• Sijoituskohteet

Trump Applen kimpussa

Trump ajaa teollisuutta Yhdysvaltoihin kuin käärmettä pyssyyn. Keinoiksi eivät riitä vain tariffit vaan hän käyttää myös suoraa painostusta – ja ties mitä kulissien takana. Apple on erityisesti Don Trumpon kiikarissa. 

Yksi kauppasodan seurauksia on – sikäli kun Trump linjassaan pysyy – kustannusten nousu muiltakin osin kuin tullien suorasta vaikutuksesta. Bloombergin raportin mukaan Donald Trump on pyytänyt Applen toimitusjohtajaa Tim Cookia lopettamaan iPhone-tuotannon siirtämisen Intiaan ja puhunut siitä kyseisen uutisen jälkeenkin.

Strategiansa mukaan Trump vaatii tuotantoa Yhdysvaltoihin. Apple onkin viime vuosina pyrkinyt vähentämään riippuvuuttaan Kiinan tuotannosta ja siirtänyt osan iPhone-kokoonpanosta Intiaan ja Vietnamiin monipuolistaakseen toimitusketjuaan.

Ja vähentääkseen altistumista Yhdysvaltain ja Kiinan kauppajännitteille. Mutta Trumpin tullisota ulottuu nyt joka kolkkaan, koska hän tavoittelee USA:n uusteollistamista.

Apple on rakentanut tuotantolaitoksia Intiaan yhteistyössä kumppaneidensa, kuten Foxconnin ja Tatan, kanssa. Tavoitteena on tuottaa yli 80 miljoonaa iPhonea vuodessa Intiassa vuoteen 2026 mennessä.

Trumpin pyyntö Applelle lopettaa tuotannon siirtäminen Intiaan saattaa vaikuttaa yhtiön strategisiin suunnitelmiin ja toimitusketjun rakenteeseen. On kuitenkin epäselvää, miten Apple aikoo vastata presidentin pyyntöön.

Työvoimakustannukset räjähtävät

Luultavasti Apple yrittää vetkuttaa. Mielissään se ei taatusti ole puun ja kuoren väliin joutumisesta.

Intiassa iPhone-kokoonpanotyöntekijän kuukausipalkka voi olla noin 200–300 USD. Yhdysvalloissa vastaavasta työstä maksetaan 3 000–4 000. Työvoimakustannukset voivat nousta jopa 10–15-kertaisiksi.

Intiassa Apple hyödyntää olemassa olevia kumppaneiden kuten Foxconnin ja Tatan tehtaita. USA:ssa Applen pitäisi rakentaa tai laajentaa omaa tuotantoinfraa, mikä maksaa miljardeja dollareita.

Apple hyödyntää Aasiassa valtavia tehtaita, joissa valmistetaan miljoonia yksiköitä päivittäin. USA:ssa massatuotannon skaala olisi pienempi ja kalliimpi, koska vastaavaa kokoonpanoekosysteemiä ei vielä ole.

Eikä sikäläisen tuotannon laitteita voisi viedä muualle yksin hinnan takia. Siellä tuotetut puhelimet eivät kustannusten puolesta olisi kilpailukykyisiä verrokkeja vastaan, kotonakin vain todella korkean tullimuurin avulla.

Lisäksi osa komponenttitoimittajista on Aasiassa, joten logistiikkaketju pitenisi tai vaatisi paikallisten toimittajien rakentamista. Nämä kaikki ovat tulosta vuosikymmenien globalisaatiosta ja sen kustannuksia leikanneesta kehityksestä – jonka murentaminen on Trumpin suuri strategia.

Kustannusten mestarin titteli menossa tunkiolle

Käytännössä Applen puhelinten myynti USA:ssa on mahdollista vain luopumalla omista katteistaan tai holtittomilla suojatulleilla. Sikäläisille kuluttajille joka tapauksessa on tiedossa pitkä lasku, jos Trumpin suunnitelma toteutuu.

Aasiassa on vuosikymmenten kokemus elektroniikan massatuotannosta. USA:ssa korkeatasoista teollista kokoonpanotyövoimaa on vähemmän saatavilla ja sen hankinta on iso prosessi sisältäen koulutusta, valvontaa ja organisointia.

Tuotantokustannukset nousevat arvioden mukaan niin paljon, että analyysitalo Wedbushin mukaan tuhannen taalan iPhonen hinta voisi pompata 3500 taalaan!  Jos siis puhelimet kootaan Intian sijaan USA:ssa.

Applen täytyisi niellä se marginaalin menetyksenä tai siirtää kulu ostajalle, luultavasti yhdistelmä molempia.

