Kruunua vaivaa markkinapsykologia

Usko tai älä, Suomesta viinamatkaillaan Ruotsiin! Kuva: Harri Blomberg, Wikicommons

Valuutat kuuluvat sijoittamisen hankalimpiin elementteihin. Ne vaikuttavat
sijoituksiin, monellakin tavalla, mutta valuuttojen liikkeitä ja arvostustasoja on oman kokemukseni mukaan aika mahdoton puntaroida ainakaan perinteisillä fundamenttivälineillä.

Valuuttakurssien suhteiden määrittäjinä pidetään pääasiassa talouksien korkotasoa, inflaatiota, kauppatasetta, velka-astetta, kasvunäkymiä. Päälle vielä poliittiset riskit ja psykologiset tekijät, joita on mahdoton tiivistää talousmatematiikkaan kuten ensin mainittuja tekijöitä.

Ja kuitenkin valuutat ovat tärkeitä. Ne muokkaavat ulkomaankauppaa tekevien yritysten kassavirtoja ja kustannuksia. Ja valuuttojen heilunta muokkaa sijoitusten nimellisarvoa.

Jos vieraassa valuutassa ostetun osakkeen kurssi nousee kymmenen prosenttia ja valuutta putoaa sen kymmenen, nettotuotto simahtaa nollaan. Etenkin lyhyellä aikajänteellä valuutat voivat turhauttaa sijoittaa suuresti.

Toki valuutta myös vivuttaa sijoituksen tuottoa vastaavasti toiseen suuntaan. 10% – 10% = 0%, mutta 10% + 10% = 20%.

Kruunun putki äimistyttää

Valtaosin ainakin isot valuutat liikkuvat toisiaan vastaan ajan mittaan aika tasapäisesti kamppaillen. Silloin pitkille sijoituksille valuutoilla ei ole juuri merkitystä.

Vaikkapa meikäläisille sijoittajille yleensä tärkein euron ja dollarin suhde on viimeiset kahdeksan vuotta pyörinyt aika kapeassa haarukassa siten, että keskimäärin eurolla on saanut vähän toista dollaria. Kurssilaitojen väli on toki luokkaa 20%. Tästä oma juttunsa ensi viikolla.

Ruotsin kruunun kehitys on kuitenkin ollut aika yllättävä ja turhauttava tasan kymmenen vuotta. Se on laskenut dollaria vastaan peräti -40% ja euroakin liki -30%.

Keväästä 2020 syksyyn 2021 kruunu vahvistui, sukeltaakseen taas euroa vastaan kohta kaksi vuotta noin -15%. Laskien ruotsalaisten osakkeiden nimellisarvoa vastaavasti.

Ruotsalaisten ulkoinen ostovoima on saanut tylyä kyytiä

Salkussa vinkuu. Mutta miksi?

Syynä inflaatio – vai?

Ruotsin keskuspankki, jota voinee pitää kruunun pätevimpänä asiantuntijana, perkasi aihetta vuoden alkupuolella. Kruunu on raportin jälkeen vielä laskenut, muttei se analyysia sinänsä vanhenna.

Jo aluksi Riksbank toteaa keskeisiksi syiksi Venäjän hyökkäyksen ja sen seurauksena inflaation ja rahamarkkinoiden hermoilun, sitten Yhdysvaltojen keskuspankin aggressiivisen rahapolitiikan – jonka vaikutus kohdistuu toki kruunun dollarikurssiin. Inflaatiota se pitää kuitenkin suurimpana syynä.

Onhan inflaatio Ruotsissa ollut raakaa – pääinflaatio eli CPI kävi peräti kahdessatoista prosentissa vielä vuodenvaihteessa, ydininflaatiokin kymmenessä. Mutta euroalueen inflaatio kehittyi jokseenkin identtisesti, myös ydininflaatio.

Muita rajumpi inflaatio ei oikein kelpaa kruunun alamäen syyksi

Nyt molemmat ovat verrokeissa jokseenkin yhtäläiset tultuaan lujaa alas. Ei järin vankka selitys.

