Kiinan villi itä

Aavekaupunkeihin tiivistyy Kiinan talouden kujanjuoksu. Kuva: Wikicommons

Kiina etsii kadonnutta kuluttajaluottamusta virkistääkseen kiinteistökuplan puhkeamisen ja sen ruokkiman työttömyyden runtelemaa talouttaan. Lääkkeet eivät vakuuta kansalaisia. Kauppasota lännen kanssa vaikeuttaa talouden uudistumista.

Kiina raportoi vuodesta toiseen länsimaiden talouskasvun kevyesti hakkaavia BKT-kasvulukuja. Kehitys puhkesi kukkaan jo Deng Xiaopingin talousuudistuksista 1980-luvun alussa, josta alkoi Kiinan tie taloudelliseksi maailmanvallaksi.

Tänään Kiinaa spekuloidaan 2000-luvun Japanina kiinteistökuplineen ja pitkään kituliaasti kasvavine talouksineen. Miksi?

Kiinan kiinteistökupla sai alkunsa lännen finanssikriisin 2008 ajettua maan talouden lamaan. Valtio aloitti massiivisen elvytyksen tarkoittaen käytännössä suuria rakennusinvestointeja infraan sekä kiinteistöihin.

Pankkien rahahanojen avauduttua apposelleen rakennusyhtiöt alkoivat työstää pää märkänä maanteitä, lentokenttiä, rautateitä, siltoja ja asuinrakennuksia. Rahanjaossa jokainen halusi siitä hieman suuremman siivun ja hinnat alkoivat nousta.

Inflaatio, ystävämme

Inflaatio sopi hyvin niin hallinnolle, rakennusyhtiöille kuin kiinteistöt vaurastumisen lähteenä huomanneille kansalaisillekin. Kasvavat tulot maksuina ja veroina toimivat hallinnolle kannustimena kaavoittaa ja myydä rakennuttajille yhä lisää maankäyttöoikeuksia.

Rakennusyhtiöitä inflaatio motivoi laajentamaan toimintaansa niin nopeasti kuin suinkin. Velkaa otettiin surutta, koska inflaatio helpotti lainojen maksua ja nousevat asuntojen hinnat yhdessä liikevaihdon kasvun kanssa tiesi varmoja rikkauksia.

Kuluttajille kallistuvat asunnot olivat kaksiteräinen miekka. Toisaalta, rahaa sai pankista ja asunto kannatti ostaa mieluummin aiemmin kuin vielä kalliimmalla myöhemmin.

Kiinan asuntojen hinnat: se tavallinen kuplatarina

Lisääntyvä asuntojen kysyntä asuin- ja sijoituskäyttöön kiihdytti kierrettä entisestään. Kiinan asuntokaupan erikoinen pre-sales, pre-paid – systeemi teki kierteestä tavallista ylikuumentumista vaarallisemman.

Tilaisuus tekee varkaan

Kiinassa noin 90% asunnoista on tavallisesti myyty jo niiden suunnitteluvaiheessa ja maksettu jopa kokonaan ennen rakentamisen aloittamista. Ostaja on säästänyt käsirahan, ottanut loppusumman lainaa pankista ja maksanut niillä asunnon rakennuttajalle etukäteen.

Rakennuttajalle tämä tarjosi kaksi vaihtoehtoa: Käyttääkö käsiraha A  Projektin aloittamiseen kuten piti vai B: sitä seuraavien projektien suunnittelun rahoittamiseen ottaen vielä lisää lainaa?

Rakennuttajien valinta oli B, koska se tarjosi tilaisuuden nopeampaan ja kasvavan rakennusboomin myötä lähes riskittömään kasvuun.

Rakennusprojekteista syntyi vuosien kuluessa alalle ponzi-kuvio, jossa yhä uusilla projekteilla rahoitettiin paitsi ketjutettujen projektien kasvattamaa velkaa myös kohteiden loppuunrakentaminen.

