiden rahoituskuluja ja voi painaa tuloksia.
Vähävelkaiset yhtiöt selviävät muuten kuivin jaloin, mutta niidenkin kysyntään kallis raha voi iskeä ikävästi. Defensiivisetkin yhtiöt kuten päivittäistuotteiden vähittäiskauppiaat joutuvat taistelemaan säästöihin pakotettujen asiakkaiden lompakoista hintasodilla ja matalan katteen tuotteilla.
Korkea korkotaso, matala kulutusvimma. Kuva:
Kallis raha hyödyttää hyvin harvoja. Pankit saavat parempaa korkokatetta, mutta talouden hidastuminen ja luottotappioiden kasvu painavat puntaria toiseen suuntaan.
Osakkeiden hinnoittelu muuttuu
Sijoittajalle vaikutus tulee myös osakkeiden hyväksyttävien arvostuskertoimien kautta. Korkojen nousu muuttaa sijoittajien vaihtoehtoiskustannusta.
Kun riskitön korko on vaikkapa 5 prosenttia, sijoittaja ei enää maksa yhtä kevyesti 30–40 kertaa tulosta kasvuyhtiöstä, jonka tuotot ovat kaukana tulevaisuudessa. Se pakottaa markkinan hyväksymään matalammat arvostukset tai uskomaan entistä vahvempaan tuloskasvuun.
Tämä näkyykin erityisesti kasvuosakkeissa. Niiden arvo perustuu pitkälti tulevien vuosien kassavirtoihin.
Mitä korkeampi diskonttokorko, sitä vähemmän arvoiseksi tulevaisuuden tuotot lasketaan tänään. Siksi pitkien korkojen nousu osuu usein ensin teknologiaan, kiinteistöihin ja muihin korkoherkkiin sektoreihin.
Myös hyviin osinkopaperihin. Jos USA:n valtionvelasta saa 6% kuponkikorkoa niin saman suuruinen osinko näyttää riskiseltä, ellei yhtiö ole todella vahva ja osinko nouseva.
Realty mannekiinina
Vaikkapa kiinteistöyhtiö Realtyn osake saa tässä tilanteessa painetta. Alalle ominaisesti sillä on paljon velkaa, jonka uusimisesta tulee kalliimpaa.
Se tuskin varsinaista ongelmaa Realtylle tuottaa, mutta rahoitusmenojen kasvu leikkaa kassavirtaa ja heikentää investointikykyä. Osinko jatkaa aika varmasti ylös, mutta kapeammalla nousuvaralla.
Ja mitä kovempaa korkoa saa riskittömistä valtionbondeista, sen enemmän syntyy laskupainetta Realtyn osakekurssiin – jolle osinkotuotto on keskeinen kriteeri. Tyypillisesti siis kurssi putoaa.
Realtyn osinkotuotto heiluukin vimmaisesti juuri osakekurssin heilunnan takia, ei osingon kehityksen. Se on todella vakaa.
Realtyn osinkotuotto heiluu kurssin takia, ei itse osingon
Mutta – myönteisenä puolena kurssilaskussa myös osinkotuotto nousee, olettaen osingonmaksukyvyn pysyvän kuosissa. Ja siihen luotan, koska ei tästä energiakriisistä sentään ikuinen tule.
Mutta jos korot paahtavat reilusti yhä ylemmäs mikä on ainakin mahdollista ellei väistämätöntä myös Realtyn osake saa kyynärpäätä. Vaan tuskin mitään vaarallisempaa.
Korkotason nousun harvoja myönteisiä puolia on osinkopapereidenkin halventuminen. Kovaa osinkotuottoa löytyy helposti ja hyöty on pysyvä, jos yhtiön osinko vain kestää.
Energiakriisi entisellään
Tällä hetkellä korkoja nostaa energiakriisi ja sen kiihdyttämä inflaatio. Siksi Pörssihaukkakin on niin kiihkeästi seurannut ja pitänyt esillä Persianlahden sotaa.
Energian hinta itsessään on iso asia, sen vaikutus rahamarkkinan liikkeisiin vielä kaikenkattavampi. Ja kaikkein ikävin kombo syntyy, kun kova inflaatio ja kallis raha eivät sikiä kuumentuneesta taloudesta vaan tarjontashokista kuten tässä tapauksessa.
Korkomarkkinan kannalta ratkaisevaa ei ole Fedin seuraava liike, vaan öljykriisin kehitys. Tarjontashokin jatkuessa samoin tekee kustannuspaine ja keskuspankkien pelivara on olematon.
Keskuspankki ei määritä energian hintaa. Kuva: Pörssihaukka / OpenAI
Siksi Donald Trumpin Kiinan vierailu ei ollut vain poliittinen manööveri vaan myös taloudellinen, eikä vain kauppasuhteiden osalta. Odotukset Persianlahden sodan jatkosta kytkeytyvät ainakin jossain määrin Kiinan ja Iranin suhteeseen.
Painostaako Kiina Irania avaamaan Hormuzin? Tuoreiden tietojen perusteella tuskin. Siitä huomenna sotakatsauksessa.