Ehdoton ehkä

Riksbank käy läpi useita tekijöitä – jotka kaikki se kuitenkin määrittelee mahdollisiksi syiksi. Vaikkapa reaalitalouden tilasta nousee esiin Ruotsin romahtanut asuntomarkkina:

”One… explanation for the weak krona that has sometimes been discussed concerns the risks on the Swedish housing market. The falling housing prices over the year could have led foreign investors to want to reduce their Swedish exposures, which may have contributed to a weaker krona.” (Korostus Pörssihaukka)

Eli: ”Yksi keskusteluissa esitetty selitys heikolle kruunulle koskee Ruotsin asuntomarkkinoiden riskejä. Asuntojen hintojen lasku vuoden aikana saattoi johtaa ulkomaisten sijoittajien haluun vähentää ruotsalaisia vastuitaan ja siten heikentää kruunua.”

Ruotsin asuntomarkkina on jäässä – muttei se vetreämpi ole euroalueellakaan. Monessa maassa Saksasta alkaen puhutaan avoimesti kriisistä.

Ja erityisen merkille pantavaa on, että Riksbank käyttää tässä ja kaikissa muissakin kappaleissa konditionaalimuotoa: se tai tämä tekijä on ehkä vaikuttanut valuuttakurssiin. Kyse voi olla retorisesta varovaisuudesta, joka tapauksessa nyrkillä pöytään hakattuja totuuksia keskuspankki ei tarjoa.

Ei ainakaan valtionvelka

Käsitellyt tekijät eivät ole Ruotsin kannalta mitenkään huonoja. Valtion velka-aste on länsimaaksi poikkeuksellisen matala, vain vähän yli 30% bkt:sta.

Tuohon lukuun eivät yllä kuin muutamat pienet euromaat. Koko euroalueella se on kolme kertaa Ruotsia suurempi!

Budjettikuristaan kuuluisassa Saksassakin tuplasti korkeampi, Ranskassa liki nelinkertainen, Italiassa liki viisikertainen. Joten ei ainakaan velka-aste ja sen riski todellakaan puolla kruunun alamäkeä.

Ruotsin valtio kuuluu Euroopan vähävelkaisimpiin. Kuva: Eurostat

Eikä oikein mikään muukaan. Riksbankin ohjauskorko on jo neljässä prosentissa kuten käytännössä myös EKP:n.

Kymppivuotisen valtionvelan korko on kolmessa prosentissa, samaa tasoa kuin Saksassa, Ranskassa tai Suomessa. Eli ero korkotuotoissa ei määrittele rahavirtoja.

Ruotsin kauppataseessa eli viennin ja tuonnin suhteessa ei ole mitään dramaattista. Se käy välillä plussalla, välillä miinuksella. Yhdysvaltojen kauppatase on pysynyt miinuksella 30 vuotta!

Vaan eipä se ole dollaria romuttanut. Kruunulle Ruotsin tilaston ei pitäisi merkitä juuri mitään.

Ruotsin talouskasvu on kehittyneeksi taloudeksi hyvää, kruunun alamäen aikana parempaa kuin euroalueen. Nyt suhdanne toki ryömii ojassa – mutta niin myös euroalueella.

Pelkokerroin ratkaisee

Reaalitaloudesta on vaikea tonkia perustetta kruunun halvaukselle. Mutta Riksbank toteaakin useaan otteeseen finanssimarkkinoiden hermoilun tärkeäksi ja myös muuttuvaksi elementiksi.

Kun pelko valtaa markkinat pakenee raha pienistä reunatalouksista. Ruotsi kuuluu niihin, vaikka sinänsä taatusti vakaimmasta päästä.

Ja kruunu on ollut nyt pitkän ahdistuksen kohde, kuten Riksbank toteaa. Lisäten, että hermoilun laantuessa kruunu elpyy, koska reaalitaloudelliset syyt eivät sitä estä.

Eli valuuttoja piiskaa markkinapsykologia. Riksbankin tulkinta, jonka jakavat toki vähän kaikki asiaan tuntevat, istuu saumatta omiin kokemuksiin.