Lopulta asuntojen hinnat nousivat yli ostajien kipurajojen, kysyntä alkoi hiipua eikä uusia projekteja saatukaan myytyä ostajille entiseen tahtiin.

Maksa ensin, asu sitten

Rakennusyhtiöiden velat kaatuivat niille syliin, projekteja alkoi jäädä kesken ja kiinteistökupla puhjeta. Kehityskulku on kiinteistökuplille tyypillinen, Kiinassa mittakaava vain tavallistakin suurempi.

Pankeille rakennusyhtiöiden kuten 300 miljardia dollaria velkaantuneen Evergranden tai 3000:a rakenteilla ollutta projektia pyörittäneen Country Gardenin maksukyvyttömyys muodosti vakavan uhan. Kyse ei ollut yksittäisiä yhtiöitä vaan koko rakennusalaa koskevasta ongelmasta.

Kiina yrittikin suitsia tätä asettamalla 2020 rakennusyhtiöille rajoituksia kasvun ja velanoton suhteen. Kolmena punaisena viivana tunnetut säännöt olivat kuitenkin liian vähän liian myöhään.

Rakennusliikkeiden ongelmat säteilivät myös niiden alihankkijoille, jotka jäivät ilman saataviaan. Shokki läpäisi äkkiä koko tuotantoketjun.

Rakennusala muodosti 30% koko maan BKT:sta, poikkeuksellisen korkea luku. Sen ja sitä rahoittaneiden pankkien vaikeudet vaikuttivat nopeasti koko talouteen.

Kun kaikki oli vielä hyvin, ainakin päälle päin. Kuva: Peggy Marco, Wikicommons

Syöksykierre valmis

Asunnon ostaneille kansalaisille projektin keskeyttämisen seuraus oli katastrofaalinen: asunto ei ehkä koskaan valmistuisi, mutta sitä varten otettu laina jää silti maksettavaksi.

Käsirahakin oli usein kerätty useamman sukupolven säästöistä, tarjosihan uusi asunto tien vaurastumiseen ja paransi nuorten mahdollisuuksia päästä naimisiin.

Yhdessä kasvavan työttömyyden kanssa tämä sai yhä useammat asunnonomistajat maksuvaikeuksiin tai harkitsemaan asuntonsa myyntiä ennen kuin olisi liian myöhäistä.

Kysynnän hiipuessa asuntojen hinnat alkoivat laskea yhä jyrkemmin. Kierre ruokki itseään.

Kun kupla puhkeaa – ja tämäkin vain virallinen versio

Hylätyt talot, autiot pihat

Rakennusala on aina ollut syklinen, mutta kuplan puhjettua paljastunut ongelmien suuruusluokka ja monitahoisuus Kiinassa on lähes mykistävää. Kiinassa arvioidaan olevan liki 20 miljoonaa keskeneräistä asuntoa.

Sen myötä kirjaimellisesti kymmenet miljoonat ihmiset ovat velkaa asunnosta, jossa he eivät kenties koskaan tule asumaan. Valtio on puuttunut ongelmaan haluttomasti, joskin viime aikoina siitä on sentään jotain järjestelyjä yrittänyt luoda.

Asuntoja ostettiin runsaasti myös sijoituskäyttöön luottaen niiden loputtomaan arvonnousuun. Kiinaan syntyi eri puolille maata kokonaisia aavekaupunkeja, joissa ei asu käytännössä ketään vaan ne ovat täynnä tyhjillään olevia kerrostaloalueita.

Onkin arvioitu, että Kiinan tyhjiin asuntoihin voisi majoittaa koko Saksan väestöä eli yli 80 miljoonaa ihmistä vastaava määrä. Kiinan väkiluvun jo käännyttyä laskuun ja siirtolaisuuden ulkomailta ollessa käytännössä poissuljettua, väestönkasvu ei ongelmaa poista.

Väki vähenee, pidot tuskin silti paranevat

Kotimainen hissiyhtiö Kone kuvailee 2Q24 Kiinan toimintaympäristöä kovaksi kiinteistösektorilla jatkuvien haasteiden takia. Toisin kuin muilla Koneen toimialueilla, Kiinan tilaukset uusiin rakennuksiin supistuivat.