Trumpin hallinnolta Apple voi saada verohuojennuksia tai tukea, jos se tuo tuotantoa USA:han. Se voi osittain loiventaa kustannuksia, muttei täysin kompensoida Aasian etuja.

Tällainen dramaattinen muutos tapahtuisi vain poliittisista syistä – ei liiketaloudellisella logiikalla. Nykyinen strategia tärkeänä uutena palasena Intia yhdistää kustannustehokkuutta ja geopoliittista riskienhallintaa.

Tuotantoketjujen optimointi on yksi Applen menestyksen avaimia, etenkin sen korkean kannattavuuden. Trumpin talutusnuorassa kulkeminen toimii päinvastoin.

Trumpia ei kiinnosta biskeksen etu

Trump perustelee vaatimustaan sillä, että Intia pärjää hyvin ilman Appleakin, toisin kuin Yhdysvallat. Yhtiöiden ensisijainen velvollisuus on siis miettiä rekisteröintimaansa tarpeita, ei yhtiön ja omistajien.

Tätä on Trumpin väitetty bisnesmyönteisyys. Hän ajaa äänestäjiensä ja sitä kautta omaa etuaan, yhtiöt omistajineen saavat siihen sopeutua tai ottaa remmiä isännän karttuisesta kädestä.

Ja siihen mukaan lähtiessään Apple ottaa kovan riskin, koska vallanvaihdoksen myötä käsiin saattaa jäädä kallis tuotantoketju ilman sen rakentamisen perustelleita etuja. Ja valtahan vaihtuu ennen pitkää, ellei Trump onnistu murentamaan Yhdysvaltojen poliittista järjestelmää.

Apple, sen omistaja ja amerikkalainen kuluttaja joutuvat todella ikävään rakoon. Trumpilla on kuitenkin painostuskeinoja ja varmasti hän niitä täysimääräisesti hyödyntää.

Paha rako Applelle, jonka liikevaihdosta noin kolmannes tulee Yhdysvalloista, toki kasvava osa siitä palveluista. Mutta puhelinten rooli on edelleen iso – ja kyseinen skenaario ei tiedä hyvää sen tuloskunnolle.

Vastaiskuja tiedossa

Ja jos Trump saa vaatimuksensa läpi joutuu Apple aika varmasti nielemään kauppasodan toisten osapuolten toimia. Mitä sitten ovatkin.

Esimerkiksi Kiina on ottanut käyttöön niin sanotun ”epäluotettavien tahojen listan”, johon se voi lisätä ulkomaisia yrityksiä, joiden katsotaan uhkaavan Kiinan kansallista turvallisuutta tai etuja.

Vaikka Applea ei ole virallisesti listalla, sen lisääminen on esillä. Jo pari vuotta sitten Kiina kielsi valtion virkamiehiä käyttämästä Applen ulkomaisia laitteita työtehtävissä sekä tuomasta niitä virastoihin.

Kiina on kiristänyt ylipäänsä valvontaa ja sääntelyä ulkomaisia teknologiayrityksiä kohtaan. Tämä on ilmennyt esimerkiksi vaatimuksina tallentaa käyttäjätietoja Kiinaan ja rajoituksina tiettyjen sovellusten saatavuudelle App Storessa.

Ja Kiinassa on esiintynyt hallituksen myötävaikutuksella kuluttajaboikotteja ja kansallismielistä retoriikkaa, jotka kohdistuvat yhdysvaltalaisiin yrityksiin, mukaan lukien Apple. Sen puhelinmyynti onkin Kiinassa laskussa.

Yhtiöiden näkymät muuttuvat sumeiksi ja surkeiksikin, kun taloudellisen logiikan sijaan niitä viskoo politiikka kehän nurkasta toiseen. Tämän estämiseksi kaupan rajoitteita purettiin vuosikymmeniä.

Lsakumarkkina kesken tälläkin

Nyt Trump kääntää kelloa takaisin historiallisella vimmalla. Eikä häneltä todellakaan tarmoa puutu.

Sekin selittänee, miksi Applen helpotusralli jäi kovin vaisuksi huhtikuusta alkaneena. Nythän se suuntaa jo alas, tulkintani mukaan kolmanteen putoavaan aaltoon, jonka pohjalla tilannetta tarkastelemme uudestaan.

Pohja saattaa olla jo likikin, mutta arvailutta paras. Trumpin painostus voi kuskata yhtiön yllättävän syvälle.

Ei sanottua, mutta mahdollista. Hän ei näy kaihtavan mitään eikä ketään.

Kaikki yhtiöt, tariffin syöntitalkoisiin!