Hermoilu on oleellinen osa finanssimaailmaa. Kuva: Pörssihaukka / Midjourney AI

Sijoittajien sielunelämä on vain siitä kinkkinen pala yhtälöitä, ettei sitä voi oikein mitata tilastoilla. Eivätkä kaikki sijoittajat mieluusti hyväksy koko ilmiötä.

Vuosi normimitta

Jäykkien teorioiden mukaan finanssimaailma toimii puhtaan järkiperäisesti arvopaperit aina oikein hinnoitellen. Mutta vähänkään markkinoita kolunnut kyllä tietää touhun pyörivän huomattavan tunnepitoisesti.

Kurssit seilaavat euforiasta ahdistukseen ja takaisin loputtomasti. Koskee myös valuuttoja.

Näitä henkimaailman asioita on aika mahdoton mittailla muulla kuin teknisellä analyysilla ja markkinoiden historialla. Valuuttoihin molemmat tulokulmat istuvat varsin hyvin.

Valuutat liikkuvat toisiinsa nähden tyypillisesti vuoden suuntaansa. Dollarin ja euron tanssahtelusta sen erottaa jo paljaalla silmällä saati teknisillä indikaattoreilla.

Pätee pääpiirteissään myös kruunuun ja euroon, joskin etenkin pitkän valumisen alkupäässä liikettä on vaikeampi havaita ilman TA:ta, eikä aaltoliike ole yhtä säännöllinen. Ei kuitenkaan oleellisesti erilainenkaan.

Taitteen makua jo

Kruunun edellinen nousutrendi – hyvin matalaksi jäänyt kyllä – kesti keväästä 2020 syksyyn 2021 eli reilun vuoden. Tuore selvästi tuhdimpi pudotus on kestänyt aika tarkkaan vuoden.

Kuukausikuvaajassa keskeiset indikaattorit kuvaavat liikkeitä melko selkeästi. Ja nyt ne kiskovat jo ylöspäin, Stochastic-oskillaattori aika virkeästikin.

Stochastic avaa noin vuoden mittaiset trendit näkyväksi

Trendi-indikaattori Relative Strength ei anna vielä kunnon signaalia, mutta ylöspäin sekin jo kurkottaa käytyään syvemmällä kuin vuosiin.

RSI-indikaattori käy harvoin yhtä syvällä kuukausikuvaajassa

Eivät vielä vahvat taitteen merkit, pohjaan jo viittaavat kuitenkin. Eivätkä ajankohdan puolesta hitustakaan yllättäen.

Oma odotus on, että kruunu alkaa vahvistua pidemmäksi aikaa viimeistään sydäntalvella. Ja nousu kestää sitten taas luokkaa vuoden.

Viinaralli todistaa alihinnoittelun

Edellisessä kruunu vahvistui kymmenen prosenttia ennen taitetta, aika tyypillinen mitta valuutoille. Sen näkee tuonnempana.

Onhan tämä kruunun aika käsittämätön hapertuminen rassannut Ruotsiin sijoittavaa. Joka tapauksessa valuutan puolesta tuskin kannattaa juuri tässä kohtaa enää hätäillä, mieluummin päinvastoin.

Ja odottaisi tuon kymmenen vuoden taantuvan putken taittuvan jo edestakaisin heilunnaksi euron ja dollarin tapaan. Sillä aivan varmasti kruunu on todella halpa.

Koska rajaseutujen suomalaiset ramppaavat Ruotsissa viinaostoksilla! Vaikkapa laatupäästä Hennessyn VS maksaa euroissa -20% vähemmän kuin Alkossa kruunun eurokurssilla 0,085.

Naapurin monopoli on nykyisin meikäläisten janoisten ystävä. Kuva: Systembolaget

Se on jo totisesti historiaa. Ei kai tämä voi iän kaiken jatkua.

Dollarin ja euron vastaava reppari ensi viikolla. Dollarihan on jo vahvassa nousussa.

Pörssihaukassa on kahden viikon tutustumistarjous ilmaiseksi ja sitoumuksetta


Vastaa

Muut
Pörssihaukka somessa

Pörssihaukka
Y-tunnus 1666554-1
info@porssihaukka.fi

Tietosuojaseloste

Kaupan ehdot

2024 © Pörssihaukka