Koneen liikevaihto Kiinassa supistui jo vertailukaudella 17% ja lasku kiihtyi 2Q24 liikevaihdon laskiessa peräti 19% painaen myös marginaaleja. Kasvua etsiessään Kone panostaakin Kiinassa palveluihin ja modernisointeihin, sopivasti boomin myötä kasvaneen rakennuskannan ikääntyessä.

Kuluttajaluottamuksen sietämätön keveys

Kiinteistökuplan puhjetessa 70% kansalaisten sijoitusvarallisuudesta oli kiinni asunnoissa. Asuntohintojen lasku iskee suoraan satojen miljoonien asunnon omistavien kiinalaisten vauraudentunteeseen ja siten luottamukseen kuluttajana.

Kuluttajien varovaisuus näkyy erityisesti harkinnanvaraiseen kulutukseen nojaavissa ostoskeskuksissa ja ravintoloissa. Uusia ostoskeskuksia on jäänyt tyhjilleen ja jopa kiinalaisittain legendaariset, hyvin vilkkaaksi tiedetyt ostoskadut kuten Nanjing Road Shanghaissa kärsii asiakaskadosta.

Nanjing Roadilla kulutetaan nykyään tuhdisti kahvia ja tupakkaa. Kuva Shwangtianyuan, Wikicommons

Taantumankestäviksi oletetut luksusbränditkään eivät ole jääneet kehityksestä osattomiksi mm. Guccin ja Cartierin kertoessa Kiinan supistuneesta kysynnästä. Esimerkiksi LVMH raportoi 1H24 myyntinsä Aasiassa poislukien Japani laskeneen 10% ja 2Q24 lukema -14% kertoo
kiihtyneestä alamäestä.

Vahvasti ei mene kaupan alalla muutenkaan. Tunnetutkin nimet kuten Walmart tai Alibaban Freshippo supistavat toimintojaan ja esimerkiksi Euroopan suurin kauppaketju ranskalainen Carrefour aikoo poistua Kiinasta kokonaan.

Kiinalainen päänsärky

Kiinan kulutuskysynnästä ei pikaista apua talouskasvulle ole tulossa, sillä tavallisella kiinalaisella on yhä pahenevia päänsärkyjä arjessaan. Pahimpana niistä on yleisesti rapautunut luottamus tulevaisuuteen.

Rakennussektorin ongelmat sekä tuotannon siirtyminen pois Kiinasta ovat saaneet työttömyyden kasvuun. Suomessa puhutaan ikärasismista yli 50-vuotiaiden työntekijöiden kohdalla, mutta Kiinassa työnhaku vaikeutuu jo 35 ikävuoden jälkeen.

Kiinan yliopistoista valmistuu vuosittain yli 10 miljoonaa uutta työnhakijaa kilpailemaan supistuneesta joukosta työpaikkoja. Ratkaisuna yli 21% tasolle kasvaneelle nuorisotyöttömyydelle valtio yksinkertaisesti lopetti tiedon julkaisun.

Valtion toimet kuluttajien mielialoja ja ostovoimaa piristämään eivät ole kovin todennäköisiä. Hallitus on päättänyt, että yksityisen kulutuksen tukemisen sijaan talouskasvu saadaan korkeaan teknologiaan ja vientiin panostamalla.

Miten tämä mikropiirien vientirajoitteiden, tariffien nousu-uhan, uhkaavan kauppasodan ja mahdollisesta Taiwanin konfliktista seuraavien sanktioiden maailmassa voisi toteutua on mysteeri.

Mutta niin sekin, miten moniongelmainen ja korruption läpitunkema Kiina talouksineen on vielä pystyssä.

Jutun toinen osa julkaistaan ensi viikolla. Käsittelen siinä itse Kiinan poliittista nykytilaa ja sen historiallista taustaa.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta


Vastaa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2025 © Pörssihaukka