Viikko sitten Trump vaati sosiaalisessa mediassa Walmartia nielemään tullit ja pitämään hinnat ennallaan, toisin kuin yhtiö ilmoitti tariffien seurauksia kommentoidessaan – se ainakin aikoi nostaa hintojaan.

Trump perusteli vaatimustaan yhtiön suurilla voitoilla ja Kiinalla – senkin täytyy ottaa osansa tulleista. Olisi kiintoisaa tietää, paljonko Trump olisi valmis tinkimään omien yhtiöidensä tuotoista joidenkin muiden kuin itsensä hyväksi.

Hintakontrolli muodossa tai toisessa tarkoittaa voittojen sosialisointia mutta riskien yksityistämistä. Tästä Trump vaahtosi kommunismina ja fasismina Kamala Harrisia vastaan – aivan aiheesta – tämän markkinoidessa hintakontrollia inflaation juurimisen keinona.

Nyt hän tyrkyttää samaa rohtoa Walmartille – jotta hänen äänestäjiensä ei tarvitsisi kärsiä selkänahassaan tariffien ruoskaa. Vaan Walmartin kaventamalla katettaan. Ja yhtiön omistajien omaa siivuaan tuloksesta ja osingoista.

Tällaista on rumppilainen markkinatalous ja bisnesmyönteisyys. Poliittisen laskun maksajaksi pannaan aina se taho, joka on hänen kannaltaan hyödyllinen.

Pistää miettimään toistekin, uskaltaako kulujuttajahyödyke-ETF:n XDWS ottaa listalle, sen isoimpia paloja on Walmart. Muuten se kohtapuoleen houkuttaisi.

Äärivasemmistosta mallia

Hintakontrolli tarkoittaa, että kuluttajahinnoille määrätään rajat heidän suojelemisekseen, mutta tuotantokustannukset eivät muutu. Jokainen markkinataloutta rahtusenkaan ymmärtävä tajuaa, mitä siitä seuraa.

Perkaan aihetta vielä, jos tähän aihetta poliittisesti tulee – kuten pahoin pelkään. Systeemiä harrastettiin tyypillisesti Argentiinassa äärivasemmistohallitusten voimalla ja Venezuelassa edelleen.

Melkoisia esikuvia laitaoikeiston nykyiselle paaville. Mutta populistit ovat populisteja, millaisia muita tunnuksia rintapieleensä ripustavatkin.

Niin, tuo kuva on muuten Trumpin itsensä jälkeä ja Valkoisen talon sivuillaan levittämä. Huumoria maailma kaipaa ja Pörssihaukka arvostaa, mutta pari päivää paavin kuoleman jälkeen ja juuri ennen uuden valintaa saattaisi viitekehystä joku pitää hitusen mauttomana.

Kukaan ei ole turvassa

Vaan makunsa kullakin. Tavallaan tuokin kuva alleviivaa, että Trump on paitsi agendaltaan myös otteiltaan radikaali, koskien myös sen vakavinta aluetta vallankäyttöä. Nyt hän kielsi Harvardin yliopistoa ottamasta sisään kansainvälisiä opiskelijoita.

Taustalta löytyy Trumpin ja Harvardin kädenvääntö, jonka Trump muotoilee antisemitismin ja terrorismin vastustamiseksi, mutta todellisuudessa kyse on puhtaasti ideologisesta hyökkäyksestä Yhdysvaltojen merkittävintä opinahjoa kohtaan.

Harvard on tuottanut junalastillisen USA:n avainvaikuttajia alkaen nipusta presidenttejä ja liike-elämän johtajia. Ulkomaisista merkittävimpiin kuuluu vaikkapa Intia rikkain teollisuusmagnaatti Anand Mahindra.

Trumpin silmissä Harvard ja yleensä eliittikoulut edustavat ja levittävät liberalismia ja elitismiä, mikä sotii hänen laitaoikeistolaisuuttaan vastaan. Tällainen hallinnollinen määräys on käsittämätön monestakin vinkkelistä.

Ei vähiten siksi, että Harvard on yksityinen instituutio huolimatta julkisen rahoituksen isosta osuudesta. Presidentillä on kuitenkin oikeus estää ulkomaalaisten maahantulo kansallisen edun nimissä vaikkapa turvallisuusperusteisesti.

Harvardin opiskelijoista liki kolmasosa on ulkomaalaisia. Kansainväliset osaajat ovat keskeisesti avittaneet Yhdysvaltoja nousemasta asemaansa esimerkiksi teknologian johtomaana.

Ei tunnu missään Trumpille. Häneltä voi odottaa mitä vain. Elämme turhankin mielenkiintoisia aikoja.

---