Päivän tulossatoa

Atlas Copco paukuttaa kurssiennätyksiä, vaikka korona rassaa syklistä yhtiötä

Konepaja Atlas Copcon koronaraportti on osapuilleen sitä, mitä pandemian keskellä sykliseltä odottaa. Tilaukset putosivat kuusitoista prosenttia, liikevaihto kahdeksan, liikevoitto kaksikymmentä, nettotulos yli kaksikymmentä.

Kovaa kyytiä, mutta laatuyhtiö pysyi silti kirkkaasti plussalla. Hyvä torjuntavoitto siis tämäkin, kuten melkein kaikilla Pörssihaukan toistaiseksi raportoinneilla suositusyhtiöillä.

Atlaksen sektoreista osa pärjäsi kriisin keskelläkin oikein hyvin. Tyhjiöpumppupalvelujen tilauskanta parani puolijohdannaisteollisuuden vahvan kysynnän ansiosta etenkin Aasiassa.

Laaja-alaisuus tuo vakautta. Kun yksi sektori ja markkina-aluen takkuaa, toisilla voi mennä oikein hyvin. Jopa tällaisessa kriisissä.

Osakkeen hinta hirvittää

Atlas näkee tilanteen helpottavan jo, joskaan ei maalaile ruusuisia lähiaikoja. Mitään hätääkään ei yhtiöllä silti ole.

Vaikka pandemia hellittää ja kyseessä on todella laadukas konepaja, täytyy äimistellä sijoittajien intoa osakekurssin paukuttaessa uutta ennätystä. Se on kohta tuplannut maalispaniikin pohjasta.

Optimistisellakin arviolla osakekohtainen tulos ei isosti päälle kympin voi nousta tänä vuonna. Osakekurssin kavuttua jo päälle 360 kruunun hinta huimaa.

P/E-luku nousee päälle kolmenkymmenen. Osinkotuotto jää parhaassakin tapauksessa alle kahden prosentin.

Hypeä täytyy aina varoa

Korona on tuottanut omituisimman markkinan koskaan. Osa hyvistä kriisikestävistä yhtiöistä on edelleen reilussa alennuksessa – kiitos siitä. Osa taas on pamahtanut niin kalliiksi, ettei voi kuin silmiään pyöritellä.

Outoa tilannetta voi perustella poskettoman halvalla elvytysrahalla – mutta se jakautuu ällistyttävän eri tavalla osakkeesta riippuen. Kasvuyhtiöistä tai sellaiseksi mielletyistä maksetaan mitä vain.

Se tuppaa kostautumaan ajan mittaan. Pörssihaukka ei siihen leikkiin lähde. Olkoon yhtiö kuinka hyvä tahansa, kirkkaasti yli fundamentaalisten ja teknisten kriteerien karkaava hinta tuottaa automaattisesti odota-suosituksen.

Ostettavaa kyllä riittää – varsinkin kun sijoittajien kriteerit heittelevät näin rajusti. Kallista ei kannata ostaa vain siksi, että monien mielestä se on tässä kohtaa hyvä ajatus.

Pandemia leikkaa inflaatiota

Raha on toki halpaa ja pysyy sellaisena. Inflaatio on kuihtunut, eikä tilanteeseen näy muutosta. Se on oma näkemykseni aiempien kriisien perusteella, elvytettiin kuinka rajusti tahansa.

Odotusta tukee Britannian keskuspankin tutkimus, jonka mukaan pandemiat hillitsevät inflaatiota – toisin kuin vaikka sodat, vaikka niillä on katastrofeina yhteisiä piirteitä. Sodathan voivat kiihdyttää inflaation hyvinkin rajuksi.

Ero on ennen kaikkea se, että sodat tuhoavat valtavasti tuotantokoneistoa vähentäen dramaattisesti tarjontaa. Pandemiat eivät sitä tee.

Seitsemästä maasta kootusta datasta selviää, että pandemian aiheuttama talouden notkahdus johtaa sitkeään disinflaatioon. Ihmiset muuttuvat varovaisiksi panostaen kulutuksen sijaan säästämiseen. Sillä on deflatorinen vaikutus, joka voi pahimmassa tapauksessa kestää kauan.

Inflaation kiihtyminen ja korkojen nousu vaatisi megaihmeen, johon mielikuvitukseni ei oikein riitä.

Uhkana mieluummin Japanin tauti

Tämähän on tilanne ollut Japanissa jo vuosikymmenet, joskaan syynä ei ole pandemia vaan valtava osakekupla ja finanssikriisi 1980-luvulla. Se loi kansalaisiin tänne asti kestäneen säästämisen kulttuurin, joka tuottaa kroonista disinflaatiota ja ajoittaista deflaatiota.

Agressiivisinkaan elvytys ei ole kierrettä katkaissut. Sama kuuri ei välttämättä ja toivottavasti ole edessä muualla maailmassa, mutta pelot hyperinflaatiosta tai edes kohtalaisesta inflaatiosta eivät perustu minkään valtakunnan todisteisiin.

Tämä on tärkeää pitää mielessä sijoitusstrategiaansa kaavaillessaan. Monet Pörssihaukan jäsenetkin ovat kysyneet näkemystäni voimakkaan inflaation varalta osakkeille vaihtoehtoisista sijoituskohteista, kuten kullasta ja keinovaluutoista.

Niitä markkinoidaan etenkin kriisioloissa hyvänä sijoituskohteena, ja etenkin määrättyjen piirien toimesta. Näin on tapahtunut kautta historian. Ilmiöön törmää toistuvasti takavuosien sijoituskirjallisuudessakin.

Kulta sopii vain spekulaatioon

Kulta tarjoaa toki perinteisesti inflaatiosuojaa, ja luultavasti sen pelossa kullan hinta onkin noussut viime aikoina. Mutta ainakaan inflaation takia ei kelkkaan kannata enää loikata, eikä mielestäni muutenkaan kuin lyhytaikaisena spekulaationa.

Kulta on kaunista, muttei tuota kassavirtaa

Ja se on taitolaji, jota en suosittele varsinkaan kokemattomille sijoittajille. Enkä varsinkaan tässä kohtaa, kun hinta on kiskonut ylös jo 50 prosenttia reilussa vuodessa. Se lysti tuskin kauan enää kestää.

Vastaavilla argumenteilla kultaa markkinoitiin mahtavana ja liki pakollisena sijoituskohteena finanssikriisin elvytyksen innostamana. Kyllähän se hetkellisen hintarallin polkaisi, mutta finanssikriisin pohjasta 2009 ralli kesti vain reilun vuoden.

Sen jälkeen hinta putosi seitsemän vuotta, huippuhinnasta katsottuna lähes puolittuen. Maksamatta tuossa välissä osinkoa, kuten hyvät osakkeet tekevät.

1980-luvun alun hintapiikistä kullan arvo on vain kolmenkertaistunut. Toki paremmin kuin käteisen hautominen, mutta hyvä osake hakkaa sen 1000 – 0.

Keinovaluutat taas ovat puhdasta keinottelua ja pyramidihuijausta. Tästä riittää toki ristiriitaisia näkemyksiä, mutta se on Pörssihaukan vankkumaton linja.

Hyvä osake tuottaa kaikissa oloissa

Toki bitcoinin kaltaisilla kasinotuotteilla voi sopivassa raossa tehdä makoisia voittoja, mutta mielipuolisempaa pelikohdetta en keksi. Kaiken vähiten suojautuakseen voimakkaalta inflaatiolta, jonka todennäköisyys on noin nolla.

Hyvät osakkeet ovat paras suoja niin inflaatiossa kuin deflaatiossa. Laatuyhtiöt kehräävät kassavirtaa ja osinkoa kaikissa olosuhteissa.

Pörssihaukan suositusyhtiöistä iso kasa on maksanut joka vuosi kasvavaa osinkoa vuosikymmenet. Tällaisista osakkeista koottu salkku ei kaipaa spekulatiivisia suojauksia.

Kurssien ajoittaisia sukelluksia tietysti tulee. Mutta se pätee kaikkiin sijoitus- ja spekulaatiokohteisiin.

Ja kun kassavirrattomien sijoituskohteiden kuten kullan saati bitcoinin kaltaisten leikkirahojen tuotto perustuu pelkästään rajusti heitteleviin hintamuutoksiin, tuottojen ohella käryävät hermot.


Vastaa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2025 © Pörssihaukka